Suomen Luonto 5/2020

Ilmestyy torstaina 11.6. Upeassa uudistuneessa lehdessä seuraamme haahkatutkimusta Hangon Tvärminnessä, tapaamme hirven lähietäisyydeltä ja olemme kirjeitse yhteydessä kirjailija Tõnu Õnnepaluun Vilsandissa. Tutustumme suurikokoisten kovakuoriaisten maailmaan ja opettelemme tunnistamaan niitä. Autamme vaarantuneita ja uhanalaisia pääskysiä tekopesillä ja savibaarilla ja apolloperhosta kunnostamalla sen elinympäristöjä. Tarkkailemme kasvien liikkeitä ja kimalaisten pölyttämien kasvien kukintakalenteria. Lopuksi vierailemme Linnansaaren kansallispuistossa koko perheen voimin. Irtonumero nyt VAIN 4,90 €!

Äänestä tämän lehden parasta juttua torstaina 11.6. alkaen.

Tämän numeron artikkelit verkossa

Lajikoulu: Tunnista kookkaat kovakuoriaiset

Tervetuloa tutustumaan suurikokoisten kovakuoriaisten maailmaan! Nyt tulevat tutuiksi niin ranskanräätäli kuin kesäturilaskin.

Oikaisuja

Oikaisuja numeroon 4/2020 ja 5/2020.

Lisää lahopuuta talousmetsiin

Nykymetsätalous kiihdyttää lajien uhanalaistumista. Hakkuissa tulisi huomioida luonto nykyistä paremmin.

Porukalla puutarhaan

Kylvä vaikkapa hernettä, salaattia ja retiisiä yhdessä lasten kanssa.

Testaa tietosi suurista koppiksista

Kesäturilas, ranskanräätäli ja keltalaitasukeltaja ovat kaikki kovakuoriaisia – ja kookkaita sellaisia. Suomessa tavataan parikymmentä kookasta koppislajia. Testaa suurkoppistietosi hauskassa visassamme!

Kohtaamisia: Hirveä piilossa takin alla

Hirvet ovat taianomaisia eläimiä. Luulin pitkään, että niitä voi nähdä vain vilaukselta henkilöauton taustapeilistä. Hirviharrastukseni alkoi, kun näin luontoretkelläni ruokailevia hirviä, ja kiinnostuin. Jännittävä tapa seurata metsän kuninkaallisia on piiloutua paikkoihin, joihin ne tulevat päivästä toiseen. Samalla voi nähdä myös valkohäntä-, täplä- ja metsäkauriita.

Kaikkein todellisin todellisuus

Vain ihmisellä on tahto, luonto ei koskaan kosta.

Saimaan Linnansaaren kansallispuisto sopii koko perheelle

Vierailimme Haukivedellä Linnasaaren kansallispuistossa, missä Saimaa on leppeimmillään ja norppakin näyttäytyi.

Tapaus haahka – mitä tutkimus kertoo Itämerelle ominaisesta merisorsasta?

Suomen Luonto seurasi haahkatutkimusta Tvärminnessä, jossa haahkat tunnetaan yksilöinä.

Haahka rengastettiin naaraana ja alkoi näyttää koiraalta – mistä on kysymys?

Kirjeitä suljetulta saarelta Viron Vilsandista

Korona esti Jouni Tikkasen matkan virolaisen biologin ja kirjailijan, Tõnu Õnnepalun luo Vilsandiin. He alkoivat vaihtaa kirjeitä.

Suomen Luonto 5/2020 on täynnä kesäluonnon riemua!

Kesänumerossa tarkkaillaan haahkoja ja kasvien liikkeitä, tunnistetaan kovakuoriaisia ja autetaan pääskysiä ja apolloperhosia.

Luonto tilastoina: Kukkia ja kimalaisia

Suomen kesässä kaikki kukkii nopeasti. Hyönteisten pölytyksen varassa olevat kasvit joutuvat kilpailemaan pölyttäjistä.

Video: Haahkatutkimusta Hangossa

Seurasimme haahkatutkimusta Hangon Tvärminnessä.

Hiiretkin Euroopan nisäkäskartalle

Pitkä häntä, hörökorvat ja nappisilmät. Ruskea selkä piiloutuu karikkeeseen, mutta vatsa on valkoinen. Metsähiiri lymyää nimensä mukaisesti metsissä, vaikka useammin sen huomaa pihapiirin vieraana. Nyt kerätään tietoa metsähiiren levinnäisyydestä.

Nyt luontoon: kesä-heinäkuu

Ruoki siiliä viisaasti. Juhannuksen aikaan syntyviä pikkusiilejä voi vahvistaa ruokkimalla. Mutta ei miten tahansa.

Tee pääskyille parempi kesä

Räystäs- ja haarapääsky viihtyvät ihmisen seuralaisina, mutta tarvitsevat nyt apuasi. Palkaksi saat eloisan pihan ja hyvän kesämielen.

Kasvien äly jää monilta huomaamatta

Kasvit liikkuvat, oppivat ja muistavat. Olisipa ihminenkin yhtä nerokas kuin kasvi.

Kesän luontouutiskatsaus

Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari ja pistiäisasiantuntija Juho Paukkunen löysi keväällä pistiäislajin, joka kuuluu Suomelle uuteen pistiäisheimoon. Lue lisää tästä ja muista kesän ajankohtaisista aiheista.

Homo sapiens: Lähimetsien mies

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki odottaa hyvää elokuvaideaa puun juurella, välillä torkkuen.

Isoapollo – maamme suurin perhonen on suojelun väliinputoaja

Isoapollojen määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä, mutta nyt perhosta autetaan kunnostamalla sen elinympäristöjä.

Pääkirjoitus: Korona ja vanhat metsät

Yhteiskunnat palaavat koronan jälkeen tilanteeseen, jossa vieläkin isompi kriisi vaatii välittömiä toimia. Onko silloin säästämisen aika? Vai pitäisikö säästämistä siirtää aikaan, jolloin iso kriisi eli ilmastonmuutos alkaa olla uskottavasti hallinnassa edes suunnitelmien, saati toteutusten valossa?