Jos jokainen veden äärellä lentävä valkea lintu on mielestäsi vain lokki, sinun kannattaa osallistua lokkikouluun. Täällä ei päntätä, vaan opetellaan helpot lajituntomerkit kuudesta lokkilajistamme. Lisäkurssina tiirat.

Keltamatara on matarakasveistamme värikkäin.

Kuivaaminen on ikivanha säilöntämenetelmä, johon ei parhaimmillaan tarvitse kuin auringon lämpöä ja kevyttä tuulta.

Kansallispuistojemme kuopus Etelä-Konnevesi tarjoaa rauhaa ja monipuolisia elämyksiä, ikimetsiä ja erämaarantoja. Lue Ritva Kuparin retkikokemuksista, jotka julkaistiin Suomen Luonnossa 5/2013. Tuolloin kansallispuisto oli vasta suunnitteilla.

Punakärpässieni on oravan elinalueen ylivoimaisesti runsain myrkkysieni.

Naurulokin tunnistaa kesäasussaan varmimmin tummanruskeasta päästä. Naurulokki pesii yleisenä koko maassa, Lapissa vähälukuisena.

Suomen Luonnon painetun lehdenkestotilaajana pääset lukemaan maksutta lehden digitaalista näköisversiota Lehtiluukku.fi:ssä. Luettavanasi on uusimman lehden lisäksi arkisto alkaen numerosta 10/2008.

Uusi kansallispuisto on yksi Euroopan luonnontilaisimpia ja laajimpia metsäerämaita. Aänisen niemimaan kansallispuisto tuo merkittävän lisän taigametsien suojeluun. Seudun vesistöt ovat lohikalojen merkittäviä kutupaikkoja, ja niissä elää harvinaisia jokihelmisimpukoita.

Villivihannekset elävät renessanssia. Muodikas horta on löytänyt tiensä kaupunkilaisten lautasille ja trendilehtien palstoille. Mutta osattiin sitä ennenkin. Löysin kirpputorilta aarteen 1940-luvulta: Toivo Rautavaaran kaksiosaisen Mihin kasvimme kelpaavat -kirjan.

Haahkakannat ovat romahtaneet. Kysyimme Aronia-tutkimuslaitoksen Mikael Kilveltä haahkan ahdingon syitä ja ehdotuksia toimiksi, joilla haahkaa voi auttaa.

Haluaisitko tietää, miksi vaskitsan tieteellinen nimi tarkoittaa särkyvää käärmettä tai milloin kyy synnyttää? Suomen käärmeet ja liskot -kirjassa on vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin.

Kesäkisamme on tällä kertaa valokuvakilpailu, johon voit osallistua lähikuvilla lähiluonnostasi.

Suomen Luonto on nyt kuvauttanut Talvivaaran ilmasta kolme kertaa. Viimeisin lento tehtiin kesäkuun alun helteillä. Kuvaaja Mikko Maliniemellä ja pilotti Mikko Mäkisellä oli vaikeat olot kuumuudessa ja turbulensseissä. Mutta kuva ovat loistavia.

Lokkikoulussa tutustutaan selkälokkiin. Selkälokista erotetaan neljä alalajia, joista nimialalaji (Larus fuscus fuscus) pesii Suomessa.

Merilokki on lokeista suurin ja ylväin. Nimensä mukaisesti se pesii rannikolla ja muutamien suurimpien järvien saarilla sekä Pohjanmaan soilla. Jos lintuja on samalla alueella runsaammin, ne muodostavat pienen yhdyskunnan. Kuuntele Lokkikoulun ääninäyte!

Kalalokki on yleisin lokkimme. Tämän harmaasiiven kannaksi maassamme on arvioitu 80 000 paria, josta suurin osa, noin 55 000, pesii saaristossa. Kuuntele Lokkikoulun ääninäyte!

Pikkulokki on nimensä mukaisesti pieni ja siro lokki, joka muistuttaa naurulokkia sysimustine päineen ja niskoineen. Lokkikoulussa tutustutaan pikkulokkiin.

Suomen Luonnon kesänumero on ilmestynyt. Tunnista lokit, poimi vinkit kesälomaretkelle ja tutustu kasvikuivurien vertailuun!

Nimensä mukaisesti harmaanoloinen harmaalokki muistuttaa puvultaan kalalokkia, mutta on tätä selkeästi isompi, toiseksi suurin lokkimme heti merilokin jälkeen. Harmaalokki on myös kalalokkia rotevampi niin yleisolemukseltaan kuin nokaltaankin.

Luonnonkukkien päivää vietetään 16. kesäkuuta. Tuolloin etsitään muun muassa kullankeltaisia keltamataran viuhkoja. Päivän teemalajina ovat matarat.