Jo pelkkien luonnonäänien kuuntelu rauhoittaa ja rentouttaa ihmistä sekä alentaa stressiä ja verenpainetta. Kysyimme lukijoiltamme, mikä luonnonääni toimii tässä tarkoituksessa parhaiten.
Mitä yhteistä on luontokadolla, ilmastonmuutoksella ja allergialla?
Yllättävänkin paljon. Ilmiöiden taustalla on samoja syitä, ja myös samat keinot auttavat kaikkiin kolmeen.
Olemme tallustelleet metsässä valtaosan siitä ajasta, jonka ylipäänsä olemme ihmislajina olleet olemassa. Siksi ei olekaan ihme, miten monella erilaisella tavalla metsä ja luonto vaikuttavat hyvinvointiimme.
Soile Puhakan väitöskirja paljasti, että asuinympäristön vihreys ja maiseman monimuotoisuus edistävät keski-ikäisten fyysistä aktiivisuutta ja vahva luontosuhde kannustaa liikkumaan.
Tutkimusten mukaan sillä ei ole väliä, mitä metsässä puuhailee. Riittää, että sinne menee, ja samalla voi kokea metsäympäristön elvyttävän vaikutuksen. Luonnossa oleilu kohottaa tutkitusti myös mielialaa, mutta laskee sykettä ja verenpainetta.
Lääkäri määrää luontoretkiä, ja elvyttävälle luonnolle haetaan kriteereitä. Ihmisen vieraantuminen luonnosta halutaan pysäyttää. Tämä artikkeli palkittiin Aikakausmedian Edit-kilpailussa Vuoden 2017 lifestyle-juttuna yleisölehdessä.
Kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo Helsingin yliopistosta on laittanut villivihannekset järjestykseen niiden terveellisyyden mukaan kirjassaan Villivihannekset – Terveyttä pihoilta, niityiltä ja metsistä (Minerva 2016).
