Itse asiassa linnut eivät juurikaan syö määräänsä enempää. Mutta muuttolinnut tyypillisesti keräävät energiaa talteen ja niiden kehon rasvakerros kasvaa ennen pitkälle muuttomatkalle lähtöä. Poikasten ruokkiminen on myös kovaa aherrusta ruoan perässä. Ja monet lajit keräävät syksyllä paljon syömistä piiloihin talven varalle. Petolinnut syövät yleensä saaliinsa kerralla, jos eivät tule häirityiksi.
Metsän linnut valkoselkätikka, harmaapäätikka, kaksi tiaista hömötiainen ja kuusitiainen sekä orava toivottavat tänä vuonna joulurauhaa kaikille metsän ystäville! Kuvat ovat suojellusta uusmaalaisesta metsästä viikko ennen joulua.
Muut Suomen ympärivuotiset tikkalajit ovat kaikki oppineet talviruokinnalle, muutamat lajit toki harvemmin, mutta tuntui, että pohjantikka pysyy visusti kokonaan erossa talin ja nahkaläskin tarjonnasta.
Nyt maaliskuulla raikaa keväthankien metsissä tikkojen soidinrummutus. Varsinkin sopivilla hankikannoilla voi hiihdellä rummutuksen jäljillä, ehkäpä kulkea jalankin. Myös muut tikkojen äänet tulevat tutuiksi.
Valkoselkätikka kovertaa pesäkoloa jo maaliskuussa ja poikaset kuoriutuvat jo vapun tienoilla. Talviruokinta ja lehtojen suojelu pelastivat tikat sukupuutolta.
Merikotka pelastettiin perikadon partaalta osaltaan puhtaan ruoan ja talviruokinnan avulla.
Valkoselkätikan metsiin talviaikaan viedyillä taleilla on ollut oma merkityksensä kovin uhanalaisen kannan vahvistumisessa. Varsinkin ankarien talvien lyhyimpinä päivinä metsäruokintapaikka auttaa metsätiaisia ja muita pikkulintuja selviytymään. Ruokintapaikan tulisi aina tukea monimuotoisuutta.
