Viime viikolla ihmettelin riehakasta harakkaparvea keskellä tietä. Ne hääräsivät ympyrässä, räkättivät ja hyppivät, nokkivat jotakin. Kun menin lähemmäksi, harakat väistivät ja ringin keskeltä paljastui haaska. Se oli auton alle jäänyt kotikissa, josta oli jäljellä enää häntä, takajalat ja selkäranka. Harakat tarkkailivat minua ja norkoilivat läheisissä puissa. Liikenteen uhri oli niiden aamupala ja siinä riittäisi vielä syömistä.

Tunsin surua siitä, että jonkun lemmikki kuoli piittaamattomuuden takia, mutta samalla empatiaa lemmikin omistajaa kohtaan. Eläin on monessa kodissa tärkeä ja rakas, kuin perheenjäsen. Toivoin, että kissan kuolema olisi ollut nopea ja kivuton.

Minunkin kotonani asuu kaksi kissaa. Ajatus siitä, että toinen niistä makaisi tuossa harakoiden nokittavina oli kamala. Se on yksi syy, miksi kissani eivät ulkoile vapaana. Vielä tärkeämpi syy on se, mitä kissat saavat aikaan luonnossa. Olkoonkin lemmikkini miten rakas tahansa, rakkauteni luonnonvaraisia eläimiä kohtaan on suurempi. Niiden oikeus elää on tärkeämpää kuin lemmikkini viettien toteuttaminen.

Tällä viikolla vietetään eläinten viikkoa. Teemana on kissakriisi, sillä Suomessa hylätään vuosittain 20000 kissaa. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen luotsaaman kampanjan päähuolena on kissojen hyvinvointi, mutta kampanja on tärkeä myös luonnonvaraisten eläimien kannalta. Moni eläin jää kotikissan saaliiksi.

Turkulaiset tutkijat selvittivät vuosina 2009–2010 mitä saaliita kissat kantoivat omistajilleen. Lajeja löytyi yhteensä 48, joista 29 oli lintuja ja 19 nisäkkäitä. Saaliiden joukossa oli myös uhanalaisia lajeja, kuten liito-orava, viherpeippo, varpunen ja tervapääsky. Yli 75 prosenttia saaliista oli pikkunisäkkäitä: jyrsijöitä ja päästäisiä, lähes viidennes lintuja ja loput matelijoita. Arvion mukaan koko Suomen kissat tappavat jopa noin miljoona eläintä vuodessa.

Kaikkia saaliita kissat eivät tuo omistajilleen näytille ja osa saaliista pääsee pakenemaan, mutta kuolee vammoihinsa myöhemmin. Iso-Britanniassa toimitetaan vuosittain hoitoon noin 2000 lepakkoa, tyypillisesti siivessä olevan repeämän takia. Tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta siivenrepeämästä johtuu kissoista. Tämä selvisi, kun tutkijat käyttivät rikostutkijoiden dna-työkaluja ja selvittivät, kuinka monen loukkaantuneen lepakon siivestä löytyi kissan dna:ta.

Sen lisäksi että kissat ovat vaaraksi luonnonvaraisille eläimille, erikoista on, että kuitenkin vapaana ulkoilevien kissojen vuoksi tapetaan myös luonnonvaraisia kissapetojamme, ilveksiä.

Kissan päästäminen ulos ilman valvontaa katsotaan heitteillejätöksi, joka on kielletty metsästyslain nojalla. Kuitenkin kissaa käytetään keppihevosena poikkeuslupien myöntämisessä ilvesten tappamiseksi. Metsästyskaudella 2017–2018 Suomen Riistakeskus myönsi kotikissojen suojelemiseksi 114 poikkeuslupaa ilveksen metsästykseen. Näin kissa voi välillisesti tappaa itseään paljon suurempia, luonnonvaraisia petoeläimiä.

Monella tavalla kissa ei ole petona ihan vähäinen. Viime vuonna julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan kissojen saalistusteho on vähintään yhtä suuri kuin luonnonvaraisten petoeläinten. Erityisesti ihmisen lähellä kissojen pyyntiteho on ylivertainen, koska eläinten tiheys on niin suuri.

Kotikissa on maailman runsaslukuisin kissaeläin. Niitä arvioidaan olevan yli 600 miljoonaa, ja niitä on käytännössä kaikkialla, missä ihmisiäkin on. Se tekeekin kissojen vaikutuksesta niin tuhoisan, sekä meillä Suomessa että maailmalla.

Siksi pitämällä huolta kissastasi pidät huolta myös luonnonvaraisista eläimistä. Hyvää eläinten viikkoa!