Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Pohjolan kiljuhanhen alalajin maailman kanta on vain noin 110 -120 yksilöä. Ne talvehtivat Kreikassa Kerkinin järvellä. Mr. Blue nimen saaneen koirashanhen lähettimen avulla pyritään saamaan uutta tärkeää tietoa suojeluun kevätmuuton reitistä ja levähdyspaikoista. Syysmuutto jo paljasti uuden reitin.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Pohjolan kiljuhanhia kevätmuutolta kuvattuna 26.4.2010 Viron Haeskasta. Linnut siirtymässä pellolta päiväksi vesiin. Mukana kaksi tundrahanhea. Kuva: Samuli Haapasalo
36/365
Pohjolan kiljuhanhien maailman kanta on nyt noin 110 – 120 lintua. Se on pieni, uhanalainen määrä, mutta ollut viime vuodet melko vakaa. Ennen kiljuhanhi oli Pohjolan yleisin hanhi! Suomessa linnut tavataan kevätmuutolla Liminganlahden eteläpuolisilla alueilla toukokuun alussa. Linnut pesivät Pohjois-Norjassa. Suomessa ei ole enää vuosiin todettu pesintää.
Pohjolan kiljuhanhet talvehtivat juuri nyt niille tutuissa maisemissa Kerkinin järven ympäristössä Kreikassa – oltuaan välillä ilmeisesti useina parvina liikkeellä vaikeilla keleillä. Viimeisin yli sadasta kiljukkaasta raportoitu tieto on tosin jo runsaan viikon takaa, eiliseltä ja toissapäivältä on ilmoitettu vain kaksi pientä ryhmää.
Kiljuhanhia suojellaan niiden talvehtimisalueella, muuttomatkoilla, joiden kulkua tutkitaan jatkuvasti, sekä pesimäalueilla Pohjois-Norjassa. Aiemmin suurin osa kannasta nähtiin huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa myös Viron Haeskassa ja Noarootsissa, josta ne lensivät Liminganlahdelle. Virossa olen saanut 10 vuoden ajan osallistua Pohjolan kiljuhanhien muuton tutkimiseen, mutta niiden kevätmuuton Viron reitti ja pysähtymispaikat näyttävät viime vuosien aikana siirtyneen ainakin 20-vuotisilta sijoiltaan. Liminkaan ne saapunevat siis uutta reittiä. Edellinen tiedossa oleva pysähdyspaikka on Hortobágyn pustalla Unkarissa. Tieto tästä välistä on äärimmäisen kiinnostava.
Viime syysmuutolla Mr. Blue:ksi nimetyllä koiraslinnulla oli matkassaan paitsi poikue myös lähetin, joka avasi aivan uutta tietoa syksyn suorasta ja nopeasta muutosta halki Suomen, Karjalan, Viron, Peipsijärven ja edelleen talvehtimisalueen välillä. Äärimmäisen kiehtovaa – ja suojelun kannalta tärkeää – on saada nyt kevään tietoa Mr. Bluen muuttoreitistä Kreikasta kohti koillista. Toivottavasti kaikki menee hyvin talvella ja keväällä.
Kiljuhanhi on saanut aiemmin EU:n Life-rahoitusta. Ja kiljukas on koonnut sitoutuneet, asiantuntevat ornitologit useista maista kuten vahvasti Suomesta mukaan seurantaan, tutkimukseen ja suojeluun. Kiljuhanhen suojeluprojekti on tärkeä esimerkki uhanalaisten lajien hyväksi tehtävästä työstä. Hyvin kiinnostava kevät edessä!
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Pikkuisen vihervarpusen kanta on vahva, mutta vaihtelee kovasti koivun ja kuusen siemensatojen mukana. Pihabongauksessa tavattiin noin 1250 vihervarpusta eli tänäkin talvena vihervarpusia talvehtii.