Suomen Luonto -lehti järjesti lauantaina 20. toukokuuta keittiömestari Sami Tallbergin johdolla villivihannesretken Helsingin keväiseen Keskuspuistoon.

Suomen Luonto järjestää keittiömestari Sami Tallbergin johdolla ilmaisen villivihannesretken Helsingin Keskuspuistoon lauantaina 20. toukokuuta.

Kysyimme lukijodemme parhaita villivihannesreseptejä. Tässä ohje herkulliseen horsmankukkakakkuun!

Julkaisemme lukijoidemme lähettämiä villivihannesreseptejä! Katso ihanan savikkasalaatin ohje.

Keräsimme lukijoiltamme vinkkejä villivihannesresepteihin. Voimasmoothiessa käytetään nokkosta. Katso resepti!

Käytätkö nokkosta, voikukkaa tai poimulehteä keittiössäsi? Entä pihatähtimöä, kuusenkerkkää tai siankärsämöä? Kerro meille villivihannesreseptisi! Resepti voi olla alkupala, pääruoka, jälkiruoka, leivonnainen, vain mielikuvitus ja Suomen herkulliset villiyrtit rajana!

Tänä kesänä Suomen Luonto nauttii lähiluonnosta. Juttusarjan toisessa osassa löydetään lounaan ja päivällisen ainekset kotipihalta.

Testaa tietosi tutuista villivihanneksistamme ja lue lisää Suomen Luonnon Villivihannekset-mobiilisovelluksesta.

7.5.2020 Hyvinvointi

Villiyrttikouluttaja Raija Kivimetsä kutsuu rikkaruohoja rikkausruohoiksi ja odottaa pihalleen etenkin voikukkia.

Nappaa tästä reseptit makoisaan vuohenputkipiirakkaan sekä taivalliseen hortahakkelukseen, jotka ovat villiyrttikouluttaja Raija Kivimetsän käsialaa.

Mitenköhän onnistuu kiireiseltä palstan hoito? Tämä tarhuri kuuntelee tämän kesän aikana mielellään vinkkejänne ja ideoitanne!

Ympäristöahdistusta voi lievittää vähentämällä omaa kulutustaan ja hiilijalanjälkeään. Suomen Luonto jakaa kevään ja kesän aikana sata vinkkiä ympäristöystävällisempään elämään.

Tervetuloa villivihanneskouluun! Suosittelemme opiskelua maastossa sekä kasvien maistelua – mutta vain varmasti tunnistetuista lajeista.

Villivihannesten paras kausi on juuri nyt käsillä. Mitä sinä olet valmistanut villejä kasveja hyödyntäen? Jaa herkullinen reseptisi Suomen Luonnon lukijoille.

Istuta juhannuksen kunniaksi juhlapuu ja piristy puistojumpassa. Lue vinkit juhannusviikolle!

Juuri nyt monet tienpientareet ja joutomaat ryöppyävät peltokanankaalin keltaisia kukkia. Kasvista voi syödä sekä kapeat lehdet että kukat.

Sami Tallberg valmisti Suomen Luonto -lehden villivihannesretkellä kerätyistä antimista salaatin.

Sunnuntaina 19. kesäkuuta vietetään Luonnonkukkien päivää. Päivän aikana järjestetään 86 ilmasta ja opastettua kierrosta eri puolilla Suomea.

Kasvitieteilijä, professori Sinikka Piippo Helsingin yliopistosta on laittanut villivihannekset järjestykseen niiden terveellisyyden mukaan kirjassaan Villivihannekset – Terveyttä
 pihoilta, niityiltä ja metsistä (Minerva 2016).

Suomen Luonnon Villivihannekset-mobiilisovellukseen on nyt saatavilla kymmenen kasvin lisäpäivitys.

Villivihannekset ovat ekologista ja edullista ruokaa, mutta niiden keräämisessä tulee ottaa muutama asia huomioon.

Nokkosesta voi loihtia monenlaista syötävää – kuten vaikkapa lettuja lukijamme Pia Grönroosin reseptillä.

Paras villivihanneskausi alkaa olla käsillä. Kävimme puraisemassa kauden makuja villivihanneskouluttaja Sami Tallbergin kanssa.

Villivihannekset-sovellus auttaa kasvien tunnistamisessa ja antaa ideoita kasvien käyttöön ruuanlaitossa.

On se aika vuodesta, kun metsässä ja puistoissa on vaikea kulkea törmäämättä puihin. Silmä pysyy maan tasalla kun vihreäksi hörähtänyt piennar ja metsä on täynnä aurinkoa kohti kurkottavia kasveja. Oma innostus villivihanneksiin on vain kasvanut kevään aikana töissä.

Nykyihmisen luonnontuntemuksen tasosta on tapana olla huolissaan. Tarvitseeko olla? En ollut innokas luonnontutkijalapsi. En kiikaroinut lintuja, kerännyt kasviota, vaatinut päästä sieniretkille.

Keittiömestari ja villivihanneskouluttaja Sami Tallberg esittelee kevään herkullisimmat villivihannekset.

Käenkaali eli ketunleipä on kaunis metsässä, mutta myös monille maistuva villivihannes.

Villivihannesten kausi on parhaimmillaan! Avuksi ja virikkeeksi keruuseen ja ruuanlaittoon voi ladata Suomen Luonto -lehden Villivihannekset-mobiilisovelluksen.

Villivihannesten kausi on parhaimmillaan. Avuksi ja virikkeeksi keruuseen ja ruuanlaittoon voi ladata Suomen Luonto -lehden Villivihannekset-mobiilisovelluksen. Sovelluksessa esitellään 20 kasvia nokkosesta päivänkakkaraan ja poimulehdestä piharatamoon. Jokaisesta kasvista on kolme herkullista reseptiä keittiömestari Sami Tallbergilta, yhteensä siis 60 reseptiä".

Villiruokakouluttaja Sami Tallberg ja Ravintola Haltia järjestävät villiruokatapahtuman luontokeskus Haltiassa lauantaina 7.3. klo 16–19.30.

Villiruoka-asiantuntija Heikki Ruusunen kertoo parhaat vinkit loppusyksyn villivihannesten keräämiseen! Maistuisiko takiaisen juuri tai vuohenputki?

Suomen Luonnon uusi numero on ilmestynyt! Tutustumme Suomen upeisiin majakoihin, kerromme tuntemattomammasta marjaherkusta juolukasta, lähdemme lammaspaimeneen ja tutustumme monimuotoisiin heiniin!

Kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä voi poimia keväästä alkukesään. Kuusenkerkät sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä runsaasti antioksidantteja.

Vuohenputkea puskee tiheinä kasvustoina monenlaisilla kasvupaikoilla: lehdoissa, puronvarsilla, pihoilla, joutomailla ja laitumilla. Hyvä tuntomerkki on kasvin lehti: se on kahteen kertaan kolmisorminen eli kolmihaarainen ja kukat ovat valkoiset tai vihreänvalkoiset.

Voikukkaa pidetään monesti kiusankappaleena puutarhassa ja pihalla. Se on kuitenkin myös arvostettu kauppayrtti, jota voidaan käyttää ruuanlaitoissa monipuolisesti.

Poimulehden kauniit, piparkakkureunaiset lehdet ovat herkullista alkukevään villiruokaa. Nuoret, suppuiset lehdet sopivat erinomaisesti salaattiin, mutta ne maistuvat vaikkapa teenä tai sosekeitossa.

Maitohorsma, joka Irwin Goodmanin laulussa sai rentun ruusu -nimen, on nyt juuri ajankohtainen. Maitohorsman pienet, lehdettömät versot ovat nimittäin maukasta villiruokaa.

Tiesitkö, että villivihanneksia- ja yrttejä voi poimia luonnosta myös talvella? Kallioimarretta, toiselta nimeltään mesijuurta, voi poimia vuoden ympäri. Sen makea juuri ollut lasten herkku vuosikymmenten ajan, mutta kallioimarretta voi soveltaan myös keittiössä monin tavoin.

Elo-syyskuussa pihlajat notkuvat kirpeitä pihlajanmarjoja. Pihlaja kasvaa lehdoilla ja kuivissa kangasmetsissä koko maassa. Pihlajanmarjassa on runsaasti vatsalle tärkeää kuitua ja paljon C-vitamiinia. Oranssi marja sisältää myös E-vitamiinia, karoteeneja, flavonoideja, kalsiumia ja magnesiumia.

Piharatamo on monivuotinen ruoho, joka on helppo tunnistaa silposuonisista lehdistä ja pitkistä tähkistä kukintaaikaan. Ratamo sopii salaattiin ja muhennoksiin. Kasvia on käytetty rohtona kautta aikojen.

Villivihannekset elävät renessanssia. Muodikas horta on löytänyt tiensä kaupunkilaisten lautasille ja trendilehtien palstoille. Mutta osattiin sitä ennenkin. Löysin kirpputorilta aarteen 1940-luvulta: Toivo Rautavaaran kaksiosaisen Mihin kasvimme kelpaavat -kirjan.

Siankärsämön koko verso tuoksuu voimakkaasti ryytimäiselle. Voimakkuus pätee myös makuun, joten pienet annokset kasvin kukkia ja lehtiä riittävät maustamaan esimerkiksi teen, salaatin, kastikkeen, keiton tai muhennoksen.

Kalliossa hortoillaan tänään villivihannesten maailmassa. Kallion kirjasto järjestää illalla luennon, jolla pääsee tutustumaan hortoiluun eli villivihannesten keräilyyn ja niistä nauttimiseen.

Monivuotinen, polttavalehtinen nokkonen (Urtica dioica) on monen puutarhurin vihollinen, mutta se on yksi monikäyttöisimpiä ja hyödyllisimpiä kasvejamme. Nokkosessa on paljon rautaa ja C-vitamiinia ja se sisältää A-, B-, E- ja K-vitamiineja.

Villiyrttien eli luonnonvaraisten ruokakasvien sesonki ei lopu juhannukseen niin kuin usein uskotaan. Ja vielä oleellisempaa: villiyrteistä on muuhunkin kuin korvikkeiksi.