Pääkirjoitus: Uhattu Arktis
A r k t i s e n l u o n n o n a r v o k y l l ä t u n n u s t e t a a n k a i k i s s a a l u e e n v a l t i o i s s a , m u t t a s e e i t u n n u e s t äv än n i i t ä n a k e r t a m a s t a s i t ä p a l a p a l a l t a e r i l a i s t e n h a n k k e i d e n k a u t t a . Kuva: Jari Kostet
Suomella on Arktiksella roolinsa sekä hyvässä että pahassa. Lappiin suunnitellun Jäämeren radan taustalla on kestämätön ajatus arktisen kaivos-, kaasu- ja öljy- teollisuuden tuotteiden läpikulkureitistä, vaikka hankkeelle yritetäänkin kovasti keksiä ja muotoilla muitakin etuja.
Idea arktisen öljynporauksen tukitoimista suomalaisella jäänmurtajakalustolla ei sekään kirvoita hurraahuutoja. Ilmastonmuutoksen torjunta ei kestä enempää fossiilisia polttoaineita, ja jo siksi arktiset öljyvarannot pitäisi jättää käyttämättä. Onneksi öljynporaus napa-alueella on ollut öljyn matalan markkinahinnan ja korkeiden tuotantokustannusten takia kuvaannollisestikin jäissä.
Nyt öljyn hinta on nousussa, mutta vielä toistaiseksi porauksia ei ole tehty niin sanotulla talvijään alueella.
Alueen reunavaltiot ovat kuitenkin hamunneet aluevaltauksia arktisilla merialueilla paljon kauempana rannikolta kuin YK:n merioikeusyleissopimuksen mukainen 200 merimailin talousvyöhyke sallisi. Kellekään ei tunnu tulleen mieleen, että tästä valtioiden rannikkovesien ulkopuolelle jäävästä ei-kenenkään-maasta voitaisiin hyvin muodostaa arktinen merten suojelualue.
Itsenäisyyttä havitteleva Grönlanti on tulevaisuutta ajatellen suurin kysymysmerkki. Tanskan hallinnoiman alueen mineraalivarat ovat merkittävät, ja vetäytyvä jää helpottaa niiden hyödyntämistä. Euroopan köyhimpiin alueisiin kuuluva Grönlanti yrittääkin vauhdittaa talouttaan turismin ja kaivostoiminnan avulla.
Kiina on rahoittanut grönlantilaisia kaivoshankkeita avokätisesti, ja myös brittiläiset, australialaiset sekä kanadalaiset kaivosyhtiöt odottavat innolla lentokenttien, teiden ja muun infrastruktuurin valmistumista.
Jo tänä vuonna alkanee massiivinen ilmeniitin louhinta Luoteis-Grönlannissa Dundaksessa. Suomestakin tuttu brittiyhtiö Bluejay Mining aikoo siellä saavuttaa muutamassa vuodessa miljoonan tonnin vuosituotannon. Paikka on lähellä Melvillenlahden luonnonpuistoa, sarvivalaiden ruokailualuetta, joka on ollut suojeltu vuodesta 1989.
Kaivosbuumi on päällä ja hankkeille löytyy rahoittajia, mistä Grönlannin talous toki hyötyy. Häviäjä on arktinen luonto.
Arktis on ilmastonmuutoksen ja muiden ihmisen toimien takia uhatumpi kuin koskaan. Siksi syvennymmekin tässä numerossa Arktikseen.