Tänä päivänä vuosi sitten, kesäkuun 7. päivänä, varmistui päätös lähteä. Janosin tuolloin niin paljon tilaa hengittää; halusin pois toimistosta, pois suurkaupungista, pois oravanpyörästä, pois siitä mitä tiesin sillä hetkellä ainoana arkena. Kävin läpi vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia ja löysin luonto- ja ympäristöhoitoalan perustutkinnon Rovaniemeltä. Silloisen työpaikkani postinumero oli 02700, tarjolla olevan opiskelupaikan 96300. Olisinko todella valmis tähän?

Nyt voin todeta hakemuksen jättämisen opiskelupaikasta olleen yksi elämäni parhaista päätöksistä. Miten sitä voikaan löytää itsensä uudelleen epämukavuusalueeltaan; sieltä missä koko elämä muuttuu kerralla. Sieltä, missä saa mahdollisuuden tutustua minään uudelleen.

Meitä aloitti viime syksynä Lapin ammattiopistossa reilun kahdenkymmenen hengen ryhmä, joka on kuukausien kuluessa jopa kasvanut. Aikuisopintoja suorittaa noin puolet ja valmistuminen on arvioitu joulukuulle 2018. Sukupuolijakaumassa ei ole huomioita. Opettajia on neljä, kukin vahvoja ammattilaisia omalla vastuualueellaan.

Opintojen alusta lähtien olemme tutkineet ympäristöä ympäristönhoitajien ja luonto-ohjaajien silmin. Opetelleet kasvit, suo- ja kangasmetsätyypit, eläinlajiston ja vesieläimet. Keskustelleet kestävästä kehityksestä, luonnonsuojelusta, luonnonvarojen hyödyntämisestä, ympäristöä vaarantavista hankkeista. Tutustuneet alan lakeihin ja uutisiin ja haastaneet toisiamme ajattelemaan toisin. Yöpyneet maastossa syksyllä ja talvella, suunnistaneet, lumikenkäilleet, tehneet lumimittauksia ja hätämajoitteita, omaksuneet erätaitoja ja liikkumista luonnon ehdoilla. Harventaneet metsää, sahanneet kuutioittain puutavaraa retkeilijöille lämmikkeeksi, kuljettaneet moottorikelkoilla klapeja laavuille, rakentaneet ja maalanneet, valmistaneet maastoruokailua toisillemme, sahanneet jäästä rakennelmia läheltä ja kaukaa tulleiden iloksi.

Tämä kaikki omaksuttu tieto ja taito on meille ensisijaisen tärkeää mahdollisen tulevaisuuden työn kannalta. Mutta olen saanut oppilaitokselta myös niin paljon enemmän. Kiinnostuksen tutkia luontoa laajemmin ja lähemmin. Halun kehittää olemassaolevia toimintatapoja ja käytänteitä entistä ympäristöystävällisemmäksi ja omaa toimintaa yhä ekologisemmaksi. Yhtä tärkeänä olen saanut kokemuksen siitä, miltä tuntuu kun ihmiset ovat pyyteettömästi puolellasi ja aina valmiita auttamaan ja opastamaan.

Tasan vuosi sitten en tiennyt ketä tai mitä tulen tapaamaan. Nyt tiedän, enkä malta odottaa kesän olevan jo ohi ja viimeistä lukukautta alkavaksi.