On vaikea käsittää, että nykyisen lajikadon aikaan laaditaan ”tutkimusasetelma”, jonka myötä tietoisesti hävitetään uhanalaisten lajien esiintymiä.

On järjetöntä, että samaan aikaan kun metsiä ennallistetaan, valtion omistamia luonnolle arvokkaita vanhoja metsiä hakataan sileäksi. Toinen käsi tarjoaa jo suojelluille metsille hoivaa, toinen käsi tuhoamalla tuhoaa metsien monimuotoisuutta.

Osa myyttien perusteista nojaa vanhentuneisiin tutkimuksiin, osa niistä on alun perinkin tietoista vääristelyä.

Metsäkeskusteluun on juurtunut virheellisiä mutta sitkeähenkisiä myyttejä luonnonmetsien ekologiasta. Näitä myyttejä on syytä vähän purkaa.