Ahmat juoksentelevat kauniissa lehtiin puhkeavassa koivikossa Kuhmon Lentiirassa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan vedellä ja kasvijätteillä täytetyt puutarha-altaat sopivat kukkakärpästen lisääntymispaikoiksi.

Kävelen kolmivuotiaan lapsenlapsen kanssa puistossa. Kalalokki lentää edestämme. Kolmivuotias tokaisee: lokki. Vastaan, joo, kalalokki. Johon tyttö: ”Vaari! Ei ole kala, on lokki”. Aivan, lokkihan se on, ymmärrän vastata.

Yleensä saaliskiistat käydään kalapaikalla. Tässä harmaahaikara lähti ahdistamaan kalan kanssa lentävää jalohaikaraa.

Tällä viikolla noin 10.5. vuonna 1979 Kuusamon Jyrävän könkään jääsilta romahti yläosastaan juuri kun olin könkään niskalla rannassa ystäväni kanssa valokuvaamassa.

Kurjet ovat aloittaneet tai aloittamassa pesinnän. Sosiaaliset menot jatkuvat.

Kuulumisia kevään seulontaretkistä.

Äänet, lentotapa, muoto ja värit, jokainen niistä erikseenkin tekee palokärjestä kiehtovan ja tunnelmallisen metsälinnun.

Pellolla kannattaa tavoitella viljelyn kannalta hyvää mikrobikoostumusta.

Viime torstaina kävin Suomenojan, Finnoon lintulampareilla. Se on hyvä paikka mm. uusille lintuharrastajille käydä opiskelemassa tuntemaan eri vesilintuja, jotka viihtyvät rehevillä lammilla ja lahdilla.

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö sai maaliskuussa hienon yksityisen lahjoituksen Petoeläinrahaston perustamiseksi.

Tänä vuonna Vesijärven ja monen muun eteläsuomalaisen järven jäät lähtivät poikkeuksellisen aikaisin.

Muuttajia on nähty kolminumeroinen lajiluku, mutta määrät jäävät monen lajin osalta vielä aika rajallisiksi.

Kuinka hyönteiset oikeastaan selviävät pakkasista? ...

Aamun sarastus on hieno hetki.

Itämeren jääpeitteen maksimilaajuus oli suurin sitten vuoden 2011, mutta pitkällä aikavälillä Itämeri on menettänyt jäätä noin Suomenlahden verran 20 vuodessa.

Vesille venosen mieli

Tulilla yöpyminen talvisessa erämaassa vuoden lyhimpien päivien aikana on jotakin, jota ei voi täysin kertoa, ei helposti kuvatakaan, sen voi vain kokea.