Rahkasammaleen nosto muuttaa totaalisesti suon eliöyhteisön, sanoo yliopistotutkija Teemu Tahvanainen Itä-Suomen yliopistosta.

Rahkasammaleen kuorinta nousi esiin, kun Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri kertoi verkkosivuillaan 20.10.2020 rahkasammalen kuorintaan liittyvistä ongelmista toiminnan laajennuttua Kihniön Sarvinevalla.

Sarvineva on luontoarvoiltaan maakunnallisesti merkittävä suo. Suolle on aikaisemmin haettu lupaa turpeen nostoon, mutta korkein hallinto-oikeus eväsi luvan luontoarvojen ja vesistökuormituksen takia.

”Suokasvillisuus voi palautua, mutta luonnontilainen ekosysteemi ei noin vain palaudu”, arvioi yliopistotutkija Tahvanainen rahkasammaleen noston vaikutusta.

”Jos kosteusolot säilyvät ja kasvien leviäimiä jää paikalle, niin sammalet lähtevät uuteen kasvuun hyvinkin nopeasti. Mutta jos puhutaan pelkästään sammalten kasvusta tai kasvillisuuden palautumisesta, niin siinähän unohtuu koko muu eliöstö. Voidaanko hyväksyä, että suo muutetaan näin totaalisesti?”, Tahvanainen kysyy.

Sarvinevalla rahkasammalta kuorii Biolan Groupiin kuuluva EcoMoss Oy, joka ilmoittaa toimialakseen luonnontuotteiden keruun. Turveyritykset toivovat rahkasammalesta turpeen korvaavaa kasvualustaa, sillä kritiikki turpeen käyttöä kohtaan kasvaa ilmastovaikutusten takia.

Rahkasammalta mainostetaan ekologisena ja uusiutuvana luonnonvarana, vaikka Tahvanaisen arvion mukaan sammaleen nosto tuhoaa suon luontoarvot ainakin vuosikymmeniksi. Metsätieteen aikakauskirjassa vuonna 2014 julkaistun artikkelin mukaan rahkasammalen poisto aiheuttaa myös metaanipäästöjä. Pitkäaikaistutkimuksia sammalkerroksen poiston vaikutuksista ei ole.

Nykyisin rahkasammalen keräämiseen riittää maanomistajan lupa. Koska ympäristölupaa ei vaadita, tiedot toiminnan laajuudesta perustuvat yritysten omiin ilmoituksiin. Niiden mukaan rahkasammalta on kuorittu vuoden 2019 loppuun mennessä vain noin 60 hehtaarilta.

Vielä pienimuotoiselle toiminnalle suunnitellaan laajoja kansainvälisiä markkinoita. EU:ssa kasvualustakauppaa käydään vuosittain 2,5 miljardin euron edestä.

Rahkasammaleen nosto nykytekniikalla on mahdollista vain vähän muuttuneilla avosoilla. Nykyisin sammalen korjuuseen sopivia alueita löytyy lähinnä luonnontilaisen kaltaisilta soilta, joita ei juurikaan ole ojitettu. Nämä suot ovat myös luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä, sillä täysin ojittamattomia soita Etelä-Suomesta ei löydy.

Rahkasammalen noston ohjaus etenee hitaasti ympäristöministeriössä

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri esitti ympäristöministeriölle rahkasammalen noston asettamista kiireellisesti luvanvaraiseksi.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Hanne Lohilahti kertoo, että keskustelua rahkasammalen noston ohjauskeinosta käydään parasta aikaa. Ohjauskeinot voisivat perustua joko lainsäädäntöön tai ohjeisiin.

”Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ohjaa soita merkittävästi muuttavan toiminnan ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Periaatepäätöksellä ei kuitenkaan ole suoria oikeusvaikutuksia yrityksiin”, Lohilahti sanoo.

Rahkasammalen noston ohjauskeinoja on käsitelty ympäristöministeriössä jo pitkään. 2017 muistiossa todetaan, että ”viranomaiskeskeisten ohjauskeinojen sijaan rahkasammalen korjuulle tulisi ensivaiheessa laatia toimintaohjeet toiminnan ohjaamiseksi sekä järjestää toiminnan seuranta ja datan keruujärjestelmä toimijoiden vapaaehtoisia ohjauskeinoja hyödyntäen”.

Lohilahti kertoo, että asia on etenemässä marraskuussa.

Yliopistotutkija Teemu Tahvanaisen mukaan rahkasammalen otto on kohdistunut soiden luonnontilaisille osille, kuten Kihniön Sarvinevalla on käynyt.

”On mainostettu, että sammaleennostoalueita olisi saatavilla 300 000 hehtaaria. Se tarkoittaisi Etelä-Suomessa lähes kaikkien ojittamattomien soiden tuhoa. On täysin mahdoton ajatus, että viimeiset jäljellä olevat suot menisivät tällaiseen käyttöön ilman tarkkaa sääntelyä”, Tahvanainen sanoo.

Suomen Luonto -lehteä julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto.

biotalousmonimuotoisuusrahkasammalrahkasammalen nostoSuot

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!