19.2.2025 Kysy luonnosta

Verhoilijamehiläisen pesä on todellinen taidonnäyte.

Lukijan koivukiekkoon poraama hyönteishotelli houkutteli useita eri pistiäislajeja.

Hunajien maut vaihtelevat alkuperäkasvien mukaan. Väärennöksiäkin on markkinoilla paljon.

4.12.2024 Kysy luonnosta

Lukija löysi ikkunan karmista outoja rakenteita. Asiantuntija tunnisti videolta kahden pistiäisen pesät ja vieläpä toisen niistä loisen.

22.11.2024 Kysy luonnosta

Suomen talvet voivat olla liian kylmiä tarhamehiläiselle, eikä laji pärjää täällä luonnonvaraisena.

12.6.2024 Hyönteiset

Toukohärkä kasvaa mehiäisen pesäloisena. Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita.

Arkiluonnon aarteita -juttusarjan kuudennessa osassa teemme lähiluontoretken taloyhtiön pihanurmelle. Makuualusta tai viltti ja suurennuslasi tai luuppi mukaan, ja nenä kiinni nurmeen!

Luonnon ääni -podcastin jaksossa sukelletaan erakkomehiläisten ihmeelliseen maailmaan.

Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari vastaa Kysy luonnosta -palstan pistiäiskysymyksiin.

Arkiluonnon aarteita -juttusarjan kolmannessa osassa havahdutaan pajujen tärkeään rooliin kevätluonnossa.

14.2.2024 Kysy luonnosta

Lukija törmäsi satoihin hangella kuolleena makaaviin tarhamehiläisiin.

13.6.2023 Hyönteiset

Pölyttäjistä ja niiden vähenemisestä puhutaan nykyisin paljon, mutta mitä lajeja tuohon huolen aiheena olevaan joukkoon kuuluu? Suomessa elää 200 lajia mehiläisiä, joista harva on edes kuullut. Tervetuloa Suomen Luonnon erakkomehiläiskouluun!

22.11.2022 Kysy luonnosta

Hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg vastaa kahdeksanvuotiaan Kasper Mäenpään kysymykseen.

9.11.2022 Hyönteiset

Monet hyönteiset ruokkivat, putsaavat ja vahtivat jälkikasvuaan. Yhteistyötä ne tekevät mieluiten sukulaisten kesken.

Monet hyönteiset ja muut niveljalkaiset ruokkivat, putsaavat ja vahtivat jälkikasvuaan. Yhteistyötä ne tekevät mieluiten sukulaisten kesken. Testaa, kuinka hyvin olet perillä näiden pienten otusten elämästä.

17.8.2022 Kysy luonnosta

Erakkomehiläiset suosivat pesäpaikkana paahteisia hiekkamaita.

13.10.2021 Hyönteiset

Suomen hyönteislajistolla menee huonosti. Joka kymmenes hyönteislajeistamme on uhanalainen, ja valtaosa lajeista on taantumassa. Osa lajeista pystyy kuitenkin sopeutumaan ihmisen aiheuttamiin ympäristömuutoksiin ja jopa hyötymään niistä.

18.2.2021 Luonto

Helmikuun luontouutiskatsauksessa kerromme muun muassa Suomeen levinneestä lintuinfluenssasta, Arktiksen mikromuoveista, Sanginjoen kansallispuiston etenemisestä ja mehiläiskadosta, joka on saanut vahvistusta uudesta tutkimuksesta.

Hunajaan tallentuu mehiläisiä ympäröivän eliöyhteisön dna:ta. Siksi se on hyvä näyte mehiläispesän elämästä.

12.11.2020 Hyönteiset

Hunajan dna:n avulla voidaan tunnistaa kasvien lisäksi valtava joukko eliöitä, joiden kanssa mehiläinen on ollut tekemisissä.

Viherkatot tuovat niityiltä ja kedoilta tuttua kasvillisuutta kaupunkeihin. Millaisia elinympäristöjä katot tarjoavat hyönteisille ja muille selkärangattomille eliöille? Ekologi Kukka Kyrö pohtii mahdollisuuksia lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta viherkattojen avulla.

Siististi asetellut lehden palaset kertovat, että asialla on ollut verhoilijamehiläinen.

Professori Heikki Hokkasen mukaan tilanne on pahin tiiviisti viljellyillä alueilla kuten Varsinais-Suomessa.

Kukkien värit ovat siis hyönteisiä varten, kun taas hyönteisten väreillä voi olla useampia tehtäviä. Ne paitsi houkuttelevat myös suojaavat. Värien merkityksestä lisää seuraavassa Suomen Luonnossa.

Keskikesällä mehiläisen näköinen mustahko hyönteinen kantoi vanhan hirsirakennuksen seinässä olleeseen toukankoloon vihreitä kasvin lehdistä leikattuja pyöreähköjä palasia. Mikä hyönteinen on, ja mitä se tekee lehdenpalasilla?

Millainen kohtalo odottaa hyönteistä, joka vaikkapa autoon eksyttyään joutuu satojen kilometrien päähän omasta yhteiskunnastaan? Palaako se kotiin vai yrittääkö se päästä jonkin toisen yhteiskunnan jäseneksi? Hyväksytäänkö tulokas?

Nyt on oikea aika aloittaa pölyttäjien keinopesien valmistus. Pesät laitetaan ulos vasta alkukeväästä, mutta alkutöiden jälkeen puun on hyvä antaa kuivua talven yli ennen viimeistelyä ja asennusta.

Usein toistetun tarinan mukaan Kiinan mehiläiskadon syypää on Mao Tse Tung, joka määräsi viljasatoja verottaneet varpuset ammuttaviksi.

ilmestyy 16.8. Ruokasienien valikoima kasvaa. Nyt maistelemaan nurminahikasta ja sikurirouskua! Kantarellin kuvasi Eemeli Peltonen/Vastavalo.

EU-maat äänestävät ensi maanantaina neonikotinoidipohjaisisten tuholaismyrkkyjen käytön rajoituksista. Tutkimusten mukaan myrkyt uhkaavat mehiläisyhdyskuntia, mutta aineiden valmistajat pyrkivät torjumaan Euroopan komission esittämät käyttörajoitukset. Kiista Brysselissä pitkittyy, ja Suomi voi olla ensi viikon äänestyksessä vaa'ankieliasemassa.

Tarhatut ja villit pölyttäjät voivat menestyä samoilla alueilla. Pölyttäjätarhaukseen liittyvät riskit pitää kuitenkin tunnistaa ja minimoida.

Viljelmien pölytysvajetta voi selvittää laskemalla pölyttäjien tekemiä kukkakäyntejä ja mittaamalla satoa. Siihen nähden, kuinka moni on kiinnostunut pölytyksen riittävyydestä, on yllättävää, kuinka vähän näihin yksinkertaisiin menetelmiin on tartuttu.

Jos minun täytyisi nimetä jokin yksittäinen sijainti merkittävämmäksi kohteeksi missä olen ikinä ollut, se olisi helppoa. Valitsisin epäröimättä erään pienen hiekkakuoppa-aukion Hausjärven Hikiässä. Oliko sattumaa, että juuri tästä Salpausselän harjulla olevasta paikasta löytyi kenties hyönteisharrastukseni upein laji, jota voisin yhtä hyvin nimittää omaksi toteemieläimekseni?

Saaristolaisidylliä huokuvalla Vänön saarella asuu ympärivuotisesti vain kaksitoista ihmistä, mutta selkärangattomia siellä riittää.

Kesymehiläiset elelevät myös Helsingin kaupungissa, keräävät hunajaa ja toimivat pölyttäjinä. Pesiä on mm. siirtolapuutarha-alueilla.