Aamun sarastus on hieno hetki.

Itämeren jääpeitteen maksimilaajuus oli suurin sitten vuoden 2011, mutta pitkällä aikavälillä Itämeri on menettänyt jäätä noin Suomenlahden verran 20 vuodessa.

Vesille venosen mieli

Tulilla yöpyminen talvisessa erämaassa vuoden lyhimpien päivien aikana on jotakin, jota ei voi täysin kertoa, ei helposti kuvatakaan, sen voi vain kokea.

Järvimaisema, reittivedet, vesistöjen luodot ja saaret ja niiden linnut ovat tärkeä osa suomalaista mielenmaisemaa. Järvimaisemat nivoutuvat metsiin, soihin ja kulttuurimaisemiin. Rannoilla oli ensimmäiset tulipaikat viimeisimmän jääkauden jälkeen.

Olen jättänyt merkityt kesäreitit taakseni. Vain korppi ronkkuu hetken kitukasvuisen männyn latvassa ennen kuin lehahtaa lentoon ja suuntaa päivän askareilleen.

Lehtikuoriaiset muodostavat yhden Suomen runsaslajisimmista kovakuoriaisheimoista. Monet lajeista ovat hyvin värikkäitä ja muodoltaan pyöreähköjä. Osa muistuttaa erehdyttävästi leppäpirkkoja ja toiset kimaltelevat metallinhohtoisina. Verrattuna moniin muihin myrkyllisiin hyönteisiin lehtikuoriaiset ovat varsin harmittomia, varsinkin ihmisille ja isommille eläimille. Ne syövät kasviravintoa, eivätkä pysty puremaan tai pistämään. Lisäksi useat lajit ovat hidasliikkeisiä, eivätkä lähde helposti lentoon. Tämän vuoksi lehtikuoriaiset ovat varsin helposti lähestyttäviä, eikä niitä helposti mieltäisi myrkyllisiksi. Myrkyllisyys on kuoriaisille ensisijaisesti puolustautumiskeino ja sekin useimmiten hyvin lievää, lähinnä pahanmakuisuutta aiheuttavaa.

Lintujen ”metsäläisyydellä” voi tunnelmoida. Mutta kaikki lajit ovat omista lähtökohdistaan tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta ja lähtökohtaisesti suojeltavia.

Luonto näkökulmana on hoivatyössä tärkeä. Luonto hoivassa kysyy oivaltavaa asennetta, pikkusen ennakkoluulottomuutta, sopivasti ymmärrystä ja ripauksen tietoa. Luonto on kaikille hoivakodissa asuville ja työskenteleville tuttu. Luonnon liittäminen osaksi hoivaa on oikeastaan itsestäänselvyys.

Pitkään jatkuneen korkeapaineen jäljiltä Itämeren kokonaisvesimäärä on ennätyksellisen alhainen, ja tilanne saattaa pahentua viikonloppuna uudelleen.

Merentutkijat Itämeren veden vähyys on saanut odottamaan, josko Itämeri saisi suolapulssin.

Nyt olisi juuri oikea aika rakennella pöntöt ja viedä ne puihin ennen pesimäkauden alkua.

Otamme suunnaksi Saaristomeren kansallispuiston saaret. Jää kantaa pitkän ja kovan pakkasjakson jälkeen hyvin, mutta turvallisuudesta emme tingi.

Pitkän jatkuneet, osin ankaratkin pakkaset korostavat talviruokinnan jatkuvuuden tärkeyttä lumien sulamiseen saakka.

Alkuvuoden kahden viikon pituinen ajanjakso Lapin maakunnassa oli hyisin sitten vuoden 1987.

Tunnelmallisimmat kuun maisemat olen kohdannut yöpyessä tulilla louteella talvisessa metsäerämaassa.

Viimeinen erä yleisökysymyksiä saa vastauksensa. Aiheina mm. sarvikuonokkaat, punkit ja suuret hyönteiset.

Samuli Paulaharjun (1875 -1945) tarinat, kun niiden aivan omaperäiseen tyyliin malttaa sukeltaa, avutuvat tänä päivänäkin - ehkäpä osin jopa vieläkin kiehtovampina kuin jo sata vuotta sitten.

Yleisökysymyksiin vastaaminen jatkuu. Tällä kertaa aiheena muun muassa lempiötökkäni, suurimmat hyönteiset ja Ötökän elämää -elokuva.

Tiaisille ruokintapaikoilla annettu tali on lähellä samaa kuin suden ruoka luonnontilaisessa metsässä.

On jälleen aika purkaa saapuneita yleisökysymyksiä. Kysymysten kohteena ovat mm. hyttyset, hämähäkit ja puutarhan hyödylliset ...