51/2023

Tuohon hippiäisen alle kuuteen grammaan sisältyvät hennot kestävät luut, lihakset, pää ja mm. aivot, joissa paljon dataa, sekä siivet, sulat ja höyhenistö.

Muuttavat hippiäiset talvehtivat Keski- ja Länsi Euroopassa ja Brittein saarilla. Niinpä niiden on ylitettävä Suomenlahti. Moni suomalainen hippiäinen ylittää myös Riian lahden. Porin edustalla olevan Säpin lintuasemalla rengastettuja lintuja on lentänyt samalla syysmuuton rengastusjaksolla mm. Saksaan, Hollantiin, Ranskaan ja Iso-Brianniaan asti. Siihen mahtuu maata ja merta.

Alle kuuden gramman linnulta uskomaton suoritus, erityisen rankka tuulten, sateiden ja myrskyjen yllättäessä. Hippiäisen lentonopeus on noin 30 km tunnissa. Toisaalta, hippiäinen toki pyrkii muuttamaan tyynempinä öinä ja myös päiväsaikaan ja osaa myös tunnistaa säätilassa tapahtuvia muutoksia. Mutta kun paksu sumu äkkiä peittää näkyvyyden, sitä on vaikea ennustaa. Silloin hippiäisiä saattaa laskeutua laivaan kannelle suorastaan matoksi. Ja kaikki eivät löydä paikkaa laskeutumiselle.

Puolet hippiäiskannasta talvehtii Suomessa, tyypillisesti vanhat linnut. Hippiäinen pystyy säätelemään energian kulutusta laskemalla kehon lämpötila jopa 5-10 astetta! Hippiäiset voivat kerääntyä myös yöpymään kuusen oksalle tiiviisti vierekkäin. Mutta ankara pakkanen ja viima lyhyinä ravinnon etsimisen päivinä ja pitkinä talviöinä voi nujertaa talvehtivan kannan jopa melkein kokonaan. Myös isot valaistut ikkunat koituvat usein syysyössä hippiäisten turmaksi.

Siispä aivan hurja, hento pikkuruinen lintu, Suomen ja Euroopan pienin, sinnittelee kylmässä tai pimeässä ja tuulessakin meriä ylittäen sen mukaan muuttaako etelämmäksi vai talvehtiiko Suomessa. Molemmissa on omat vaaransa.

Mutta hippiäinen on myös kova elpymäänkin ja kanta on elinvoimainen. Sammalista, jäkälistä ja hämähäkin seiteistä kuusen oksan alle taitavasti rakennettuun pesään hippiäinen munii toukokuulla jopa 5-13 noin gramman painoista, herneen kokoista munaa ja toisen pesueen vielä kesä-heinäkuulla. Jo kuusi munaa on hippiäisen koko painon verran. Metsien voimakas nuorentuminen ja yksipuolistuminen on kuitenkin hippiäisellekin haaste mm. pesäpaikan ja ravinnon suhteen.

Hippiäinen liittyy talvella tiaisparveen, mutta ani harvoin vierailee talviruokinnalla. Minulla on havainto talvelta 2015-2016, jolloin hippiäinen kävi pikavierailuja metsäruokintapaikan talilla lokakuulta helmikuulle.

Tämä hippiäinen kävi metsäruokinnalla talvella 2015-2016 noin 4 kk ajan.

Runsas viikko sitten, ennen suojasäitä, osuin kuvaamaan talvehtivan hippiäisen etsimässä männyt neulasista syötävää sipoolaisessa metsässä.

Hippiäinen on kyllä aika ihmeellinen lintu.