Akileijat saavat nimensä yllättäen kotkan tieteellisestä sukunimestä Aquila. Akileijan kukassa on samanoloinen kannus kuin kotkan jalassa.

Voimakas, röhkinää muistuttavan murahtelujen lyhyin välein toistuva ääni herättää minut sikeästä unesta piilokojun laverilla kesäyön pimeimpänä hetkenä. Unen pöpperössä ponnahdan laverilta ääneti ylös. Äänet jatkuvat.

Kuivan korahteleva yhteysääni kuuluu avoimella järven lahdella pienen rantatörmän takaa. Oho! Aivan kuin unikuva! Esiin uivat kurkivanhemmat ja niiden välissä vastakuoriutunut poikanen. Ja kaiken lisäksi aivan kesäkuun alussa, jolloin kurjet pitävät poikaset visusti piilossa.

Meillä yleisesti esiintyvistä vikloista neljä on aika samannäköisiä, vaikka selvät erottavat tuntomerkitkin on helppo oppia varsinkin äänistä.

Olen saapunut melontaretkelläni saarelle, jolla tiedän esiintyvän pikkuapolloja. Pikkuapollo on uhanalainen ja rauhoitettu perhoslaji.

Haastan kaikki tutustumaan nokkoseen tänä kesänä, tavalla tai toisella.

Tuttu hyönteisasiantuntija tiedusteli isosittiäisen kuvia Luonnonvarakeskuksen hankkeeseen. Siitä sain ajatuksen käydä läpi sittiäisiä ja sontiaisia ...

Suomen pisimpään toiminnassa olleella Kaisaniemen sääasemalla kevät 2026 tulee muodostumaan historiallisen lämpimäksi.

Ahmat juoksentelevat kauniissa lehtiin puhkeavassa koivikossa Kuhmon Lentiirassa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan vedellä ja kasvijätteillä täytetyt puutarha-altaat sopivat kukkakärpästen lisääntymispaikoiksi.

Kävelen kolmivuotiaan lapsenlapsen kanssa puistossa. Kalalokki lentää edestämme. Kolmivuotias tokaisee: lokki. Vastaan, joo, kalalokki. Johon tyttö: ”Vaari! Ei ole kala, on lokki”. Aivan, lokkihan se on, ymmärrän vastata.

Yleensä saaliskiistat käydään kalapaikalla. Tässä harmaahaikara lähti ahdistamaan kalan kanssa lentävää jalohaikaraa.

Tällä viikolla noin 10.5. vuonna 1979 Kuusamon Jyrävän könkään jääsilta romahti yläosastaan juuri kun olin könkään niskalla rannassa ystäväni kanssa valokuvaamassa.

Kurjet ovat aloittaneet tai aloittamassa pesinnän. Sosiaaliset menot jatkuvat.

Kuulumisia kevään seulontaretkistä.

Äänet, lentotapa, muoto ja värit, jokainen niistä erikseenkin tekee palokärjestä kiehtovan ja tunnelmallisen metsälinnun.

Pellolla kannattaa tavoitella viljelyn kannalta hyvää mikrobikoostumusta.

Viime torstaina kävin Suomenojan, Finnoon lintulampareilla. Se on hyvä paikka mm. uusille lintuharrastajille käydä opiskelemassa tuntemaan eri vesilintuja, jotka viihtyvät rehevillä lammilla ja lahdilla.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö sai maaliskuussa hienon yksityisen lahjoituksen Petoeläinrahaston perustamiseksi.

Tänä vuonna Vesijärven ja monen muun eteläsuomalaisen järven jäät lähtivät poikkeuksellisen aikaisin.