Hiljainen djyp ääni toistuu aiempaa useammin kuusivaltaisessa talvimetsässä. Tässä tapauksessa se on mustarastaan ääni, vaikka esimerkiksi yksi harmaapäätikan äänistä on aika samankuuloinen.
Kuvat: Samuli Haapasalo. Tämä mustarastas sinnitteli Sipoolaisessa metsässä uudenvuodenaattona - niin kuin kuvaajansakin.
Viimeiset kymmenen vuotta, vähän pitempäänkin mustarastas on talvehtinut puistojen ja pihapiirien lisäksi myös metsissä, useimmiten kuitenkin lähellä asutusta ja osin talviruokintaan tukeutuen. Tämän mustarastaan kylkeen ja nokkaan osuu auringonvalo aivan vaakatasossa päivää ennen talvipäivän seisausta.
Tällä hetkellä mustarastaita on metsissä edellisiä talvia vähemmän, lumi ja kylmä lyhyenä talvipäivänä vaikuttavat.
Niin kuin pihoissakin mustarastaat ovat hyvin valppaita ja varsin piiloittelevia. Tässä kuvassa mustarastas lymyilee hahmona hauskasti hömötiaisen taustalla. Kumpainenkin on saapumassa metsän talviruokintapaikalle. Mustarastaalle maistuvat ruokinta-automaatista maahan varisevat jyvät, hömötiaiselle tali ja jyvät. Hangelta mustarastas voi löytää mm. hyppyhäntäisiä (niveljalkaisia), kun sää ei ole liian kylmä.
Vaikka nyt onkin talvisen kylmä, jo parin kuukauden päästä mustarastaan ensimmäiset laulunsäkeet kuuluvat suojasäisenä kevättalven iltana kuusenoksalta.
Onnistunut talvehtiminen auttaa reviirin valtaamisessa. Lyhyt vuodenvaihteen tienoon päivä, kylmyys ja hanki ovat haaste talvehtijoille. Pihapiirissäkin mustarastaita voi auttaa talviruokinnalla.
Muuttavat mustarastaat ilmestyvät takaisin maalis-huhtikuun taitteesta alkaen. Yöllä yksin muuttavia mustarastaita ilmestyy leutona, suotuisana yönä aamuksi yksittäin mutta yhteensä tuhatmäärin tienvarsille, puistoihin ja pihan laiteille sekä metsiin. Talvehtivalle kannalle on sinne vielä sinniteltävää.