Kimalaiset voivat käyttää ravintonaan meden lisäksi mesikastetta.

Koppelo on ärhäkkä poikastensa puolustaja.

Euroopan pienin jyrsijä rakentaa pesän heinänkorsien varaan.

Pulmusia ja monia kahlaajalajeja laskettiin ennätysmäärä miltei 20 vuotta jatkuneen seurannan aikana.

Atlantin merivirtojen virtausjärjestelmä AMOC säätelee monin tavoin lämpötiloja ja sademääriä eri puolilla maapalloa. Tuore tutkimus ennustaa, että 50 prosentin todennäköisyydellä virtaus hidastuu 40–60 vuodessa niin, että Suomen keskilämpötila putoaa kylmemmäksi kuin nykyinen keskilämpötila Utsjoella.

Samat lääkkeet kohentavat sekä ihmisen että ympäristön hyvinvointia.

Kehu oma järvesi -kyselyyn tuli yli 250 kehua, joissa kehaistiin yli 140 eri järveä. Lue kehukooste!

Sulat ja höyhenet vievät linnun jäljille. Testaa, kuinka hyvin sinulla on lintujen höyhenpuvut hallussa.

Loppukesän lehdessä ihaillaan lintujen höyheniä, tutkitaan ojan eliöitä mikroskoopilla, kuullaan, miten ruokasieniä käytetään eri kulttuureissa ja lähdetään retkelle Kilpisjärvelle.

Tilaajille|23.8.2023

Valokuvaaja Paula Humberg teki luontoretken tutustuakseen tavallisen pelto-ojan eliöistä pienimpiin.

Suurta kuolleisuutta luonnonvaraisissa linnuissa aiheuttaneen korkeapatogeenisen lintuinfluenssan yleisyyttä Suomessa ei tunneta.

Tilaajille|23.8.2023

Kuiva alkukesä jätti jälkeensä puita, joiden lehdet varisivat ruskeina maahan. Mitä niille tapahtui?

Puiden takaa välkähtelee tuulimyllyn hahmo. Linjakkaana ja valkeana se muistuttaa kummallista jättiläislintua. Ääni rikkoo tyyneyden illuusion. Se läpäisee maiseman. Lue tai kuuntele kolumni.

Tilaajille|23.8.2023

Tutkijat seurasivat kahden käenpoikasen varttumista lentokykyisiksi rytikerttusten pesissä. Katso videolta, miten kerttuset hoivaavat kasvattiaan.

Luonnonvara­keskuksen erikoistutkija on toinen Siili Suomen luonnossa -kirjan kirjoittajista.

Aikuinen meduusa elää vain yhden kesän.

Petolinnut suuntaavat kohti etelää, ja toisin kuin keväällä, niillä ei ole kiire päästä perille.

Tilaajille|23.8.2023

Sienen haju tuntuu metrien päähän, ja sitä on verrattu kissan pissaan.

Tilaajille|23.8.2023

Metsän makoinen marja maistuu muillekin kuin ihmiselle – esimerkiksi monille linnuille.

Tilaajille|23.8.2023

Anna Blomberg selvittää lepakoiden salaisuuksia. Näiden nahkasiipien suojelemiseksi tarvitaan lisää tietoa.

Tilaajille|23.8.2023

Linnun höyhenpuku on nerokas kokonaisuus, joka antaa suojaa, lämpöä sekä kyvyn lentää.

Tilaajille|23.8.2023

Sienten syötävyys ei liity pelkästään sienen myrkyllisyyteen tai makuun, mukana on myös kulttuurisia tekijöitä. Ruokasienten käyttö vaihteleekin eri maissa.

Luontokäytävistä on saatavissa kustannustehokas win-win ratkaisu, jossa yhdistyvät luontokadon torjunta, hiilinielujen vahvistaminen ja ennallistamisasetuksen toteuttaminen.

Tilaajille|23.8.2023

Kilpisjärven Leutsuvaara ja Saanajärvi ovat oivia retkikohteita ensikosketusta tunturiluontoon etsivälle.

Luontokadon suurimpien ajureiden – maa- ja metsätalouden, rakentamisen, saastumisen ja ilmastonmuutoksen – monimuotoisuutta heikentävät vaikutukset ovat valtavat, ja siksi katoa kompensoivien suojelutoimienkin pitää olla mittakaavaltaan riittävän isoja. Nyt sellainen olisi tarjolla.