Jälleen on valinnan aika: sienet ja hirvikärpäset tai ei kumpiakaan. Elokuussa ja syyskuun alkupuolella riesa on pahimmillaan.

Mustikan lisäksi myös muissa tummissa marjoissa riittää kerättävää. Vielä ehtii poimia talteen variksenmarjaa, riekonmarjaa ja juolukkaa.

Majakkaretki on aina myös matka luontoon.

Riekonmarjan sato on pieni, eikä sitä juuri hyödynnetä, mutta tutkijoiden kiinnostus on herännyt. Tiedetään, että riekonmarjassa on vähän sokereita mutta poikkeuksellisen paljon syaniidi-3-O-arabinosiidi-nimistä antosyaania.

Variksenmarja sen sijaan on tyrnin tapaan tuulipölytteinen ja siksi sadoltaan vakaa. Se on myös Suomen kolmanneksi runsain marja heti mustikan ja puolukan jälkeen.

Juolukassa on runsaasti niin sanottuja flavonoleja, etenkin kversetiiniä, jonka on huomattu vaikuttavan ehkäisevästi muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.

Jälleen on valinnan aika: sienet ja hirvikärpäset tai ei kumpiakaan.

Maamme noin 40 merimajakkaa rakennettiin lähes säännölliseksi ketjuksi; kun yhden valo häipyi näkyvistä, toisen valo alkoi usein jo tervehtiä. Nyt niiden tarve merenkulussa on pienentynyt mutta osana kulttuuriperintöä kasvussa.

Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio viettää Suomen luonnon päivää (30.8.) lähiluonnossa.

Kävi ihmeellinen TUURI: meloin suoraan kuoriutuvan korentoharvinaisuuden viereen Iijoki-soudussa heinäkuussa. Kivellä vastakuoriutuneena kököttänyt kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia) on EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelema laji, jonka elinpaikkoja ei saa heikentää.

Juolukkaa sanotaan myös juovukaksi, koska sen marjoilla on legendan mukaan päihdyttävä vaikutus.

Suomen Luonnon uusi numero on ilmestynyt! Tutustumme Suomen upeisiin majakoihin, kerromme tuntemattomammasta marjaherkusta juolukasta, lähdemme lammaspaimeneen ja tutustumme monimuotoisiin heiniin!

Suomen Luonnon toimittaja Johanna Mehtola ja AD, valokuvaaja Marika Eerola olivat lammaspaimenessa Isojärven kansallispuiston Luutsaaressa kesäkuun alussa. Kaikki kymmenen karitsaa pysyivät katraassa ja paimenetkin ovat palanneet takaisin töihinsä.

Kotimainen kaalisato on maukkaimmillaan. Kannattaa maistaa vaikkapa pieniä kaalinpäitä, ruusukaaleja. Ruusukaali kasvattaa pitkän varren, jonka hankasilmuihin muodostuu syksyllä pyöreitä, halkaisijaltaan kahdesta neljään senttimetrin somia pieniä keriä.

Luontokuvaaja Paavo Hamusen Luontokuvauskoulun kuudennessa osassa keskitytään eri polttoväleihin. Lue lisää luontokuvauksesta 15.8. ilmestyvästä Suomen Luonnosta.

Nykyään Isojärven kansallispuistoon kuuluvan Luutsaaren ensimmäinen rakennus oli kalastajien rakentama Kalapirtti, mutta 1850-luvulla sinne rakennettiin viljelytorppa nimeltään Saari-Mäkelä.

Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa on retkeilyreittien lisäksi paljon arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita.

Lauantaina 30.8. vietetään Suomen luonnon juhlapäivää. Suomen Luonnon toimittaja Johanna Mehtola tapasi päivän suojelijan Tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion Naantalin Kultarannassa. Lue Haukion haastattelu 15.8. ilmestyvästä Suomen Luonnosta.

Tänä kesänä on koettu poikkeuksellisen erilaisia säitä. Kun kesäkuun alussa olin reilun viikon Utsjoella, siellä päästiin nauttimaan hellerajan tuntumassa olevista ilmoista.