Kaunis keltavästäräkki on vähentynyt kovasti eteläisessä Suomessa. Yksi syy on karjan rantalaidunten ja kosteitten niittyjen väheneminen. Pohjoisessa keltavästäräkki on tyypillinen avoimilla soilla ja siellä sen kanta on edelleen vahva.

Rekijokilaakson kumpuilevat rantaniityt ovat kuin ulkomailta, ja harvinaisen perhosen koti.

Niittyjen katoamisen pysäyttämiseksi tarvitaan maataloutta, joka hyödyntää näitä ihmisravinnon tuotantoon sopimattomia alueita karjan ruokkimiseen.

9.6.2021 Piha ja puutarha

Savonlinnalainen pihaketo kertoo menneiden sukupolvien työstä. Kuka nyt pitäisi siitä huolta?

Mitä lajeja sinun pihanurmikostasi löytyy?

Kesän kukkaloisto alkaa hiljalleen hiipua, mutta moni laji kukkii pitkälle syksyyn. Testaa tunnetko pientareiden ja niittyjen viimeiset väriläiskät!

Tämä blogi on kirjoitettu suunnilleen samaa tahtia kuin siinä kuvatut hirvet saapuivat äsken iltahämärässä ruokailemaan kauniille niitylle.

Keväällä perustettu kasvikerho (SL 4/2019) haastaa tänä kesänä lajintunnistustaitonsa monenlaisissa maisemissa.

Juuri nyt on sinisiipien aika kesäisillä niityillä, soilla, varvikoissa ja lammenrannoilla.

Virossa on paljon pyhiä puita. Ne ovat tyypillisesti isoja jaloja lehtipuita.

Useat niittykasvit, kimalaiset ja perhoset ovat uhanalaisia, koska niityt ovat häviämässä Suomesta. Eivätkö niityt ja pientareet ole ihmisen luomia ja peräti nuoria ilmiöitä - niin nuoria, etteivät ne ole evoluution verkkaisuuden huomioon ottaen ehtineet luoda uusia lajeja? Missä niittylajit elelivät ennen maatalouden tuloa ja mikä estää niitä elelemästä siellä edelleenkin? Miksi siis niittyjä pitää suojella?