Lehtikuoriaiset muodostavat yhden Suomen runsaslajisimmista kovakuoriaisheimoista. Monet lajeista ovat hyvin värikkäitä ja muodoltaan pyöreähköjä. Osa muistuttaa erehdyttävästi leppäpirkkoja ja toiset kimaltelevat metallinhohtoisina. Verrattuna moniin muihin myrkyllisiin hyönteisiin lehtikuoriaiset ovat varsin harmittomia, varsinkin ihmisille ja isommille eläimille. Ne syövät kasviravintoa, eivätkä pysty puremaan tai pistämään. Lisäksi useat lajit ovat hidasliikkeisiä, eivätkä lähde helposti lentoon. Tämän vuoksi lehtikuoriaiset ovat varsin helposti lähestyttäviä, eikä niitä helposti mieltäisi myrkyllisiksi. Myrkyllisyys on kuoriaisille ensisijaisesti puolustautumiskeino ja sekin useimmiten hyvin lievää, lähinnä pahanmakuisuutta aiheuttavaa.

Lintujen ”metsäläisyydellä” voi tunnelmoida. Mutta kaikki lajit ovat omista lähtökohdistaan tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta ja lähtökohtaisesti suojeltavia.

Luonto näkökulmana on hoivatyössä tärkeä. Luonto hoivassa kysyy oivaltavaa asennetta, pikkusen ennakkoluulottomuutta, sopivasti ymmärrystä ja ripauksen tietoa. Luonto on kaikille hoivakodissa asuville ja työskenteleville tuttu. Luonnon liittäminen osaksi hoivaa on oikeastaan itsestäänselvyys.

Pitkään jatkuneen korkeapaineen jäljiltä Itämeren kokonaisvesimäärä on ennätyksellisen alhainen, ja tilanne saattaa pahentua viikonloppuna uudelleen.

Merentutkijat Itämeren veden vähyys on saanut odottamaan, josko Itämeri saisi suolapulssin.

Nyt olisi juuri oikea aika rakennella pöntöt ja viedä ne puihin ennen pesimäkauden alkua.

Otamme suunnaksi Saaristomeren kansallispuiston saaret. Jää kantaa pitkän ja kovan pakkasjakson jälkeen hyvin, mutta turvallisuudesta emme tingi.

Pitkän jatkuneet, osin ankaratkin pakkaset korostavat talviruokinnan jatkuvuuden tärkeyttä lumien sulamiseen saakka.

Alkuvuoden kahden viikon pituinen ajanjakso Lapin maakunnassa oli hyisin sitten vuoden 1987.

Tunnelmallisimmat kuun maisemat olen kohdannut yöpyessä tulilla louteella talvisessa metsäerämaassa.

Viimeinen erä yleisökysymyksiä saa vastauksensa. Aiheina mm. sarvikuonokkaat, punkit ja suuret hyönteiset.

Samuli Paulaharjun (1875 -1945) tarinat, kun niiden aivan omaperäiseen tyyliin malttaa sukeltaa, avutuvat tänä päivänäkin - ehkäpä osin jopa vieläkin kiehtovampina kuin jo sata vuotta sitten.

Yleisökysymyksiin vastaaminen jatkuu. Tällä kertaa aiheena muun muassa lempiötökkäni, suurimmat hyönteiset ja Ötökän elämää -elokuva.

Tiaisille ruokintapaikoilla annettu tali on lähellä samaa kuin suden ruoka luonnontilaisessa metsässä.

On jälleen aika purkaa saapuneita yleisökysymyksiä. Kysymysten kohteena ovat mm. hyttyset, hämähäkit ja puutarhan hyödylliset ...

Suden metsästyksen ensimmäisenä päivänä 1.1.2026 ammuttiin heti 12 sutta, toisena päivänä jo noin neljännes kiintiöstä ja neljäntenä oli henkensä menettänyt yli 50 sutta sadasta.

Puukiipijä, hippiäinen ja hömötiainen

Lisää vastauksia yleisökysymyksiin.

Muikkua on pyydetty pian jääkauden jälkeen eli noin 10 000 vuotta. Muikunpyytäjät ovat arvattavasti tunteneet kalalokin yhtä kauan. Olisi hauska nähdä sen ajan kalanpyydys! Ei se ainakaan ollut 17-20 mm silmäinen keinokuituverkko.