Mynämäen Mietoistenlahti - Lintujen ystävien mekka
Tuhatpäiset hanhiparvet kansoittavat Mietoisten peltoja jo varhain keväällä. Jään väistyessä matalaan lahteen laskeutuu hanhien seuraksi sankoin joukoin sorsalintuja. Kirjavat kahlaajaparvet astelevat lieterannoilla ja hetteiköissä.
26.3.2025Teksti: Riitta Vauras
On nollasää, kun laskeudumme tammirinteeltä pellolle, mistä polku jatkuu metsään ja lintutorneille.
Seuranani on nimettömänä pysyttelevä herra, joka tuntee Mynämäen Mietoistenlahden luonnonsuojelualueen ja sen ympäristön kuin omat taskunsa. Hän kertoo, että lähipelloilla nähtiin metsähanhia jo tammikuun lämpimillä. Kevään tullen tänne kerääntyy lepäilemään ja ruokailemaan muun muassa tuhansittain muuttavia meri-, metsä- ja valkoposkihanhia.
Vuosi sitten hämmästelin, kun kiikaroin sänkipellolle: käsittämätön määrä pelkästään tundrahanhia!
🌍 Luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä Palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme Tilaukseen sisältyy rajaton pääsy digiarkistoon.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt – ensimmäinen kuukausi vain 1 €!
Lehti + Digitilaus sisältää
10 painetun lehden numeroa vuodessa.
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa.
Vähäluminen talvi luo mainiot puitteet polkujuoksulenkille Repoveden kansallispuistossa. Alueen korkeuserot ja vaihtelevat polut varmistavat, että kaiken tasoiset juoksijat löytävät mieleisensä. Repovedellä riittää mäkiä kivuttaviksi, mutta hengitystä voi tasata sykähdyttävän jylhissä maisemissa. Talviaikaan kansallispuistossa saa taivaltaa rauhassa, ja reittejä ja näkemistä riittää moneksi päiväksi.
Retki Pisan luonnonsuojelualueelle vei luontovalokuvaaja Merja Paakkasen tutkimusmatkalle vanhan metsän, mielenkiintoisen geologian ja historian äärelle.
Suokukkokoiraat vierailevat pesimäkauden kuluessa jopa yli 20 soidinpaikalla ja siirtyvät niiden välillä yhteensä yli 9000 kilometriä. Sama yksilö saattaa lennellä noin 1,5 kuukauden kuluessa missä tahansa Fennoskandian ja Keski-Siperian välillä.