Monet hyönteiset ja muut niveljalkaiset ruokkivat, putsaavat ja vahtivat jälkikasvuaan. Yhteistyötä ne tekevät mieluiten sukulaisten kesken. Testaa, kuinka hyvin olet perillä näiden pienten otusten elämästä.
Suomen hyönteislajistolla menee huonosti. Joka kymmenes hyönteislajeistamme on uhanalainen, ja valtaosa lajeista on taantumassa. Osa lajeista pystyy kuitenkin sopeutumaan ihmisen aiheuttamiin ympäristömuutoksiin ja jopa hyötymään niistä.
Viljelmien pölytysvajetta voi selvittää laskemalla pölyttäjien tekemiä kukkakäyntejä ja mittaamalla satoa. Siihen nähden, kuinka moni on kiinnostunut pölytyksen riittävyydestä, on yllättävää, kuinka vähän näihin yksinkertaisiin menetelmiin on tartuttu.
Helmikuun luontouutiskatsauksessa kerromme muun muassa Suomeen levinneestä lintuinfluenssasta, Arktiksen mikromuoveista, Sanginjoen kansallispuiston etenemisestä ja mehiläiskadosta, joka on saanut vahvistusta uudesta tutkimuksesta.
Jos minun täytyisi nimetä jokin yksittäinen sijainti merkittävämmäksi kohteeksi missä olen ikinä ollut, se olisi helppoa. Valitsisin epäröimättä erään pienen hiekkakuoppa-aukion Hausjärven Hikiässä. Oliko sattumaa, että juuri tästä Salpausselän harjulla olevasta paikasta löytyi kenties hyönteisharrastukseni upein laji, jota voisin yhtä hyvin nimittää omaksi toteemieläimekseni?
Viherkatot tuovat niityiltä ja kedoilta tuttua kasvillisuutta kaupunkeihin. Millaisia elinympäristöjä katot tarjoavat hyönteisille ja muille selkärangattomille eliöille? Ekologi Kukka Kyrö pohtii mahdollisuuksia lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta viherkattojen avulla.
Kukkien värit ovat siis hyönteisiä varten, kun taas hyönteisten väreillä voi olla useampia tehtäviä. Ne paitsi houkuttelevat myös suojaavat. Värien merkityksestä lisää seuraavassa Suomen Luonnossa.
Keskikesällä mehiläisen näköinen mustahko hyönteinen kantoi vanhan hirsirakennuksen seinässä olleeseen toukankoloon vihreitä kasvin lehdistä leikattuja pyöreähköjä palasia. Mikä hyönteinen on, ja mitä se tekee lehdenpalasilla?
Millainen kohtalo odottaa hyönteistä, joka vaikkapa autoon eksyttyään joutuu satojen kilometrien päähän omasta yhteiskunnastaan? Palaako se kotiin vai yrittääkö se päästä jonkin toisen yhteiskunnan jäseneksi? Hyväksytäänkö tulokas?
Nyt on oikea aika aloittaa pölyttäjien keinopesien valmistus. Pesät laitetaan ulos vasta alkukeväästä, mutta alkutöiden jälkeen puun on hyvä antaa kuivua talven yli ennen viimeistelyä ja asennusta.
EU-maat äänestävät ensi maanantaina neonikotinoidipohjaisisten tuholaismyrkkyjen käytön rajoituksista. Tutkimusten mukaan myrkyt uhkaavat mehiläisyhdyskuntia, mutta aineiden valmistajat pyrkivät torjumaan Euroopan komission esittämät käyttörajoitukset. Kiista Brysselissä pitkittyy, ja Suomi voi olla ensi viikon äänestyksessä vaa'ankieliasemassa.
