Toivo Rautavaaran kaksiosaisen Mihin kasvimme kelpaavat -kirjassa kerrotaan, miten kasvejamme voi käyttää: ”Leivän lisänä, ruoan aineksina, mausteina, kahvin ja teen korvikkeina, lääkkeinä, rehuna sekä teknillisiin tarkoituksiin.”

Suomen Luonto julkaisee muutamia poimintoja tästä 40-luvun klassikkokirjasta.

Savikat ja maltsat ovat yhteisesti saviheinän nimellä tunnettuja yksivuotisia rikkaruohoja, jotka ovat läheistä sukua viljellylle pinaatille. ”Pinaatiksi” kelpaa vain aivan nuori saviheinä kokonaisuudessaan, vain juuret poistetaan. Vanhimmista kasveista riivitään ainoastaan lehdet, jotka ovat mehevimmillään ennen kukkatähkien muodostumista.

Savikka-porkkanakeitto

Ida Tegnér-Högstedtin ohje.

Noin 1/4 kg savikanlehtiä huuhdotaan ha leikataan suikaleiksi (kerätään lehdet vasempaan käteen ja leikataan pitkällä veitsellä leikkuulaudalla kaikki yht’ aikaa), pannaan kiehuvaan mietoon suolaveteen 5 minuutiksi ja jätetään valumaan.

Noin 1/4 kg porkkanoita leikataan myös suikaleiksi ja keitetään pehmeäksi miedossa suolavedessä. Kasarissa ruskeutetaan 1 rkl voita ja 3 rkl jauhoja (tai rasvan puutteessa jauhot kuiviltaan), ja lisätään vispilöiden porkkanaliemi ja vettä yhteensä n. 2 l (mielummin perunan- tai muitten kasvisten keitinvettä, luulientä tms.) sekä 1 kkp maitoa.

Maustetaan suolalla, pippurilla ha sokerilla, sekä lopuksi persiljalla. Jos on munia, vispilöidään liemimaljan pohjalle munankeltuainen ja keitto kaadetaan päälle koko ajan vispilöiden.

Mihin kasvimme kelpaavat. Osa I: Kevään ja alkukesän kasveja. Toivo Rautavaara. Werner Söderströn Osaleyhtiö. Porvoo 1942.

Julkaisemme kesän mittaa otteita kirjasta:

Voikukka-sienimuhennos >>

Pihlajanmarja-herkkulimppu >>

Lue lisää kirjasta >>