Suomen luonnonsuojeluliiton SuoMaa-hankkeessa (www.sll.fi/suomaa) yhtenä tavoitteena on saada maakotka palaamaan Suomenselän – Maanselän vedenjakaja-alueen vakiolajiksi. Tällä kansainvälisesti merkittävällä lajiston levittäytymisen mahdollistavalla vyöhykkeellä on jo nykyäänkin kotkia, mutta hyvin harvakseltaan. Yksi syy kotkien vähyyteen on edelleen jatkuva vaino, salametsästys, joka kohdistuu myös kotkaan. Toinen on riittävän tukevaoksaisten pesäpuiden puute. Nyt kuitenkin näyttää, että SuoMaan kotkien tekopesäprojekti tulee mitä parhaaseen aikaan.

Ennakkotietojen mukaan tästä kesästä on tulossa ainakin eteläisessä Lapissa erinomainen kotkien pesintävuosi. Monilla reviireillä on pesintä menossa ja oletettavasti poikasia nousee lentoon melko runsaasti. Reviiripohjainen korvausjärjestelmä toimii; poronhoitoalueella vaino on vähentynyt selvästi. Kotkanuorukaisia liikkuu etsimässä omaa reviiriä yhä laajemmin.

Etelämpänä, ainakin Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa kotkalla menee kuitenkin yhä heikosti. Pesintöjä häiritään ja suoranaisesta salatappamisestakin on jälleen kertynyt viitteitä. Poikastuotto jää tänäkin vuonna perin surkeaksi.

Mutta Suomenselän etelälaidalta kuuluu vihdoin hyvää. Maakotkan paluuta on eteläisellä Suomenselällä yritetty auttaa jo 20 vuotta. Nyt tekopesiin on tullut asukkaita. Maakotkan pesimäalueen eteläraja on parina viime kesänä siirtynyt pykälän kohti etelää.  Uusia reviirejä ja onnistuneita pesintöjä on syntynyt useampia. Suomenselän eteläisimmät maakotkat pesivät tänä kesänä alueella, josta ne hävitettiin 1950-luvulla viimeiseen pesään ja yksilöön. Siis paluu 60 vuoden jälkeen!

On oletettavaa, että näistä pesistä varttuvat kotkanuorukaiset palaavat muutaman vuoden kiertolaiskauden jälkeen samalle seudulle pesimään. Tai oikeammin ne yksilöt, jotka vielä silloin ovat hengissä, palaavat. Tilaa on, sillä asuttuja reviirejä on vielä erittäin vähän.

Juuri nyt on oikea aika panostaa muutaman vuoden viiveellä palaavien maakotkanuorukaisten pesinnän valmisteluun, eli rakentaa tekopesät ”tekeytymään” luonnollisen näköisiksi. Kotka ei juuri koskaan hyväksy aivan hiljattain tehtyä pesäalustaa, vaan sen on ehdittävä mukautua maastoon sopivaksi. Ja juuri tätä SuoMaan kotkaosuudessa tänä kesänä tehdään. Tehdään maakotkalle tekopesiä alueille, joilla pesimiseen sopivista puista on pulaa. Toiveet niiden asuttamisesta ovat nyt korkealla.