Kirjosieppo on yksi hienoimmista tropiikista meille pesimään muuttavista linnuista.

Otsikko viittaa siihen, että tiltaltti saapuu keväällä hyönteissyöjäksi aika varhain, laulelee metsissä väsymättömästi ja taukoamattomasti aamusta iltaan koko kevään ja keskikesän ja sillä on vielä hentoinen syyslaulunsakin, jota se tavailee muutolla. Pikkuhiljaa viimeiset tiltaltit katoavat puoleksi vuodeksi.

Mustapääkertuksi nimetyn kertun puolisot ovat hauskasti koiras mustapäinen ja naaras kauniin ruskeanpunapäinen. Linnun nimi voisi olla yhtä hyvin punapääkerttu. Mestarillinen laulu paljastaa piileskelijän.

Oodi pajulinnulle. Pienelle sorealle, hieman surumielisen säkeen laulajalle.

Nyt on alkamassa rastaitten konsertti. Mustarastashan on jo ollut äänessä jo hyvän aikaa. Vuorossa ovat punakylkirastas, laulurastas ja kulorastas.

Punarinta on metsien riemukas laulaja, puutarhurin ystävä ja lintutieteen klassikko.

Hylkeitten laulussa on aivan erityinen säröinen tunnelma.

Ennen kuin oli kirjoitettua kieltä, oli laulu. Kaikki tieto kulki suullisesti ja tallentui muistiin. Muistissa oli menneitten sukupolvien viisaus. Katso Laulu-dokumentin ohjaajan ja tuottajan haastattelu sekä traileri!

Miksi linnut ovat viime vuosikymmeninä alkaneet laulaa myös talvella? Ennen laulua kuuli vasta keväällä.

Pajulintu (Phylloscopus trochilus) on Suomen yleisin lintu. Sen laulu muistuttaa peippoa, mutta soi mollissa.