TILAA LEHTI
KIRJAUDU
TILAA LEHTI
Kirjaudu Kirjaudu sisään

Suomen Luonto 2/2022

Suomen Luonto 2/2022

Ilmestyy keskiviikkona 16.2.2022. Tässä lehdessä sukellamme luontokuvan maailmaan: Tapaamme luontokuvaaja Taru Rantalan, joka tallentaa kuviinsa lähiluontonsa yksityiskohtia sekä Peter Silvendoinin, joka ajaa luotsikutteria ja vapaa-ajallaan viihtyy merellä kameran kanssa.
Tutkimme myös lumikiteiden muotoja sekä lumen tehtäviä suojan antajana ja valon tuojana. Seuraamme talvehtivia mustarastaita sekä selvitämme, onko puuta nyt enemmän kuin koskaan ja mikä suhde on silakan, väkäkärsämadon ja hylkeen välillä.

Tämän numeron artikkelit verkossa

Orava teki pihapuihin monta pesää

Oravat tekevät pallomaisia risupesiä, melko samanlaisia kuin harakat.

Kakka kertoo mäyrän elämästä

Usein mäyrä tekee jätöksensä käymälään, joka sijaitsee lähellä pesää.

Onko koivulla kilpikaarna?

Sekä vanhan männyn että koivun kuori muuttuu vanhemmiten paksuksi ja karkeaksi.

Nyt luontoon: Seuraa päivän pitenemistä 20.3.

Päivä pitenee Hangossa noin 5,5 minuuttia ja Utsjoella noin 8,5 minuuttia.

Tutustu helmikuun Suomen Luontoon!

Helmikuun numerossa tutustumme luontokuvaaja Taru Rantalaan, kuulemme lumen merkityksestä, ihmetellään talvehtimaan oppinutta mustarastasta ja retkeillään Mäyrämäen luolastossa.

Mustarastas on oppinut talvehtimaan

Mustarastaat ovat talvehtineet Suomessa jo sata vuotta. Nyt rastaita sinnittelee meillä enemmän kuin koskaan.

Saaristoon sijoitettu – luotsikutterin kuljettaja Peter Silvendoin kuvaa harrastuksenaan luontoa

Työpaikkana kaksi majakkasaarta, harrastuksena valokuvaus. Peter Silvendoinille yhdistelmä sopii.

Mäyrämäen uumenissa

Jyrkkänä kohoavaan kallioharjanteeseen on repeytynyt rotko. Sen pohjalta pääsee ryömimään upeaan luolaan.

Palkittu luontokuvaaja Taru Rantala tallentaa kuviinsa sen, mitä ei voi nähdä

Taru Rantala löytää kuviensa aiheet kuljeskelemalla ja ihmettelemällä näkemäänsä rauhassa.

Lumen taju – Ilman lunta luonto ei selviäisi kylmästä talvesta

Lumipeite antaa suojaa ja valoa. Ilman sitä luonto ei selviäisi kylmästä talvesta.

Nyt luontoon: Kuuntele jään juttelua

Jää elää ja ääntelee, kun lämpötila sahaa edestakaisin. Talven lopulla ääniä kannattaa kuunnella tarkalla korvalla.

Homo sapiens: Elokuvaaja luonnon armosta

Jan Henriksson on armoitettu luonnontuntija ja luontokuvaaja, jonka otoksia käyttävät maailman suurimmat luontoelokuvien tuotantoyhtiöt.

Luonto tilastoina: Ei kahta samanlaista lumihiutaletta

Lumikiteet ovat häkellyttävän monen näköisiä. Muotoihin vaikuttavat kosteus ja lämpötila.

Nyt luontoon: Miten löytää cityketun, Emilia Milonoff?

Luontokuvaaja nauttii päästessään seuraamaan sivusta kettujen perhe-elämää.

Vastuullista vaaterumbaa

Tekstiilien lajittelu ja kierrätys kaipaavat tehostamista.

Metsän tyhjyys

Villieläimet on ajettu ahtaalle. Monien luonnonvaraisten eläinten populaatiot ovat romahtaneet alle puoleen 1970-luvun tasosta. Metsät ovat tyhjentyneet, eikä tyhjyys näy kuvissa.

Nyt luontoon: Auta pöllöä tarvittaessa

Pihassa näkösällä torkkuva pöllö voi olla avun tarpeessa.

Suhteellista: Hylkeen loinen matkustaa äyriäisen ja silakan kyydissä

Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita.

Kuinka paljon lintuja joutuu kissojen hampaisiin?

Kissojen osuus lintukantojen verottajina on arka aihe.

Pääkirjoitus: Maan korvesta tuli mielenrauhan tyyssija

Luonnosta on haettu viisautta ja mielenrauhaa Suomessa. Meillä metsä on aina ollut paikka, jossa hiljentyä ja eheytyä, ja ylläpitää yhteyttä luontoon.

Onko Suomessa metsää enemmän kuin koskaan?

Moni meistä on kuullut sanottavan, että Suomessa on nyt puuta enemmän kuin koskaan. Pitääkö väite paikkansa metsähistorian tietojen valossa?