Majava on Suomen luonnon mahtavin ennallistaja. Majavan patoaltaassa alkaa heti sen syntyessä aivan uusi elämää kuhiseva vaihe. Monimuotoisuus lisääntyy huikeasti.

Kanadanserkku on ilmeisesti hieman alkuperäislajiamme, euroopanmajavaa, kovempi patojen rakentaja. Molemmat majavalajimme kuitenkin tekevät patoja ja synnyttävät majavalampia. Kun vesi padon takana nousee, syntyy aiemmin enemmän tai vähemmän kuivalle maalle kosteikko. Vesi irrottaa maaperästä ravinteita. Maakasvit suurelta osin kuolevat ja niiden ravinteet päätyvät paikalle nousseeseen veteen. Ravinneryöppy ruokkii luhtakasvillisuuden röyhähdystä. Lukuisa joukko vesieläimiä hyötyy ravinteisuudesta ja lisääntyvästä vesikasvillisuudesta. Ne puolestaan ovat kahlaajien ja vesilintujen sekä pikkukalojen ravintoa ja nämä edelleen suurempien petojen ruokaa.

Katselin kesällä Heinävedellä sijaitsevaa majavalampea. Majavat ovat asustaneet paikalla jo pitkään ja saavat asua jatkossakin. Lampi näet sijaitsee kokonaisuudessaan Suomen luonnonsuojeluliitolle testamentatulla alueella. Testamentin tekijän tahto oli nimenomaan suojella luontoa ja se toive toteutuu varmasti. Nyt alue on luonnonsuojelualuetta.

Majavalammen lajirunsaus oli häkellyttävä. Pienehköllä lammella pesi ainakin kolme sinisorsa ja telkkäparia, viitisen taviparia, haapana ja jouhisorsa. Metsävikloja kierteli majavan tulvittamilla rannoilla useampia kymmeniä, valkovikloja pari. Sudenkorentorunsaus oli häkellyttävä ja niiden perässä lammella tietysti saalisti myös nuolihaukka. Varpushaukalla oli pesä lammen vieressä ja harmaapäätikalla tulvaveden tappamassa lepässä. Sammakkojen määrää voi vain arvailla.

Lammessa on ollut jo ennen majavia myös kaloja. Veden ja ravinnetason nousu ovat kuitenkin olleet kaloillekin hyödyksi. Missään en ole nähnyt sellaista kalanpoikasmäärää kuin majavien kaivamien ”uittouomien” lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä. Ei ihme, että harmaahaikarakin saapui syksyksi lammelle kalaan. Majavalampi kuhisi monin verroin enemmän elämää kuin viereiset metsälammet, joilla majavia ei ollut.

Majavat ovat myös tehokkaita soiden ennallistajia. Etelä-Savosta on tiedossa useita aikanaan ojitettuja suoalueita, joilla majava on nyttemmin padonnut veto-uoman. Vesi on palannut suolle. Majava myös poistaa suolle kasvanutta ylimääräistä lehtipuustoa, syömällä pajut, haavat ja koivut. Hienoa työtä. Se säästää paljon vaivaa kannattamattomien metsäojitusalueiden tulevassa ennallistamisessa.

Majavaa pidetään yleisesti ongelmallisena tuhojen aiheuttajana. Ongelmia se joskus toki tuottaakin, mutta monesti niitä aivan suotta ja surutta liioitellaan. Muutama aari padon vuoksi kuolevaa rantapusikkoa ei ole suuri hinta siitä monimuotoisuudesta jota majava patoaltaallaan tuottaa. Majava olisi todella ansainnut paljon nykyistä paremman maineen.

Kuva: Risto Sulkava