Osuin Sipoossa metsäpolulla syyspäivän tasauksen aattona eli 22.9.2026 kohtaamaan kyyn.

Retkirapotti Virosta jatkuu.

Lintujen talviruokinnnasta on paljon hyviä ohjeita mm. Suomen Luonnon nettisivuilla. Tässä annan muutaman ajankohtaisen vihjeen juuri tähän hetkeen.

Nyt on mm. kurkien aika. Kurkia on Suomessa sekä muutolla että ruoka- ja yöpysmispaikoilla runsain määrin. Muuton huippu on keskimäärin heti syyskuun puolivälin jälkeen. Moni parvi tankkaa Viron Läänemaalla.

Historian ensimmäisellä Suomen Luonto -kerhon retkellä tilaajat pääsivät opettelemaan asiantuntijan kanssa sienien tunnistamista sekä hyödyntämistä.

Kerron yhden illan ja yön 17.-18.8.2026 tapahtumat piilokojusta katseltuna suurehkon suon laidalta Kuhmossa.

Lintujen syysmuuton seuraamisessa on paljon mukavia sattumia, yllätyksiä ja erityisiä tunnelmia!

Viljelykasvien yöllistä pölytystä tutkiessani yöllisiä pölyttäjiä olikin vaikea löytää.

Retkirapotti Virosta jatkuu.

Karikukon höyhenpuku on huomiota herättävän kirjava ja äänet äkkinäisiä ja kimakoita.

Yli 100 mm:n vuorokausisade toistuu samassa paikassa kerran sadassa vuodessa tai harvemmin. Koko Suomen alueella näin suuria sateita havaitaan kuitenkin lähes vuosittain.

Kirviset ovat aika huomaamattoman oloisia ”harmaita varpusia”.

Kuikat ovat pohjoisen pallonpuoliskon ja suurimmalta levinneisyydeltään arktisen alueen lintuja. Niiden äänet ovat tunnelmallisia, voimakkaita ja jopa hurjia, pienin kaakkuri suorastaan pohjoisen pallonpuoliskon voimakasäänisimpiä eläimiä. Villejä lintuja!

Koko maan hellepäivien määrä on tähän mennessä alin yhdeksään vuoteen, eikä viikkoennusteissa näy merkittäviä helteitä enää tänä kesänä.

Pikkukajavan ravintotilanne on vaikea mm. Norjassa ja Skotlannissa.

Retkirapotti Virosta.

Karhuemo on tuonut kaksi pientä pentuaan suolle. Jo kohta pennut aloittavat keskenään vauhdikkaan ristipainin.

Karhunpentujen ruskeat turkit punertuvat iltavaloissa. Pikkukarhujen kuvajaiset heijastuvat lammen tyynistä vesistä. Lammella on heinäkuulla hiljaista ja rauhallista.