Tilaajille|25.3.2021

Puolisukeltajasorsat oleskelevat ja ruokailevat enimmäkseen rehevien vesistöjen rantamilla, jolloin niitä on helppo tarkkailla. Kevät on siihen parasta aikaa, kun sorsat ovat koreimmillaan ja helpoimpia tunnistaa.

Haudassa tapahtuva maatuminen on hidasta.

Päiväntasaajalla valoisan ajan pituus vaihtelee vain muutamia minuutteja.

Kimalaiskuningattaret voivat lentää jopa satoja kilometrejä.

Pensastaskun pesimäkannat ovat romahtaneet Euroopan länsipuoliskolla 1980-luvun jälkeen, läntisimmissä maissa vain seitse­mäsosaan.

Uloste on usein ainoa vihje, jonka eläin itsestään jättää. Tunnistatko, mikä laji on jättänyt nämä läjät?

Lajikato, metsien moninaiskäyttö ja hiilivarastot puhuttavat, mutta metsä­ammattilaisten asenteet pyörittävät yhä 1960-luvulta tuttuja valtarakenteita ja menetelmiä.

Tilaajille|25.3.2021

Uloste on usein ainoa vihje, jonka eläin jättää jälkeensä. Sekin voi kertoa paljon.

Tuoreessa numerossa seurataan metsäjänisten kevätpuuhia, lähdetään metsään aivotutkija Katri Saarikiven kanssa, vieraillaan Utön saarella ja tutkitaan eläinten kakkoja.

Sitruunaperhosia! Nokkosperhosia! Töyhtöhyyppiä! Suomen Luonto kertoi 40 vuotta sitten kevään tulosta. Sittemmin keväät ovat aikaistuneet, mutta niiden ihanuus on tallella.

Tilaajille|25.3.2021

Miten kiurun ja muiden kevään tahdittajien saapumisen aikataulu on muuttunut?

Tilaajille|25.3.2021

Utö Saaristomeren eteläreunassa on Suomen hienoimpia ja omintakeisimpia saaria. Utössä asuvat luonnonystävät Jorma Tenovuo ja Outi Sarjakoski opastavat saaren saloihin.

Tilaajille|25.3.2021

Älykäs, rohkea, utelias – metsäjänikset kasvatetaan pienestä pitäen tekemään itse päätöksiä ja soveltamaan oppimaansa. Ennen jänisyhteisön sosiaaliseen elämään osallistumista niiden on opittava olemaan yksin.

Tilaajille|25.3.2021

Mielen harhailu onnistuu hyvin pienessä kaupunkimetsässäkin. Kun ajatukset saavat kulkea omia ratojaan, ihmiset tekevät myös parempia ratkaisuja.

Tilaajille|25.3.2021

Meteorologi haluaisi nähdä kiirunan, kun niitä vielä on Suomessa.

Miten luonto hoivaa aivoja? Ota käyttöön aivotutkija Katri Saarikiven vinkit aivojen luontohoitoon.

Kahvin osuus kotitalouksien ruokahävikistä on yli 10 prosenttia.

Montako ikivihreää kasvilajia osaat nimetä?

Linnun muuttomatka on pitkä, mutta aikataulu pitää.

Monimuotoisuus on suoraan sanoen aivan liian tärkeä asia jätettäväksi omaa tai puolueensa etua ajavien poliitikkojen päätösvaltaan, joka tietämättömyydestä johtuen tahtoo olla mielivaltaa. Lue tai kuuntele Johannes Enroth kolumni.

Aurinko ja kuu voivat piirtää utuiseen yläpilveen hohtavia muotoja.

Kuurnat palailevat näinä päivinä pitkiltä talvivaelluksiltaan pesimäpaikkojen tuntumaan. Pesintä alkaa kuitenkin vasta toukokuussa, ja juuri nyt kuurnilla on hyvää aikaa kierrellä metsässä ravintoa etsien ja suoda samalla korvaniloa metsässä hiihtelijälle.