WWF suosittelee uudessa Kuluttajan kalaoppaassa kotimaisen, kasvatetun kirjolohen käyttöä. Edellinen opas julkaistiin vuonna 2012, ja siinä kirjolohen luokitus on heikompi. Onko sen jälkeen tullut uutta tietoa, ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen?

Kyllä, tämä on ensimmäinen kerta, kun on katsottu tarkemmin nimenomaan suomalaisen kirjolohen kasvatuksen vastuullisuutta WWF:n metodologialla. Ei ole oikeastaan vertailukohtaa vuoteen 2012, koska silloin on arvioitu kirjolohen verkkokassikasvatusta Pohjois-Euroopan tasolla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat ovat lähetelleet meille tutkimuksia ja olleet sitä mieltä, että Suomessa tehdään asiat keskimäärin vielä vastuullisemmin kuin muuten Itämeren alueella. Siksi nyt tehtiin tämä arviointi ensimmäistä kertaa erikseen suomalaiselle kirjolohen kasvatukselle.

Perustuuko arviointi siis Rktl:n tutkimuksiin?

Ei, esiselvitykset teetetään kolmansilla osapuolilla, jotka ovat kansainvälisiä asiantuntijoita. WWF Saksa koordinoi esiselvitystyötä. Meidän WWF Suomen tehtävänä on lähinnä varmistaa, että kaikki, myös suomenkieliset tutkimukset, jotka tulevat etupäässä Rktl:ltä ja yliopistoilta, ovat arvioijien saatavissa. Rktl on myös tarkistanut, että tutkimusmateriaali on edustavaa kotimaisen kirjolohen osalta.

Takavuosina puhuttiin, että Atlantin mustakitaturskaa ja Tyynenmeren anjovista dumpataan valtavia määriä kalankasvatuksessa käytettävään rehuun. Nyt uudessa WWF:n kalaoppaassa kerrotaan, että ”Viime vuosina kalaraaka-aineen käyttöä kirjolohen rehussa on pystytty vähentämään tuntuvasti lisäämällä kasviperäisen raaka-aineen, kuten soijan, härkäpavun ja rypsiöljyn käyttöä.” Kuinka paljon rehussa on vielä kalaa?

Tuota kannattaisi kysyä Raisiolta, jonka rehua useimmat suomalaiset kalankasvattajat käyttävät.

– –

Kehityspäällikkö Knut-Olof Lerche Rasiolta, kuinka suuri osa teidän myymästänne rehusta on nykyisin kalaa?
Meillä on paljon erilaisia rehuja, mutta poikasrehussa on erittäin korkea kalajauhopitoisuus… vielä. Se on luokkaa 50 prosenttia. Sitten kun otetaan vähän isomman kalan rehu, se laskee, ja kun tullaan niin sanottuihin massatuotteisiin, se on 20 prosenttia. Jos katsotaan kalan elinkaarta, kirjolohen syömän kalajauhon osuus jää jonnekin 25 prosenttiin. Näin on siksi, että poikasrehut, joissa on paljon kalajauhoa, käytetään silloin, kun kala painaa gramman, ja se viimeksi mainittu rehu silloin, kun kala kasvaa muutamasta sadasta grammasta kahteen kiloon. Tämä tarkoittaa, että meidän rehuilla tuotetaan yhtä paljon meriperäistä proteiinia kuin kulutetaan.

Mitä kalalajeja teidän rehuissanne on?

Lajit riippuvat siitä, mistä rehun kalajauho on ostettu. Suurimmaksi osaksi meidän kalajauho tulee Tanskasta ja Islannista. Islannista tulee villakuoretta, joka kalastetaan pääasiassa mädin takia. Kun mäti on otettu talteen ja myyty Tanskaan, ruho jää, ja siitä tehdään kalajauhoa. Jos kalajauho tulee taas Tanskasta, on useita vaihtoehtoja: siinä on isotuulenkalaa, silakkaa ja kilohailia, josta osa tulee Itämereltä ja osa Pohjanmereltä. Lopussa voi olla pieniä määriä muita lajeja, kuten mustakitaturskaa.

Olette korvanneet kalaa rehussa muun muassa soijalla, jonka viljely valtaa Etelä-Amerikassa sademetsiä. Kuinka suuri osuus kalarehustanne on nyt soijaa, ja onko sitä jotenkin sertifioitu?

Kaikki Raision soija ei ollut viime vuonna sertifioitua, mutta huomattava määrä kalanrehussa käytettävästä soijasta oli. RTRS on yksi järjestelmä, Pro Terra toinen ja kolmas amazon biome. Tämän vuoden osalta päätöstä ei ole vielä tehty, mutta olemme keskustelleet siitä, pitäisikö kaikella ostamallamme soijalla olla sertifikaatti. Soijan määrä vaihtelee rehujen välillä nollasta 20 prosenttiin. Lisäksi kalanrehuissa on vehnägluteenia, maissigluteenia, kotimaista härkäpapua ja rypsiöljyä, joka korvaa kalaöljyn. Siinä on myös ihan vain vehnää.

 

 13.3.2014 klo 12.25  Juttua tiivistettiin selvyyden vuoksi.

kalankasvatuskalastusWWF