Luomun yleistyminen vaatii viljelijöiltä osaamista, kuluttajilta halua ostaa luomua ja poliittisilta päättäjiltä sitoutumista asetettuihin luomutavoitteisiin. Nyt kypsyvät luomumansikat.
Kotimaisuus on monesti hedelmä- ja vihannesostoksilla tärkeä ostopäätökseen vaikuttava seikka. Mutta kumpi on ympäristön ja ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, jos vaakakupissa ovat kotimainen omena ja ulkomailla kasvanut luomuomena.
Rehellisyyden nimissä tämä vuosi ei ole tuntunut olleen ihmiskunnan historian parhaimpia. Ihmeteltävää on riittänyt, ja monet vuoden uutisista ovat olleet suorastaan kuristavan ahdistavia.
YK:n helmikuussa 2017 julkaisema raportti varoittaa, että ihmiskunta ei ehkä tulevaisuudessa pysty ruokkimaan itseään. Ruuantuotantoon tarvitaan uusia ja kestäviä paikallisia ratkaisuja.
Onko kinkulla väliä? On sillä, mietin. Jos kinkku hankitaan, sen pitää olla luomua. Luomusikalat ovat tehosikaloita väljempiä ja ja niissä eläimillä on mahdollisuus tonkimiseen, pesänrakennukseen ja ulkoiluun.
Ruokapiirit kuten Helsingin Ruoholahden kehonrakentajien Luomumunarinki ovat sähköistäneet munamarkkinat. Kuntoilijat syövät paljon proteiinia ja suosivat usein luonnonmukaista ruokaa muun muassa hyvän maun takia.
