Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Lopulta koitti talvi. Täällä etelässä sitä ei ollut ollut kahteen vuoteen, oikeesti! Helsingissä ei viime "talvena" ollut ainuttakaan termistä talvipäivää. Nyt on. Siitä innostuneina kurkistamme vuoden aluksi lumiseen tiaismetsään.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Kuusitiainen, pienin ja pirtein. Kuvat: Samuli Haapasalo
1/2021
Päivän kuvat ovat Suomen metsien tiaisparvesta. Parven jäseniä ovat
Hömötiainen:
Töyhtötiainen:
Kuusitiainen:
Kuusitiainen, pienin ja pirtein tiaisista. Kuvat: Samuli Haapasalo
Lapintiainen, tässä yhdessä hömötiaisen kanssa;
Lapintiainen vasemmalla hömötiainen oikealla.
sekä metsätiaisten parven yhteisessä matkassa:
Puukiipijä:
ja
Hippiäinen:
sekä tiaisparveen välillä osuva omissa parvissaan lentävä pyrstötiainen, joka myös on saanut tiaisen nimen. Mutta jo kansanrunous ja Kalevala käyttivät muistakin pikkulinnuista nimeä tiainen, joten liitetään tuolla perusteella kaunis pyrstötiaisen tähän.
Pyrstötiainen:
Tiainen vaikkei tiainen: pyrstötiainen
Hömötiaisen voi nähdä edelleen koko maassa tunturikoivikoita myöten. Sen kanta on kuitenkin voimakkaasti vähentynyt talousmetsissä.
Töyhtötiaiselle on käynyt samoin, mutta vähenemisen käyrä on vähän loivempi kuin hömötiaisen. Töyhtötiaisen tapaa Kuusamon korkeudelle asti.
Kuusitiaisen levinneisyys painottuu etelään ja sielläkin se esiintyy laikuttaisesti, paikoin monta paria lähekkäin, huutoetäisyydellä. Kuusitiaisen määrä on ollut alunperinkin pienempi kuin hömö- ja töyhtötiaisen.
Kun talitiainen on talvella lähellä ihmistä kuten sinitiainenkin, jonka kannasta osa muuttaa ja osa siirtyy ruovikoihin, ohitan ne tässä.
Siinä, missä töyhtötiaisen pesimäalue päättyy, alkaa lapintiaisen. Lapintiainen on joutunut vetäytymään aivan pohjoisimpaan Suomeen ja Lappiin, se pesii myös Ruijassa, Norjan Lapissa. Ilmastonmuutos ja metsän monimuotoisuuden sekä vanhojen metsien kato ahdistaa tätä kauniin ruskeansävyistä tiaista.
Lapintiainen porotilan pihamaalla
Puukiipijä on pärjännyt paremmin kuin moni ja sen talvehtiva kanta on lisääntynyt eteläisessä Suomessa. Kun tiaiset hyötyvät toistensa seurasta talviparvessaan, joukossa on tyypillisesti mukana myös pirteä ikiliikkuja puukiipijä tai kaksikin.
Hippiäisenkin talvikanta (suuruusluokka puolet kannasta) on pärjäillyt, kun kylmiä talvia ei ole ollut. Pari hippiäistäkin liittyy mielellään tiaisparveen. Yhdessä talvisessa tiaisparvessa voi olla muutama kymmen lintua, jotka ymmärtävät toistensa varoitusäänet.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Tikat saavat jatkaa tiaisten aloittamaa luontovuotta 2021. Myös ne ovat aina täällä, talvellakin. Useimmat tikkalajit lähtevät kyllä ajoittain syksyllä vaelluksille. Yksi muuttaa.
Miten nämä karhut nyt pärjäävät?
Äitikarhu ja kolme poikasta tepastelivat Suomussalmelaisella suolla kesäkuun 30 päivänä 2020 viime kesänä. Toinen karhuperheemme, jossa on peräti neljä pentua, tassuttelee kuvassa kuusamolaisessa metsässä elokuun 25 päivänä 2020.
Missä karhut ovat nyt? Miten niitten elämä sujuu?
Tykkylumen suojaan kätkeytyminen voi antaa linnuille turvaa tuulta ja tuiverrusta sekä pakkasta vastaan. Samalla paksu tykky kuitenkin myös peittää oksia, joilta monet linnut hakevat ruokaa.