Tänä syksynä karpalo on tehnyt laajalti hyvän sadon. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoo, että karpalon satoa säätelevät pääpiirteissään samat tekijät kuin muidenkin luonnonmarjojen.

”Onnistuvatko kukinta ja pölytys tai tuleeko muita tuhoja”, hän listaa.

Partasen mukaan kesän kuivuus voi haitata myös karpaloa. Usein sitä kuitenkin suojaavat luonnostaan märät kasvupaikat sekä pienet, nahkeapintaiset lehdet, jotka eivät haihduta vettä samaan tapaan kuin vaikkapa hillan suuret lehdet.

Karpaloita voi kerätä aina lumien tuloon asti ja vielä keväällä lumien sulamisen jälkeenkin. Pakkanen taittaa marjan happamuutta.

Karpalo kelpaa myös monille luonnoneläimille, kuten metsäkanalinnuille, karhulle ja pienille nisäkkäille. Rahkasammalten kätköistä voi löytyä vaikkapa metsämyyrän karpalovarasto.

Jos karpalopaikka on vielä hakusassa, Partanen neuvoo tutkimaan karttaa.

”Käytä maastokarttaa tai retkikarttaa. Karpalot kasvavat enimmäkseen avoimilla soilla, joten etsi kartasta sellaisia maastoja.”

Lisätietoa karpalosta:

• Karpaloreseptejä
• Vertaile luonnonmarjojen sisältämiä antioksidantteja

Löydä karpalopaikkasi

• Kansalaisen karttapaikka
• Maastokartoista löytyy myös kännykkäsovelluksia
• Karttamerkit
• Vinkkejä suolla liikkumiseen