Ympäristöjärjestöt muistuttivat hallitusta ilmastotyön kiireellisyydestä Säätytalon edessä aamulla 17. syyskuuta 2019. Kuva Hanna Aho
Antti Rinteen hallitus asetti ohjelmassaan kaksi suurta tavoiteta
Tavoite 1
Suomi on hiilineutraali vuonna 2035
Tavoite 2
Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi
Hallitus tekee tänään ja huomenna Helsingin Säätytalolla vuoden 2020 budjettia. Nyt nähdään, miten näihin tavoitteisiin pyritään.
Hallitusohjelman mukaan:
Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja.
Miten Suomi siis nopeuttaa päästövähennystoimia ja vahvistaa hiilinieluja?
Se on avoinna. Ennen budjettiriihtä julkistetuissa budjettiehdotuksissa ei yllättäen ollut merkittäviä toimia vuodelle 2020.
”Ollaan edelleen sillä tasolla, että puhetta riittää, tavoitteista puhutaan, mutta tavoitteethan ei ole sama kuin keinot”, kommentoi asiaa Ylen haastattelussa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen.
Hiilineutraalius on niin kova tavoite, että energiantuotannossa Suomen pitäisi päästä eroon turpeesta, kivihiilestä ja maakaasusta.
Ruotsi on sen jo miltei tehnyt. Siellä sähkön- ja lämmöntuotannon kaikki päästöt ovat yhteensä vähäisemmät kuin Suomen päästöt pelkästä turpeen polttamisesta.
Turvetta poltetaan Suomessa niin paljon, että sen päästöt olivat viime vuonna seitsemän miljoona tonnia eli selvästi, noin 1,5 miljoonaa tonnia, enemmän kuin vuonna 1990, josta etenemistä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa usein aletaan mitata.
Turpeen verotukeen hallitus ei ole kuitenkaan Ylen tietojen mukaan kajoamassa, joten tuki nousisi vuonna 2020 edellisvuodesta.
Turpeen suosiminen verotuksessa on vain yksi esimerkki monista valtion tukijärjestelmistä, jotka nykyisellään edistävät isoja ilmastopäästöjä. Näiden ilmastonmuutosta edistävien tukien leikkaaminen veisi Suomea kohti ensimmäisen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan tavoitetta.
Ilman näiden tukien poistamista on vaikea nähdä, että tavoitteeseen ylipäänsä päästään.
Kysymys siitä, miten Suomi nopeuttaa päästövähennystoimia ja vahvistaa hiilinieluja tarvitsee vastauksen nopeasti. Muutoin vuoden 2035 tavoite karkaa käsistä jo piankin.
Keskeinen puolue ilmastotoimien läpimenon suhteen on Keskusta, jonka puheenjohtaja Katri Kulmuni on kuvassa pääministeri Antti Rinteen (sd.) kanssa budjettiriihessä Säätytalolla 17.9.2019. Kuva Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia