Ensin arvioitiin tontti, sitten rakennettiin pöntöt. Katsojia alkoi tulla heti ripustamisen jälkeen.

28.4.2020

Jo muinainen ihminen halusi pysyä väleissä luonnon voimien kanssa. Siksi karhun kaato tuli hyvittää ja Tapio pitää tyytyväisenä.

Kesysian kantaäiti villisika kuuluu Suomen alkuperäisluontoon. Se on palannut maahamme Karjalankannaksen kautta ja runsastunut nopeasti.

Kun retkeilee tarpeeksi, maastosilmä kehittyy.

Kudulle juuri näihin aikoihin käyviä haukia elää miltei kaikissa järvissämme, joissa ja meressä. Kalat hakeutuvat matalille rannoille kasvillisuuden sekaan kutemaan, laskemaan mätinsä ja maitinsa. Naaras päästää mätiä useampaan kohtaan turvatakseen poikasille riittävän ravinnon.

Paljon liikkuvat sen jo tietävätkin kokemuksesta: luonnossa oleskelu edistää sekä fyysistä että henkistä terveyttä. Stressi vähenee maiseman ääniä kuunnellessa, mieliala kohenee luonnon monia muotoja katsellessa ja samalla vastustuskykykin paranee.

Väriä vaihtava hämähäkki saa nimen, pulunpoikanen näyttäytyy ja jääluola uhmaa lämpöennätyksiä. Yksitoista lukijan lähettämää arvoitusta ratkeaa jälleen perjantaina 27.3.2015 ilmestyneessä Suomen Luonnossa.

Itämeren suurten saarten rikkaus on osin ajalta, jolloin koko seutu seilasi tropiikissa.

Nyt linnunpönttöjä nikkaroimaan ja ripustamaan. Pönttömestari Urpo Koposen ohjeita seuraten saat mukavia kevät- ja kesänaapureita.

Rengastaja ja lintuharrastaja Urpo Koponen kertoo erilaisista linnunpöntöistä, joissa monissa on jokin lajille tyypillinen erikoisuus.

Tässä numerossa tutustutaan Suomeen palanneeseen villisikaan sekä vierallaan lintujen asuntomessuilla pönttöopissa. Lehdessä kerrotaan myös suomalaisesta kansanuskosta, merten muoviroskista sekä annetaan retkivinkkejä Itämeren suurimmille saarille.

Lohjan kaupunki kaavailee lakkautetun kalankasvattamon alueelle kerrostaloja, kun taas luontoväki haluaa pitää paikan virkistysalueena. Kaupungin ympäristöjohtaja Pekka Puistosalo vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.

Sammakot aloittavat kevätkarkelonsa ja pian tuloksena ovat ojia, puroja ja rantoja koristavat kiinteät kutumatot. Siis jos asialla on ollut sammakko tai viitasammakko. Maamme kolmas sammakkolaji rupikonna kutee pienet munansa hienostuneesti kuin helminauhalle.

Multasormet syyhyävät jo istutusten ja kevätpuuhien pariin. Hyvää näppiharjoittelua on kasvattaa itse maukkaita herneenversoja vaikkapa pääsiäisruohon asemesta.

Jo muinainen ihminen halusi pysyä väleissä luonnon voimien kanssa. Siksi karhun kaato tuli hyvittää ja Tapio pitää tyytyväisenä. Mihin muihin jumaliin ihmiset uskoivat ja millaisia olentoja lepyttelivät? Se selviää 27.3. ilmestyvän Suomen Luonnon artikkelista Ois' otso otettavana.

Lintujen asuntomessut ovat avoinna Kymenlaakson Luumäellä, missä 30 upouutta pönttöä odottaa asukkaita. Osa on myös sisustettu.