Kuvat: Krista Ylinen

Menetimme sen jo kauan sitten, kohtuuden nimittäin.

Tämä aihepiiri tuskastuttaa. Olen itsekin ollut metsästyskortin haltija 11-vuotiaasta lähtien, mutta päätynyt kuitenkin siihen, että metsästysviettiä voi toteuttaa toisellakin tavalla. Minusta ei ole kannansäätelijäksi, ei lajien edustajien lopettajaksi. Ja kyllä, vuosien varrella ruokavaliokseni on muodostunut lähes poikkeukseton vegaaniruokavalio. Miten muutenkaan osoittaisin seisovani ajatusteni takana.

Alkuperäinen syyni luopua metsästyksestä on niissä katseissa. Siinä, millainen lämmöntunne valtaa kun eläintä katsoo silmiin. Tai miltä tuntuu seurata lajien, toisinaan hyvin salattuakin, käyttäytymistä. Kaiken sen jälkeen mitä olen luonnossa kokenut, ei minusta ole tekemään sellaista kylmäksi, jolla on hyvät elinmahdollisuudet.

Kesäkuun ensimmäinen päivä toi mukanaan muutoksia muutamien lajien metsästykseen. Supikoira, minkki, piisami, rämemajava ja pesukarhu on nyt poistettu metsästyslain piiristä. Toisin sanoen, kuka vain saa vuodenajasta riippumatta metsästää kyseisiä lajeja. Metsästyskortin puute ei vain ole enää este, pesimärauha on nyt kaikkea muuta kuin rauha.

Suositus toki on, ettei poikueellista supikoiranaarasta tapeta. Kohtuutonta se olisikin, sillä ilman molempien vanhempien hoivaa poikaset menehtyvät nälkään ja kylmyyteen. Mutta miten vailla metsästyskorttia oleva tai kortin omaava erottaa erityisesti öisin liikkuvan naaraan turpeat nisät tiheän karvapeitteen alta.

On lähes mahdotonta todentaa mikä on imettävä naaras, saati valvoa suosituksen toteutumista. Miksi edes pesimärauhaa ei voitu näille lajeille suoda.

Tulevilla Pirkanmaan erämessuilla oli tarkoitus käyttää tarhakettua luolakoirien esityksessä. Luolakoirille järjestetään yleisesti taipumuskokeita keinoluolia apuna käyttäen. Keinoluolissa kohde-eläimenä käytetään turkistarhassa kasvatettua kettua, joka pidetään muista tarhaketuista erillään.

On käytäntöjä, joiden edessä on vaikea löytää sanoja. Luonnontasapainoa ei maassamme ole; olemme jo puuttuneet liikaa eikä ihmistoimin tehtävää säätelyä voi enää lopettaa. Miten saatamme tästä huolimatta tehdä lain puitteissa tekoja, jotka nykytutkimuksen valossa tuottavat merkittävää kärsimystä? Kettujen kanssa viettämäni aika on saanut minut ymmärtämään sen, miten sosiaalisesti älykkäästä, virikkeitä kaipaavasta ja perhekeskeisestä eläimestä on kyse. Miten voi olla, ettei eläinsuojelulaki ulotu muun muassa turkistarhaukseen tai näihin uutisiin, joita saamme tämänkin päivän lehdestä lukea?

Eläinsuojelulaki 3§
.. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet.

Meillä olisi mahdollisuus toimia toisin.

eläinsuojelulakikrista ylinenkrista ylinen photographymahdollisuus toimia toisinmetsästysmetsästyslakivuosi(a) pohjoisessa