Retkirapotti Virosta.

Karhuemo on tuonut kaksi pientä pentuaan suolle. Jo kohta pennut aloittavat keskenään vauhdikkaan ristipainin.

Karhunpentujen ruskeat turkit punertuvat iltavaloissa. Pikkukarhujen kuvajaiset heijastuvat lammen tyynistä vesistä. Lammella on heinäkuulla hiljaista ja rauhallista.

Mielenkiintoinen nimeltään, kasvupaikoiltaan, lääkekasvina ja pitkältä tunnetulta historialtaan

Haukan nimi tulee lovipyrstöstä, jota haarahaukka käyttää taiten nopeissa kaarteissaan ja todella ketterissä syöksyissään.

”Metsäkanalintuja” isosta pienempään ovat metso, teeri, riekko, kiiruna ja pyy, ”peltokanalintuja” fasaani, peltopyy sekä viiriäinen.

Tuore puutiaiskirja arvioinnissa.

Akileijat saavat nimensä yllättäen kotkan tieteellisestä sukunimestä Aquila. Akileijan kukassa on samanoloinen kannus kuin kotkan jalassa.

Voimakas, röhkinää muistuttavan murahtelujen lyhyin välein toistuva ääni herättää minut sikeästä unesta piilokojun laverilla kesäyön pimeimpänä hetkenä. Unen pöpperössä ponnahdan laverilta ääneti ylös. Äänet jatkuvat.

Kuivan korahteleva yhteysääni kuuluu avoimella järven lahdella pienen rantatörmän takaa. Oho! Aivan kuin unikuva! Esiin uivat kurkivanhemmat ja niiden välissä vastakuoriutunut poikanen. Ja kaiken lisäksi aivan kesäkuun alussa, jolloin kurjet pitävät poikaset visusti piilossa.

Meillä yleisesti esiintyvistä vikloista neljä on aika samannäköisiä, vaikka selvät erottavat tuntomerkitkin on helppo oppia varsinkin äänistä.

Olen saapunut melontaretkelläni saarelle, jolla tiedän esiintyvän pikkuapolloja. Pikkuapollo on uhanalainen ja rauhoitettu perhoslaji.

Haastan kaikki tutustumaan nokkoseen tänä kesänä, tavalla tai toisella.

Tuttu hyönteisasiantuntija tiedusteli isosittiäisen kuvia Luonnonvarakeskuksen hankkeeseen. Siitä sain ajatuksen käydä läpi sittiäisiä ja sontiaisia ...

Suomen pisimpään toiminnassa olleella Kaisaniemen sääasemalla kevät 2026 tulee muodostumaan historiallisen lämpimäksi.

Ahmat juoksentelevat kauniissa lehtiin puhkeavassa koivikossa Kuhmon Lentiirassa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan vedellä ja kasvijätteillä täytetyt puutarha-altaat sopivat kukkakärpästen lisääntymispaikoiksi.

Kävelen kolmivuotiaan lapsenlapsen kanssa puistossa. Kalalokki lentää edestämme. Kolmivuotias tokaisee: lokki. Vastaan, joo, kalalokki. Johon tyttö: ”Vaari! Ei ole kala, on lokki”. Aivan, lokkihan se on, ymmärrän vastata.