Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on selvittänyt Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Tampereen yliopiston kanssa viheralueiden psyykkisiä ja fyysisiä vaikutuksia. Koehenkilöt oleskelivat Helsingin Alppipuistossa, Keskuspuistossa ja Pikku-parlamentin puistossa ensin istuen 15 minuuttia ja sitten kävellen puoli tuntia. Stressihormoni kortisolin taso aleni, mutta miten kävi sydämen sykkeen ja verenpaineen, johtava tutkija Timo Lanki?

Tutkimukset ovat vielä kesken. Näyttää kuitenkin siltä, että verenpaine on alhaisempi ja sydämen syketaajuus suotuisampi metsäisessä ja puistomaisessa ympäristössä kuin kaupungissa. Terveellisempään suuntaan siis menee.

Voimmeko vetää johtopäätöksen, että luontoon meneminen edistää sydämen terveyttä? Tai voiko tuloksien perustella suorastaan vaatia kaupunkien viherympäristöjen säilyttämistä?

Tutkimus antaa viitteitä siihen. Vaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia. Siksi olemme alkaneet Metlan ja Tampereen yliopiston kanssa selvittää, onko terveys myös pitkällä aikavälillä parempi.

Onko siis mahdollista, että lähellä viheralueita asuva ihminen pysyy kivikaupungin tallaajaa terveempänä?

Maailmalla tästä on näyttöä. Viheralueet saattavat pidentää elinikää ja vähentää sairauksia. Ongelmana ovat tutkimusta sekoittavat tekijät, joita ei usein ole riittävästi huomioitu. Vihreys vaikuttanee, mutta iso kysymys on mitä kautta? Mukaan tulevat hiljaisemman ja puhtaamman ympäristön lisäksi liikunta, rentoutuminen, luontoyhteys ja sosiaaliset suhteet. Vaikeita, muttei mahdottomia selvitettäviä.

Hyvinvointiluontoterveys