Suomen merikotka on noussut 60 vuodessa sukupuuton partaalta menestykseen. Maakotkan pesimäkanta elpyy hiljalleen. Kiljukotka ja pikkukiljukotka kiertelevät, mutta eivät pesi Suomessa. Ja lisätään tähän ”kalakotka”, sääksi eli kalasääski, vaikka se onkin aivan eri laji kuin kotkat, yksi geneettisesti omaperäisimmistä linnuista. Viroksi sen nimi on kalakotkas.

Sääksisäätiö tekee tärkeää vapaaehtoistyötä petolintujen suojelussa.

Kalasääski on Suomessa elävistä linnuista geneettisesti kaikkein "omanlaisensa".

Kalasääski sanoi heippa elo-syyskuun taitteen ja syyskuun alkupuolen vaiheilla ja ensimmäiset ilmestyvät taas huhtikuulla, heti kun vesistöistä alkaa löytyä kalastukseen sopivia sulapaikkoja. Silloin kalasääski palaa kaivattuna, toivottuna. Mutta missä se on tällä välin, siitäkin kertoo blogi.

Sääksessä eli kalasääskessä yhdistyvät metsä-, suo- ja järvimaisema sekä taivas ja melkoinen erikoistuminen linnun pesimisen ja ravinnon pyytämisen suhteen.

Tilaajille|22.8.2019Linnut

Sääksi eli kalasääski on liki kotkan kokoinen, kaloja syövä petolintu. Elokuussa poikastenkin on opittava kalastamaan.

Virolaisilla nettikameroilla voi tarkastella lähietäisyydeltä montaa mielenkiintoista lajia. Mustahaikaralla on korkeatasoinen kamera, josta näkee, että kaikki neljä munaa ovat juuri kuoriutuneet.

Tässä blogissa yllytetään tutustumaan eenet.ee nettikameroihin ja tekemään häiriötön kurkistus lähietäisyydeltä suurten ja harvinaistenkin lintujen pesille.

Vähälumiselle ja lähes jäättömälle Ahvenanmaalle alkoi saapua muuttolintuja vihdoin maaliskuun lopulla. Sieltä pohjoiseen matkaansa tekeviä hanhia ja joutsenia alkoi valua myös länsirannikon levähdys- ja ruokailupaikoille.

Sääksi voi kuljettaa saalista pesälleen jopa kymmeniä kilometrejä.