Tunnista petolinnut lennossa
Tekstit: Dick Forsman, Heikki Vasamies ja Jouni Tikkanen
Petolinnut viettävät kesäisin melko huomaamatonta elämää, mutta muuttoaikaan keväällä ja syksyllä ne ovat näkyviä. Syksyllä linnut tankkaavat ruokaa muuttomatkaa varten ja kaartelevat joskus jopa joukoin nousevissa lämpimissä ilmavirtauksissa. Varsinainen muuttomatkakin alkaa nousulla korkeuksiin: sieltä on hyvä ottaa suuntaa vaikkapa kohti Viron rannikkoa.
Petolintujen tunnistaminen lennossa ei ole helppoa, mutta mahdollista, kun tietää mitä katsoa. Useimmiten näkyvillä on vain linnun alapuoli, ja sekin Suomen valaistusolosuhteissa usein harmillisesti vähän varjossa.
Kannattaakin keskittyä tutkimaan linnun mittasuhteita, kokoa ja siipien muotoa. Onko siiven kärjessä erillisinä erottuvia sulkia, niin sanottuja harittajia, onko siivenkärki leveä vai kapea tai jopa terävä.
Myös lentotavoissa on eroja: kotkat liitävät pitkiä matkoja lyömättä lainkaan, kun taas varpushaukka räpyttelee taajaan liitojen välillä. Suohaukat liihottelevat saalistaessaan peltojen ja kosteikoiden yllä matalla siivet loivassa V-asennossa, hiirihaukka sen sijaan tähystelee saalista tolpan nokasta tai ilmassa paikallaan lekutellen.
Monella lajilla on lisäksi yksittäisiä helposti näkyviä tuntomerkkejä, jotka huomaamalla pääsee kiinni lajinmääritykseen.
Aina tulee vastaan yksilöitä, jotka ovat esimerkiksi puvun vaihtelun tai kuluneisuuden takia hyvin vaikeita tunnistaa. Lintuja tarkkailemalla kokemus kuitenkin karttuu ja tunnistaminenkin helpottuu.
