Luokkahuoneen ikkuna oli aina tuhruinen. Jos keskittyminen opettajan unettavan monotoniseen ääneen herpaantui, ikkunat eivät tarjonneet mitään katsottavaa – ei pääskyjä tai puluja, ei edes kauniita pilvimuodostelmia. Ihmistä ei vaan ole evoluutiossa rakennettu niin, että kaikki menisi perille vain silmien ja korvien kautta, varsinkaan kolme varttia kestävällä heikosti havainnollistetulla yksinpuhelulla.

Miten kauas noista päivistä onkaan tultu! Opetustavat ovat kehittyneet huimasti, ja nykyiset sisällöt ovat toinen toistaan inspiroivempia ja toiminnallisempia sekä varhaiskasvatuksessa että biologian koulu­opetuksessa. Kaikenlaista kivaa, kehittävää ja aktivoivaa on koko ajan tekeillä. Kun kasvattajat, tutkijat ja taiteilijat tekevät yhteistyötä, jälki on keholliseen kokemiseen, luovuuteen ja tekemiseen innostavaa.

Koululaisten työpajoissa tutkitaan muun muassa sitä, minkälaista elämää metsän pohjalla on, ja miten voi luoda yhteyden siihen mitä emme voi nähdä.

Näin on myös Jyväskylän yliopiston vetämän Evoluutiopajat-tiede- ja taidekasvatushankkeen näyttelyiden, koulutusten ja opetusmateriaalien kohdalla. Esimerkiksi tänä syksynä Espoon kaupunki tekee Villa Elfvikin luontotalossa yhteistyötä Evoluutiopajat-hankkeen kanssa teemalla Mitä on maaperän salainen elämä? Kokonaisuuteen kuuluu Maaperäläiset-näyttely, kurssi opettajille sekä työpajoja 5.–6.- luokkalaisille.

Koululaisten työpajoissa tutkitaan muun muassa sitä, minkälaista elämää metsän pohjalla on, ja miten voi luoda yhteyden siihen mitä emme voi nähdä. Työskentely tapahtuu luonnontieteellistä tutkimusta ja taidepohjaista työskentelyä yhdistellen.

Opettajien täydennyskoulutuskurssilla taas perehdytään siihen, millaisia ekosysteemipalveluita maaperäekosysteemit tarjoavat, miten maaperä liittyy planetaariseen hyvinvointiin, ja millainen pedagogiikka auttaisi hylkäämään ihmisen erityisaseman ja herkistyisi sen sijaan monilajiselle suhteisuudelle. Nämä siis kurssilla opettajille, jotka Evoluutiopajat -hankkeen opetusmateraalien tukemina välittävät tietoa lapsille elämyksellisin keinoin.

Tulevaisuus jota pyörittävät herkät, tiedostavat, luovat ja hyvät demokratiataidot omaavat nuoret ihmiset on tavoittelemisen arvoinen, ja opettajat ja varhaiskasvattajat tekevät sen puolesta ankarasti työtä. Arvon he ansaitsevat.

PS. Homo Sapiens -juttusarjassa metsäeskarin vetäjä Outi Alhonsalo kertoo kokemuk­siaan ulkona luonnossa opettamisesta. Lue juttu täältä >