Iso osa maailman kurjista ja laulujoutsenista pesii Suomessa. Erityisesti Suomeen ovat mieltyneet myös esimerkiksi kuovi, metso, pilkkasiipi ja tavi. Kahlaajalintu jänkäsirriäinen on laji, jonka maailmankannasta ylivoimaisesti suurin osuus on asettunut Suomeen.
Irlanti nopeuttaa turpeesta luopumista. Turvealueella on jo käytössä laaja tukipaketti, jossa panostetaan soiden ennallistamiseen, energian säästöön ja uudenlaiseen yritystoimintaan.
Suomi on suurempi kuin moni arvelee. Virallisen tilaston mukaan valtiomme pinta-ala on 390 908 neliökilometriä. Merta on enemmän kuin järviä, ja metsää yli puolet Suomesta.
Suomalaiset suot ovat nauttineet kansainvälisestä huomiosta lähinnä loppukesäisin. Silloin suopotkupallon MM-kisat esiintyvät ulkomaisten medioiden Suomi-eksotiikkaa tarjoilevissa kevyissä jutuissa. Lokakuussa arvostettu yhdysvaltalainen Foreign Policy -lehti julkaisi erilaisen suojutun. Se käsitteli suomalaisen turveteollisuuden ympäristövaikutuksia, hiilidioksidipäästöjä, tuhoutuneita vesistöjä. ”The Peat Monster”, kuului reportaasin otsikko: turvehirviö.
