Ilmestyy 14.6. Runsaassa kesänumerossa tutkimme tuhansien järviemme syntyä ja kehitystä, lähdemme kasvi- ja linturetkille kesäyöhön, tutustumme liito-oravaan ja ritariperhoseen, etsimme Suomen monimuotoisimman paikan sekä opimme tunnistamaan kauniit sinikellot. Lehden välistä löydät kesälahjamme lukijalle: kauniin kellokukkataulun.
Äänestä tämän lehden parasta juttua 14.6.2023 alkaen.
Viivästyksiä uusimman lehden jakelussa! Lue lisää >
Nyt opetellaan tunnistamaan yleisimmät siniset kellokukkamme. On siis aika soittaa harakankelloa sinikellokoulun merkiksi.
Suomen Luonto pyysi kesänumerossaan lukijoita havainnoimaan lehtokurppia. Havaintoja saatiin paljon, ja ne antavat hyvän kuvan kurppien elintavoista ja levinneisyydestä Suomessa.
Vaateliaan nurmikon tilalle kannattaa kylvää kuivuutta kestäviä lajeja.
Suolan lisäksi merivedessä voi olla muun muassa myrkyllistä sinilevää.
Asiantuntija vastaa viisivuotiaan Jeeli Koikkalaisen kysymykseen.
Nurmikot eivät tahdo kestää helteisiä ja kuivia kesiä. Niiden tilalle olisikin kannattavaa kylvää kestäviä ketokasveja.
Oletko nähnyt kauniin tähtitalvikin?
Teija Alanko on arkeobotanisti, tietokirjailija ja filosofian tohtori.
”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu...”
Kyy rauhoitetaan viimein Suomessa uudessa luonnonsuojelulaissa kesäkuun alusta alkaen. Toisin kuin muualla Länsi-Euroopassa, Suomessa on tähän asti saanut tappaa kyitä vapaasti.
Erikoisen näköiset kasvannaiset kasvien oksissa ja lehdissä ihmetyttävät. Kyseessä on toukan koto.
Suomen Luonnon runsaassa kesälukupaketissa pulahdetaan maamme järviin, lähdetään kesäaamun kasviretkelle, opiskellaan kellokasveja, ihaillaan ritariperhosta ja vieraillaan Suomen monimuotoisimmassa paikassa. Mukana myös upea kellokukkakortti!
Näyttelijä Martti Suosalo haluaa herätellä ihmisiä myös taiteellaan.
Mikä tekee juuri sinun kotijärvestäsi, mökkijärvestä tai retkijärvestä ainutlaatuisen? Kerro ja voita Luontokaupan norppapyyhepaketti!
Vaikka lähes kolme neljästä suomalaisesta asuu kaupungissa, olemme silti kansana pohjoisten havumetsien kasvatteja. Lue tai kuuntele Pekka Niittysen kolumni!
Ympäristöä ajatteleva reissaaja jättää lomalennot tekemättä.
Komealupiinilla on arsenaalissaan kemiallinen ase. Kasvin lehdet ja juuret erittävät yhdisteitä, jotka maaperään huuhtoutuessaan heikentävät muiden kasvien siementen itämistä ja verson kasvua.
Kontolan tilan päätuote on luonnon monimuotoisuus.
Ken jaksaa nostaa päänsä tyynystä anivarhain kesäaamuna, kohtaa metsässä nousevan auringon aikaan lumoavan kauniina hohtavat kukat.
Pesimäkauden aloittaa maaliskuun lopulla korppi ja sen päättää Lapin paljakoilla ja kivikoilla pesivä pulmunen, jonka poikaset jättävät pesänsä heinäkuussa.
Maamme tuhannet järvet ovat syntyneet jääkauden jälkeen ja ne ovat alati muutoksessa.
Tunnistat varmaan harakankellon ja kissankellon, mutta miten on kurjenkellon tai varsankellon laita? Testaa tietosi Sinikello-visassamme.
Maamme tuhannet järvet tarjoavat upeita retkikohteita, joihin voi tutustua joko rantapoluilta käsin tai vesillä uiden, soutaen, meloen ja suppilautaillen. Tässä muutama retkivinkki järviretkeä suunnittelevalle.
Veimme Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professorin Ilari Sääksjärven Ruissaloon, joka on kenties Suomen runsaslajisin paikka. Sääksjärvi kertoo, miten monimuotoisuus rakentuu.
Ritarin näkeminen on aina elämys. Ensimmäinen sukupolvi lentää alkukesällä, toinen elokuussa.
Tuntureiden yöttömät yöt ovat linnuillekin väkevää aikaa. Yön rauhallisina hetkinä ruokaileminen, laulaminen tai poikasista huolehtiminen voi olla turvallisempaa kuin päivän kirkkaudessa ja kuumuudessa.
LIFE-hanke kokoaa liito-oravan suojelun tueksi esimerkkejä Suomesta sekä Virosta, jossa tilanne on jo kriittinen.
Kevät- ja kesäsateiden kokeminen on viime vuosina ollut tavallista harvinaisempaa. Lue pääkirjoitus.
