Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Voiko merikotka saalistaa laulu- tai pikkujoutsenen?
Joka kerta, ei toki niin usein, kun olen osunut tilanteeseen, jossa merikotka hätyyttelee joutsenia tai pikkujoutsenia, hämmästyn kohteen kokoa. Miten kohtaamisissa käy? Tähän asti merikotka ei ole saanut saaliikseen joutsenia.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Kuvat: Samuli Haapasalo
126/2020
Olen osunut kolmenlaisiin merikotkan ja joutsenten kohtaamisiin.
1. Usein merikotkat istuskelevat, useampiakin – jopa puolen tusinaa – pellon laidalla suurten hanhi- ja joutsenparvien läheisyydessä. Ehkä tavoitteena on havaita loukkaantunut tai heikkokuntoinen lintu. Voimakkaan hässäkän aiheuttamalla sopivan röyhkeällä lennollaan merikotka voi tietysti yrittää synnyttää sekasortoa ja lintujen törmäyksiä ja toimia sitten nopeasti.
2. Kerran syksyllä olen nähnyt merikotkan lentävän hyvin matalalla, ainoastaan muutaman metrin korkeudella, pellolla ruokailevien laulu- ja pikkujoutsenten yli. Pikkujoutsenet tai isoveljensä eivät enempiä kotkasta piitanneet.
3. Ehkä tunnelmaltaan intensiivisimmän tilanteen näin, kun merikotka lensi Matsalun lahdella laulu- ja pikkujoutsenten ja tundrahanhien sekaan ja asettui lopuksi niiden keskeen vesikivelle. Joutsenet väistivät vauhdikkaasti ja äänekkäästi kotkaa. Yrittikö merikotka iskeä lintuihin, oliko kalansaalis kenties näkyvillä matalassa vedessä vai pyrkikö kotka synnyttämään hässäkän tai katsoa onko huonokuntoisia lintuja, jäi vastaamatta. Saalista merikotka ei kuitenkaan saanut.
Olen nähnyt merikotkan iskevän tundrahanheen. Kotkan vasemman jalan kynnet upposivat hanhen päähän. Mutta niin upposi hanhikin. Se yritti sukeltamalla päästä irti otteesta, Pitkä rimpuilu vedenpinnassa taisi viedä merikotkan siipivoimat hapoille, kun se joutui lopulta irroittamaan otteensa linnusta. Todennäköisesti merikotka kuitenkin palasi hetken päästä nappaamaan uupuneen ja päähän loukkaantuneen saaliinsa.
Luulen, että tyypillinen tilanne näin isojen saaliiden osalta on, että merikotka korjaa syystä tai toisesta loukkaantuneen linnun ennen kettua, joka ilmestyy valmista paistia haaveillen partioimaan pelloille tai rannoille iltahämärissä. Arvioisin, että joutsenen onnistunut pyynti kohdistuu vajaakuntoisiin lintuihin, sillä joutsenten siivenpangon isku ei ole keveimpiä, mitä kotka voi kohdata – jos kohta lennossakin voi tavoitella. Sepä vasta olisi näytelmä! Aika isoja aikuisia merimetsoja merikotka on oppinut saalistamaan.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Joillain lintulajeilla syysmuutto alkaa jo ennen kuin monien lintulajien kevätmuutto on päättynyt ja toisilla se jatkuu melkein kevätmuuton kanssa vastakkain. Nyt syysmuutto on meneillään vielä monen linnun osalta.