Joulukuun numerossa tutustutaan lyyrapyrstöiseen teereen, tarkkaillaan ilvestä ja opitaan tunnistamaan nurkissa rapistelevat hiiret ja myyrät. Joulua tunnelmoidaan sekä saaristossa että Pielpan erämaakirkolla Inarissa. Sienestämään sännätään lumesta huolimatta ja retkellä ihaillaan metsälampien kauneutta.
Lehdessä pureudutaan kuluttajan merkitykseen ilmastonmuutoksen hillinnässä, sekä paljastetaan kahdeskymmenes vuoden turhake!
Suhde hiiriin ja myyriin on kaksijakoinen. Kotona ne ovat sietämättömiä, luonnossa korvaamattomia.
Hirvieläimen kallon tunnistaa siitä, että niillä ei ole yläetuhampaita.
Ilveksen etutassujen jälki on halkaisijaltaan suunnilleen kahdeksan senttiä.
Valeskorpioni on armoton peto ja hyödyllinen seuralainen.
Koiras ja naaras ovat hyvin samannäköisiä. Miten ne voi erottaa?
Ilman lentoliikenteen määrän rajoittamista pieni ihmisjoukko käyttää kohtuuttoman osan jäljellä olevasta hiilibudjetistamme. Neljä viidesosaa maailman väestöstä ei koskaan nousee lentokoneeseen, mutta me kaikki tunnemme ilmaston lämpenemisen vaikutukset.
Monet vihaavat joulua, ja monet hyvästä syystä. Joulu on ehkä merkinnyt päihteistä seonneita vanhempia, perheväkivallan takuuvarmaa vuosittaiskliimaksia, turvatonta ja pakahduttavaa yksinäisyyttä, lohdutonta menetettyjen lähimmäisten poissaoloa, vakavan sairauden piinaavaa korostumista.
Tunnistatko sinä talven tullen asunnoissa viihtyviä hiiriä ja myyriä?
Tähän aikaan vuodesta koko maa saa tavallisesti lumipeitteen, ja riistaeläimilläkin on pieni joulurauha.
Kaikki mitä ostamme ja kulutamme muuttuu lopulta jätteeksi. Se tahtoo unohtua kauppakeskusten jouluhumussa mainosten, musakin ja kimmeltävien koristeiden keskellä.
Onko sinulla kokemusta korjauskelvottomasta elektroniikasta? Osallistu kyselyymme 6.1.2020 mennessä.
Katso tästä kaikki liki 500 tämän vuoden turhake-ehdokasta, jotka Suomen Luonnon lukijat lähettivät.
Korjauskelvoton elektroniikka kuluttaa valtavasti luonnonvaroja ja päätyy jätteeksi lyhyen käyttöajan jälkeen. Se valittiin vuoden turhakkeeksi liki 500 ehdokkaan joukosta.
Arjen valinnoilla voi pienentää hiilijalanjälkeä merkittävästi. Mutta riittävätkö kuluttajan teot kääntämään ihmiskunnan suunnan?
Lars Sundström koki jännittäviä hetkiä kohdatessaan kuvauskojullaan ilveksen.
Talvijuurekkaat ovat herkullisia puiden sieniä, joita voi poimia keskellä talvea. Sieniasiantuntija Jouni Issakainen johdatti Suomen Luonnon talviselle sieniretkelle.
Pielpajärven kirkolla Inarin erämaassa nykypäivä ja menneisyys lyövät kättä.
Sydäntalvella teeri elää hissukseen. Se viettää päivät pääosin lumen suojassa ja poistuu kiepistä vain käydessään syömässä koivun urpuja.
Parisataatuhatta lampeamme ovat osa luonnon rikkautta. Kätkeekö salolampi onnen?
