Ihminen muutti veden korkeutta jo kauan sitten laskemalla järviä ja perkaamalla uittoväyliä, mutta vasta voimataloussäännöstely sotki vesien vuotuisen rytmin ja muutti monien eliölajien elinehtoja. Kainuun vedet on säännöstelty tehokkaammin kuin missään muualla Suomessa.

”Enontekiöllä poikasia syntyi ainakin yhdeksällä pesällä, ja vähintäinkin leikki-ikäisiksi niistä kehittyi yhteensä 34.” Sellainen oli naalin viimeinen huippukesä 1987. Suomen Luonto julkaisi 1988 naalista ison artikkelin, jonka oli kirjoittanut naalituntija Asko Kaikusalo. Luontokuvaaja Seppo Keränen tallensi Enontekien naalien elämää ainutlaatuisiin kuviin tietämättä, että kymmenen vuoden kuluttua laji ei enää pesisi Suomessa.

Lasten Luonto 2/1980 käsitteli varhaiskevään perhosia. Sarjan jutut olivat aukeaman mittaisia.

Suomen Luonto esitteli vuoden 1961 ensimmäisessä numerossaan näsiän, kevätpensaan joka kukkii jo ennen lehtien puhkeamista.

Muistan erikseen sadat puuyksilöt, sadat linnunpesät, neliömetrilleen ja korkeudelleen maan pinnasta - vaikka yhtään näistä ...

Ihan pian kevättaskuruohot, lehtoimikät ja muut aikaiset kukkijat heräävät jo Etelä-Suomessa valoon.

Kun mustarastas keväällä saapuu, se on merkki, että nyt oikeasti tapahtuu. Talven selkä alkaa murtua.

Arkiset pajut ovat lähemmin tarkasteltuna kauniita kuin korut. Kevään ensimmäisinä kukkijoina ne ovat myös elintärkeitä mesilähteitä hyönteisille.

Karhun aineenvaihdunta muuttuu talviunilla suljetuksi. Mitään ei mene sisään, eikä mitään tule ulos. Silti karhut kömpivät keväällä pesästään terveinä, naaraat monesti vielä pennut mukanaan.

Kun Hannu Hautala 19-vuotiaana nuorukaisena päätti ryhtyä luontokuvaajaksi, ei ollut muita hänen kaltaisiaan.

Nyt on hyvä aika lähteä sammalretkelle! Metsiemme yleisimpiä sammalia tutkimalla näkee hienoja yksityiskohtia: palmuja, palmikoita ja unduloivia lehtiä.

Kävely metsässä tuo hyvän mielen ja marjojen syönti pitää flunssan loitolla. Nämä tutkitut luonnon lääkkeet ovat kaikkien ulottuvilla.