Olemme koonneet maukkaimpia juttuja villivihanneksista ja niiden käytöstä Villivihannnekset-digiekstraamme!

Haitalliset vieraslajikasvit uhkaavat luontaisia kasvilajejamme sekä luonnon monimuotoisuutta. Opi tunnistamaan 11 nopeasti levittäytyvää vieraslajikasvia.

Tässä pastassa maistuu kesä! Siankärsämöllä höystetty pasta maistuu myös chili. Päälle voit ripotella litulaukkaa. Katso resepti!

Suomen luonnossa kasvaa kymmeniä ellei satoja syötäviä villejä kasvilajeja, niin sanottuja villivihanneksia. Tässä podcastjaksossa luonnontuoteneuvoja ja yrittäjä Maija Suomela kertoo parhaat neuvonsa villivihannesten keräämiseen ja käyttöön.

Lämpökameroiden avulla luontoa voi havainnoida tarkemmin ja eläimiä häiritsemättä.

Kokosimme sinulle maukkaimpia juttuja villivihanneksista ja niiden käytöstä – lähde siis villille makumatkalle!

30.4.2025

Olisiko tänä keväänä aika tutustua maukkaisiin villivihanneksiin? Moni yleisesti rikkaruohona pidetty luonnonkasvi on hyvänmakuinen ja ravinteikas täydennys lautaselle.

30.4.2025

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mitä haitallisia aineita luonnonantimissa voi olla, ja missä kannattaa välttää villiyrttien, marjojen ja sienten poimimista.

Suomen Luonnon kuvakisa lähiluonnosta näyttää luontomme kasvot. Katso upeat kuvat!

Millainen on sinun lempipuusi? Miksi se on sinulle tärkeä ja millaisia muistoja tarinoita siihen liittyy? Kerro meille lempipuustasi ja osallistu kilpailuun!

Keväällä intensiivinen valo lietsoo hermovälittäjäaineiden tuotantoa. Ihminen vilkastuu ja kiinnostuu – ympäristöstään ja lajitovereistaan – liekö malttaa lepäämään, vaikka talvi sentään takana. Ei siitä ole kauaa, kun keväällä oltiin hyvin konkreettisesti heikkoina ja kuoltiin eniten.

30.4.2025

Anna Koikkalainen löytää yksinvaelluksilla yhteyden luontoon.

30.4.2025

EU linjasi Viiankiaavan suojelualueelle suunnitellun kaivoksen tärkeäksi. Luontokuvaaja Jorma Luhta vietti päiväkausia suolla ja tallensi aapasuon tunnelmia. Vielä uhka ei näy suon eläjien keväässä. Lue tai kuuntele artikkeli.

30.4.2025

Heinävedellä myyränloukkuun jäänyt peltohiiri sai Risto Sulkavan pohtimaan harvoin nähtyjen viiruselkäisten hiirilajien nykylevinneisyyttä. Sinäkin voit auttaa ilmoittamalla havaintosi näistä viiruselistä.

30.4.2025

Puut ovat paljon muutakin kuin osa maisemaa tai metsää. Ne ovat meille ihmisille tunteiden, muistojen ja hyvinvoinnin lähteitä.

Ruokahävikki näkyy myös pelloilla, sillä kaupoissa myymättä jäänyt ruoka murskataan jätteenkäsittelylaitoksissa muovipakkauksineen biojätepohjaisten lannoitteiden ainekseksi.

Metsäjänisemo piilottaa poikaset hajalleen kasvillisuuteen ja käy imettämässä niitä kerran päivässä. Näin emo ei vedä petojen huomiota jälkikasvuunsa.

Oletko sinä onnistunut vieraslajikasvin hävittämisessä? Kerro meille onnistumisestasi ja osallisu norppapyyhepaketin arvontaan.

Toukokuun lehti on täynnä kevättä. Opi tuntemaan herkullisia villivihanneksia, lue kevään tulosta Viiankiaavalla ja opi tunnistamaan pelto- ja koivuhiiri. Julkaisemme kuvakilpailun tulokset ja tutustumme haitallisiin vieraslajeihin.

Luontoon karanneista puutarhakasveista on nopeasti tullut kasvava uhka alkuperäislajistollemme. Irti päästyään haitalliset vieraslajikasvit muokkaavat maisemaa, ravintoketjuja ja eliölajistoa.

Oikeanlainen ravinto meressä tuo enemmän nousulohia jokiin.

Ihmiset eivät koe kipua luonnossa yhtä ikävänä kuin kaupungissa, käy ilmi Nature Communications -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Lumijälkilaskentojen tuloksia on kertynyt jo 37 talvelta.

Dna-sekvensointi paljasti, että viime syyskuussa löytynyt sieni oli äärimmäisen uhanalainen ja harvinainen laji.