Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Miten varmistat omalta lintulaudalta tai ruokintapaikalta hankalan vieraslajin, rikkakananhirssin, torjunnan?
Yksi tehokkaimmista ennalta ehkäisevistä keinoista on, että valitset kotimaisen kauran ensisijaiseksi siemeneksi ruokintapaikalle ja lintulaudalle. Minäkin sain juuri muutaman ystäväni kanssa pitämälleni metsäruokintapaikalle perille asti toimitettuna lahjana hyvää kauraa, kiitos siitä!
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Mustarastas käyttää monenlaista ravintoa, myös kauraa, kun sitä on tarjolla. Kuvat: Samuli Haapasalo
4/2024
Toinen torjuntakeino on ruokintapaikan alustan kitkeminen keväällä ja alkukesästä, jos on vähäisintäkään epäilyä rikkakananhirssistä tai muusta vieraslajista. Se tulee tehdä ennen kuin vieraslaji ehtii kasvattaa siemenet. Yksikin rikkakananhirssi saattaa tuottaa jopa 40 000 siementä, jotka säilyvät vuosikausia, ainakin 8-10 vuotta itämiskykyisinä maassa. Kitkenyt kasvit tulee hävittää. Vielä ei tarkkaan tiedetä rikkakananhirssin leviämisen eri tapoja, mutta sitä on syytä ennakoivasti torjua lintujen ruokintapaikoilla ja lintulaudoilla, joita on arveltu yhdeksi leviämisen lähteeksi.
Kaura sopii talviruoaksi mitä moninaisimmille linnuille. Punatulkuille ja keltasirkulle kaura on suurta herkkua.
Keltasirkut rakastavat kauraa
Myös tuttu ”koti”varpunen syö mielellään kauraa. Mustarastas hiipii usein hämärissä ruokinta-automaaatista varisseiden kauranjyvien kimppuun.
Kaikki tiaiset syövät myös kauraa, jos eivät ehkä ihan ykkössuosikkinaan niin kuitenkin ihan halukkaasti. Niille voi aina tarjota siementen ohella talia.
Hömötiainen poimii monasti kauranjyviä ruokinta-automaatin alta hangelta ja pyrähtää lähelle näreen oksalle aterialle.
Jos kotimainen kaura pystytään pitämään puhtaana rikkakananhirssistä, keino on varma.
Ostajan valinnoissa saattaisi myös yksilajisen siemenpussin valinta auttaa omaehtoisessa tarkastamisessa. Se on helpompi tarkastaa kuin monilajiset siemensekoitukset. Ruokaviraston nettisivuilta löytyy rinnakkaisia kuvavertailuja rikkakananhirssin ja muiden siementen kesken.
Tali ja läski ilman tarkastamattomia siemeniä varmistaa osaltaan laadun. Linnunruoka määritellään rehuksi; siksi säännökset on – osin EU-tasolla – nopeasti muutettava niin, että tarkastamattomia ”rehu”siemeniä ei saa tuoda maahan linnun ruoaksi.
Nimensäkin mukaisesti talitiaiselle maistuu tali ja siemenistä mm. kauranjyvät.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.