51/2021

Palokärjen salolla kasvaa haapoja, kuusia, mäntyjä, koivuja ja leppiä, erilaisia ja eri-ikäisiä puita ja varsinkin riittävän vanhaa, monimuotoista metsää, joka tarjoaa ravinnon ja pesäpuun. Palokärki metsässä on myös ekologinen metsänhoitaja.

Käpytikka heittää ensin vanhan kävyn pois kelon kolosta, käpytikan pajasta, niin kuin sitä kutsutaan, kiinnittää nokallaan uuden kävyn ja aloittaa siementen poimimisen iskemällä napakasti ja tarmokkaasti kävyn suomuja auki vahvalla ja nopealla nokan iskulla.

Käpytikka pajallaan.

Valkoselkätikka kuuluu metsän hienoon tunnelmaan. Salamyhkäisen kiertelijän havaitseminen koivunrungolla metsän siimeksessä tuo kulkijalle iloisen mielen. Metsänomistaja voi iloita hienosta metsästään.

Valkoselkätikka tunnelmallisessa metsässään.

Monimuotoiset metsät tuottavat myös sen luonnonläheisyyden matkailulle, jonka taloudellinen arvo Suomelle on suuri. Matkailua voidaan kehittää kohti mahdollisimman ekologista toimialaa ja täyttä hiilineutraalisuutta.

Pikkutikka, vuoden lintu.

Yhtäkään  näistä kuvista ei olisi voinut ottaa hakkuuaukealla, ei myöskään tasa-ikäisessä, yksilajisessa ja jo nuorena kaadettavassa metsässä, ”puupellolla”.

Tikat, tiaiset ja suurin osa kaikista metsän linnuista ovat oikean metsän lintuja ja voivat elää vain osana monimuotoista metsää. Aito monimuotoisuus on myös metsien taloudellisen arvon tulevaisuuden turva.

Harmaapätikka. Punainen otsassa kertoo, että lintu on koiras. Kuvan valo on vuoden toiseksi lyhimmältä päivältä, eiliseltä.

Kuvat tikkojen monimuotoisesta metsästä olen ottanut Sipoossa 7. ja 8.12. sekä eilen 20.12.2021.

Vuosi luonnossa blogi toivottaa lukijoilleen rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta 2022. Blogi ilmestyy vuonna 2022 samalla tavalla kuin kuluvanakin vuonna eli joka viikko tiistaisin. Lisäksi kirjoitan ja kuvaan puolen tusinaa lintu- tai muuta luontoretkeä joihinkin kiinnostaviin kohteisiin ainakin Suomessa ja Varanginvuonolla!

Palokärki kätkeytyy naavoihin.