Peipon ääni muistuttaa etenkin pajulinnun, puukiipijän ja metsäkirvisen ääntä. Tunnistatko nelikon äänet?

Tässä numerossa tutustutaa muun muassa mestarin linnunpönttövinkkeihin sekä pureudutaan maamme myrkyllisiin eläimiin.

26.3.2025

Harri Tuomi teki yrittäjätaipaleensa alussa linnunpönttöjen rungot ulkovarastossa, maalasi kerrostaloasunnon olohuoneessa ja kuivasi saunan lauteilla. Pöntön ripustamiseen hän käyttää pikalukkovyötä, koska rautalanka ja muovipäällysteinen kuparilanka osoittautuivat huonoiksi.

26.3.2025

Viime kevättä luonnehti hurja takatalvien sarja. Mitä siitä seurasi ja ovatko takatalvet ykeistyneet?

Fiksu puunpolttaja ei sytytä tulisijaa roskilla, eikä tavoittele liian voimakasta palamista.

26.3.2025

Ketut saattavat käyttää hypyssä apuna magneettiaistia. Se ei ole varmaa, mutta hypyn taitavuus ja kauneus on.

26.3.2025

Myrkky on eläinmaailmassa tärkeä resurssi, jota käytetään puolustautumiseen ja saalistamiseen. Myrkkylahjatkaan eivät ole tavattomia.

Mikään teissä ei ollut pyhää, ja silti kaikki oli. En tarvinnut rituaaleja läheisyydessänne. Niitä ilmankin annoitte minulle kokemuksen elollisuudesta, joka poikkesi omastani, tavasta olla maailmassa ja älykkyydestä, jotka olivat toisenlaisia kuin ihmisen – mutta eivät yhtään vähäisempiä. Lue tai kuuntele Emmi Itärannan kolumni.

26.3.2025

Asun susilauman takapihalla, ja se pelottaa ja rajoittaa minua. Päätin kokeilla, voinko voittaa pelkoni. Lue tai kuuntele Emma Nikanderin essee.

Emma Nikander asuu susireviirillä. Susipelko rajoittaa elämää ja nyt toimittaja yrittää päästä pelosta eroon.

Linnunpönttökonkari Harri Tuomi antaa kolme vinkkiä linnunpöntön tekoon. Näillä ohjeilla teet helposti huollettavan pöntön, joka pysyy kuivana yhä leudontuvissa talvissa.

Tiesitkö, että Suomessakin elää yksi myrkyllinen nisäkäslaji? Testaa tietosi zootoksiineista eli eläinmyrkyistä myrkkyvisassamme.

26.3.2025

Tuhatpäiset hanhiparvet kansoittavat Mietoisten peltoja jo varhain keväällä. Jään väistyessä matalaan lahteen laskeutuu hanhien seuraksi sankoin joukoin sorsalintuja. Kirjavat kahlaajaparvet astelevat lieterannoilla ja hetteiköissä.

26.3.2025

Heidi Björklundille kiinnostus lintuihin on kokonaisvaltainen identiteetti, jossa työ ja vapaa-aika saavat sekoittua.

Aikuisena talvehtineita sitruunaperhosia voi nähdä lennossa jo maaliskuussa.

26.3.2025

Riemukkaasta laulustaan tunnettu peippo on suomalaiselle se naapuri, jota tervehditään iloisesti, mutta johon ei tule tutustuttua lähemmin.

26.3.2025

Rastaanpoikanen toikkaroi ulos pesästä huonosti lentävänä, mutta pehmusteita se ei tarvitse.

26.3.2025

Miten pärjää ampiainen, jolla ei ole siipiä?

On ihmeellistä, miten väkevästi lintujen laulu luo tunnelmaa, joka usein tuntuu sopivan täydellisesti hetkeen ja paikkaan. Onko sittenkin niin, että sovitamme lintujen lauluun omia tunnetilojamme? Olenko tänään peiponpirteällä tuulella, vaiko pajulinnun alakulon alhossa?

19.3.2025

Jätettä löytyi nyt myös Tammisaaren saaristosta. Kerätyn rasvan kokonaismäärä viittaa johonkin hyvin epätavalliseen, sillä laillinen uudehkon tankkerin pesupäästö on korkeintaan tonnin luokkaa.

Tässä jaksossa keskustelemme myrkyllisistä hyönteisistä sekä hämähäkeistä ja siitä, miten myrkyt vaikuttavat ihmisiin.

Suokukkokoiraat vierailevat pesimäkauden kuluessa jopa yli 20 soidinpaikalla ja siirtyvät niiden välillä yhteensä yli 9000 kilometriä. Sama yksilö saattaa lennellä noin 1,5 kuukauden kuluessa missä tahansa Fennoskandian ja Keski-Siperian välillä.

Poliisin ja Metsähallituksen yhteinen partio paljasti toimintavuosinaan lukuisia metsästysrikoksia.

Kunnat päättävät kaavoituksesta ja maankäytöstä. Tutustuimme esimerkkitapauksiin Kokkolassa ja Joensuussa.

Lintuinfluenssavirus leviää herkimmin vesilinnuissa ja lokeissa, mutta niitä syövät petolinnutkin ovat vaarassa. Etenkin muuttohaukan kannat ovat romahtaneet viime vuosina monilla alueilla ympäri maailmaa, mihin ilmiselvä syy on lintuinfluenssa.

Aiemmin isolaakasittiäiseltä tunnettiin vain yksi elinpaikka Suomesta.