Tilaajille|29.4.2026

Kun sammakko erehtyy kudulle rupikonnan kanssa, lopputulos voi olla kumpaisellekin kohtalokas.

Tilaajille|29.4.2026

Käsivarren kärjessä kevät antaa odottaa itseään ja saapuu lopulta valtavalla vimmalla. Se on näytelmä, joka lumoaa yleisönsä.

Suomen Luonnon vuoden neljännessä numerossa suuntaamme katseet pohjoiseen ja tutkimme tuoreen lintuatlaskartoituksen tuloksia sekä vierailemme Puolangan Hepokönkäällä.

Tilaajille|29.4.2026

Pesimälinnuston uusi kartoitus paljastaa linnuston voittajat ja häviäjät.

Tilaajille|29.4.2026

”Suurten eläinten ilmestyminen kotiseudulleni on ilonpilkahdus rikkinäisessä maailmassa, kaikkialle työntyvän ihmistoiminnan vyöryn alla”, kirjoittaa valokuvataiteilija ja kirjailija Heikki Willamo.

Tilaajille|28.4.2026

Kuka käy omenan kukilla? Sen selvittäminen vaatii kymmeniätuhansia kuvia.

Luontokuvaaja Taru Rantala ihailee tuomia. Tuomen lehtien puhkeaminen ja kukinta juhlistavat kevättä.

Sarjakukkaislajien kanssa on oltava tarkkana! Niistä löytyy myös erittäin myrkyllisiä lajeja, kuten myrkkykeiso.

Kontiainen luokitellaan Suomessa elinvoimaiseksi lajiksi ja sitä se ehkä yhä onkin, mutta todellisuudessa kontiaisen nykytilanne tunnetaan huonosti, vaikka se elää ihmisen seuralaisena, kirjoittaa Suomen Luonnon päätoimittaja Heikki Vasamies.

Platon ja Aristoteles pitivät ihmettelyä kaiken filosofian alkuna ja tietämisen lähtökohtana. Lue tai kuuntele Marko Leppäsen kolumni.

Tilaajille|26.4.2026

Varpuspöllö on tehokas ja monipuolinen saalistaja, mutta siitä huolimatta laji on harvinaistunut. Onko varpuspöllö jo helmipöllön polulla?

Tilaajille|25.4.2026

Erja Mutanen kannustaa etsimään luonnon kosketusta lähiympäristöstä. Ihmeteltävää ja ihasteltavaa löytyy kaikkialta.

Isokimalaiskärpänen muistuttaa kimalaista, mutta onkin kärpänen.

Työmatkapyöräily säästää luontoa ja kohentaa terveyttä.

Tilaajille|24.4.2026

Puolangan Hepoköngäs on komeimmillaan ja kumeimmillaan keväällä.

Suomessa pitäisi kiinnittää huomiota vanhojen metsien suojelun lisäksi myös rakenteellisesti monimuotoisten metsien säilyttämiseen, sanoo tutkimusryhmän johtaja John Loehr.

Tanskalaiset ja suomalaiset tutkijat selvittävät, minkälaisen metsän istuttamisesta tulee suurin ilmastohyöty.

Töyhtötiaiselle keskeisiä ympäristötekijöitä olivat männynneulasten biomassa sekä etäisyys lähimpään taloon.

Levien lajintunnistus on hankalaa. Vaikeutena on muun muassa se, että merilevien ulkonäkö vaihtelee kasvupaikan ja olosuhteiden mukaan.

Lohenpoikaset viettävät 1–5 vuotta joessa ennen siirtymistään mereen.