Hiidenkirnut ovat saaneet nimensä uskomuksesta, että hiisi eli jättiläinen olisi ne kallioon nakutellut. Askolaan on syntynyt 20 hiidenkirnua pienelle alueelle. Hiiden sijaan ne ovat jääkauden sulamisvesien työtä.

1.11.2023 Nisäkkäät

Saimaannorpan lähimpiä sukulaisia eivät olekaan Itämeren nykynorpat. Sille lajistatusta ehdottava julkaisu on valmisteilla.

3.2.2021 Metsät ja suot

Jääkauden jäljille pääsee tutkimalla harjuja, jotka kirjailija Anni Kytömäen mukaan ovat maassamme lommoilla.

Uusi tutkimus liittää suden kesyttämisen jääkauden olosuhteisiin, joissa ihminen ei pystynyt syömään kaikkea metsästämäänsä lihaa.

21.1.2021 Nisäkkäät

Luiden dna kertoo, että sopeutuneisuus on pitänyt Euroopan kettukannan hyvin vakaana jopa kymmeniä tuhansia vuosia.

17.9.2020 Ympäristö

Geologi Tapani Tervo vastaa nelivuotiaan Pekko Pohjanpalon kysymykseen.

Jääkauden jälkiä pääsee ihailemaan alle kymmenen kilometrin päässä keskustasta.

12.12.2019 Linnut

Sydäntalvella teeri elää hissukseen. Se viettää päivät pääosin lumen suojassa ja poistuu kiepistä vain käydessään syömässä koivun urpuja.

Varanginvuono ja koko Ruija kuuluvat kirjoittajan mielimaisemiin nuoruudesta alkaen. Tänään aiheena ovat muinaisrannat.

Merimetso on kiinnostava merilintu. Ja se on komea lintu. Ollut pesimässä jo jääkauden jälkeisillä merillämme.

Jyväskylän eteläpuolella, Muuratsalon saaren eteläpäässä sijaitsevan Lullinvuoren luolan väitetään olevan yksi Suomen pisimmistä. Sen sisäänkäyntejä ei kuitenkaan löydä lohkareikosta vahingossa.