Tunturit-digiekstra kokoaa pitkiä artikkeleita maamme upeista tuntureista ja niiden muutoksesta. Lue digiekstra tilaajana tai lehdestä 7/2026 löytyvällä lukukoodilla!

Tilaajille|16.9.2026

Taivaantavoittelijan taival Sallan kansallispuistossa johdattaa retkeilijän pohjoisen Sallatunturin huipulle, lähes 480 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kaksi luontokuvaajaa kertoo, mitä reitiltä löytyy.

Tilaajille|16.9.2026

Muutto- ja tunturihaukka ovat suurimmat jalohaukkamme. Siiven ja pyrstön muoto ja pituus on kaikilla lentävillä petolinnuilla tärkeä tuntomerkki.

Tilaajille|16.9.2026

Toivoa oleellisempi on velvollisuudentunne. Luontoa on suojeltava yksinkertaisesti siksi, että se on oikein. Lue tai kuuntele essee.

Tilaajille|16.9.2026

Maamme tunturit ovat maisemamme vanhimpia luonnonmuotoja. Ne kertovat tarinaa miljardien vuosien takaa. Miten tunturit ovat syntyneet?

Tilaajille|16.9.2026

Koralliorakas on ruokasieni, vaikka harvoin sitä on syöty.

Tilaajille|16.9.2026

Minkä lajin kirjavat toukat viihtyvät sinivalvatilla? kysyy lukijamme.

Tilaajille|15.9.2026

Jetro Luhtaa oli retkellä Käsivarressa, kun tunturissa kulkeva yksinäinen hirvi kiinnitti luontokuvaajan huomion. ”Kurkistus kameran muistikortille kruunasi yön.”

Aikuiset tunturimittarit lähtevät lentoon elokuussa ja parveilevat aina lokakuulle.

Tunturihaukkojen pesiltä on löytynyt poikkeuksellisen vähän riekkoja ja normaalia enemmän kahlaajia.

Tilaajille|15.9.2026

Luonto kokeilee aina rajojaan. Saamenmaan tuntureilla ja Jäämeren rannoilla nuo rajat ovat selvimmillään. Kilpailu elinpaikoista on kovaa, mutta ankarissa oloissa tunturikasvit jopa auttavat toisiaan.

Tilaajille|15.9.2026

Tunturisopulien alkukoti on Etelä-Norjassa. Sielläkö sopuleihin iskostui myös taipumus suurvaelluksiin?

Tilaajille|14.9.2026

Tuomo Ollila on työkseen etsinyt petolintujen pesiä ja naalin jälkiä erämaasta. Suojelutyö jatkuu eläkepäivinäkin.

Laiskottelu muovin lajittelussa maksaa yhteiskunnalle pitkän pennin.

Tilaajille|14.9.2026

Rautu on tunturijärvien hyisensynkkien syvänteiden mystinen asukki ja perhokalastajan unelma. Lähdimme etsimään jääkauden punavatsaisia vankeja Ruotsin Kiirunan ylängöille. Reissu osoitti, että raudun perässä vaeltava voi ajautua vaikeisiin tilanteisiin poluttomille taipaleille.

Lapin perhoskesä oli huonoin kymmeneen vuoteen, vain lapinverkkoperhonen ja tunturipunatäplä esiintyivät tavallista runsaampina. Kimalaiset, muut mehiläiset ja kukkakärpäset olivat vähissä – kimalaiskoiraat saattoivat kuolla koleissa säissä, jolloin pesien kuningattaret jäävät ilman ruokaa.

Vertaamalla muita norppia Tuukan genomikarttaan tutkijat voivat muun muassa arvioida, miten eri yksilöt eroavat toisistaan ja mitkä tekijät auttavat norppayksilöitä sopeutumaan ympäristöönsä.

Ilmastonmuutoksen mukana tuomista maastopaloista uutisoidaan usein ihmisten hätänä, mutta liekit nielaisevat myös miljardien muiden eläinten ja pieneliöiden kodit. Palo voi vauhdittaa ravinteiden kiertoa, mutta raju maastopalo köyhdyttää maaperän pahimmillaan jopa satojen vuosien ajaksi. Lue tai kuuntele Emmi Itärannan kolumni.

Linnut käyttävät pimeän vuorokaudenajan tarkasti hyväkseen lentämällä muuttomatkallaan iltahämärästä aamuhämärään.

Melun vaikutuksia merinisäkkäisiin ja kaloihin on tutkittu melko paljon, mutta selkärangattomien reaktioita meluun ymmärretään heikosti.

Käytännössä vasta Suomen seuraava hallitus tulee päättämään kansallisen suunnitelman hyväksymisestä ja sen lopullisesta sisällöstä.

Elokuun puoliväliin mennessä Tornionjokeen oli noussut reilu 82 000 lohta ja Simojokeen 2 400.