Arkiluonnon aarteita juttusarjan seitsemännessä osassa ihmettelemme leppäkertun eli seitsenpistepirkon ja muiden pirkkojen elämää ja muodonmuutosta.

Tervetuloa pirkkokouluun! Ja sitten nimenhuuto: ahopirkko, halmepirkko, kanervapirkko, lehtopirkko, pallopirkko, rusopirkko, ruutupirkko, seulapirkko...

Tunnet varmaan leppäkertun eli seitsenpistepirkon, mutta tiesitkö, että yksistään Suomessa elää yli 60 leppäpirkkolajia?

Olimme syyskuun jälkipuoliskolla retkellä aurinkoisella kalliolla. Jäkälistä mönki esiin uskomattomia määriä leppäkerttuja. Niitä oli kallion laella todella paljon. Kokoontuvatko leppäkertut talvehtimaan suurina yhdyskuntina?

Keväällä kyyn nahka on ympäristön lämpimin paikka ja leppäkertut, hämähäkit ja luteet lämmittelevät mielellään käärmeen selässä. Käärmeen vaihtaessa paikkaa hyönteiset pitävät kynsin hampain kiinni lämpöpatjastaan.

”Lennä, lennä, leppäkerttu ison kiven juureen, siellä isäs äitis keittää sulle puuroo!” Kokeiltuani lorua pirkot tosiaan lähtevät poikkeuksetta lentoon. En ymmärrä muuta kuin että lorun ääniaallot aiheuttaisivat lennon, vai onko jokin muu syy?

Aurinko alkaa vähitellen vetää valkoista peittoa maan päältä syrjään. Eteläiset rinteet alkavat sulaa ensin. Lumi paljastaa pälvet, jotka ovat kuin suurennuslaseja kevään heräämiseen.