Toukkien joukkovoimaa
Koivun oksalla roikkuu mystinen harmaa pussukka – kuin tuuli olisi lennättänyt jonkin roskan korkealle puuhun. Kiikarilla katsottuna pussi paljastuu perhostoukkien työksi.
Lue lisää...Oravan korvat ja aivot
Kun muutimme nykyiseen kotiimme, siellä oli jo asukkaita. Pihapiirissä hyöri kolme oravaa, joista ainakin yksi majaili jossakin talon vintillä. Katon rajaan oli järsitty oviaukkoja, ja tikapuut sekä talon nurkalla kasvava koivu tarjosivat yläkerroksiin mainiot kulkuväylät.
Lue lisää...Lintukohtaamisia
Entä jos joutsenia alettaisiin taas metsästää, kuten monet metsästäjät ovat vaatineet? Uskaltaisivatko ne enää pesiä kulttuurimaisemissa, asutuksen tuntumassa? Kuinka linnut selviytyisivät muuttomatkoilla, kun ruokailu- ja levähdyspaikat muuttuisivat turvattomiksi syksyisen ammuskelun takia? Miten joutsenten ja ihmisten suhde muuttuisi?
Lue lisää...Metsähallituksen pirstontastrategia
Kiista koskee Länsi-Lapissa Kolarin ja Pellon kuntien rajalla sijaitsevaa Aalistunturin aluetta. Pelkästään se, että taimikoista poistetaan satavuotiaat puut, osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuutta huomioida. Lisäksi alueen hakkuilla pirstominen on kaikkea muuta kuin luonnon monimuotoisuuden huomioimista.
Lue lisää...Jyrsijät keskuudessamme
Olemme asuneet useissa vanhoissa hirsitaloissa, mutta nykyinen kotimme on ensimmäinen, jonka keittiössä ei ole vilistänyt pikkujyrsijöitä.
Lue lisää...Muistelmia Viron saaristolaiselämästä
Vormsin luonto yllätti meidät iloisesti: saari ei ollut pelkästään kivikkoista merenrantaa ja tuulentuivertamaa katajikkoa vaan monipuolinen rehevien lehtojen, vanhojen havumetsien ja niittyjen mosaiikki.
Lue lisää...Äänetön metsä
Totuus on se, että Suomen metsäluonnon tila on surkea. Se on niin surkea, etteivät enää edes suojelualueille tähdätyt retket lohduta. Suojelualueet ovat niin pieniä ja hajallaan, että metsälajien yleinen hupeneminen ulottuu myös niihin. On ollut hätkähdyttävää havaita, miten tutuissa retkikohteissamme linnut ovat vähentyneet verrattuna siihen, miten niitä näki ja kuuli 1990-luvun vuosina.
Lue lisää...Luonnonmetsiä ”tutkitaan” niitä hävittämällä
On vaikea käsittää, että nykyisen lajikadon aikaan laaditaan ”tutkimusasetelma”, jonka myötä tietoisesti hävitetään uhanalaisten lajien esiintymiä.
Lue lisää...Tehokkain monimuotoisuuden suojeluteko
On järjetöntä, että samaan aikaan kun metsiä ennallistetaan, valtion omistamia luonnolle arvokkaita vanhoja metsiä hakataan sileäksi. Toinen käsi tarjoaa jo suojelluille metsille hoivaa, toinen käsi tuhoamalla tuhoaa metsien monimuotoisuutta.
Lue lisää...Vaihtelevaa kevättä
Toukokuun ensimmäiset päivät olivat koleita, mutta 6. päivä lämpeni. Sammakot lähtivät liikkeelle ja loikkivat pihamme poikki – määrätietoisesti kohti läheisiä suolampia.
Lue lisää...Lämmintä kylpyä kyylle
Torstaina on vielä lämmintä, mutta seuraavaksi päiväksi luvataan räntäsadetta. Keväinen päivä on käytettävä hyödyksi, joten lähdemme retkelle. Jo menomatkalla tulee keväinen, mieltä lämmittävä havainto: aurinkokylvystä nauttiva kyy.
Lue lisää...Metsäkanalintujen romahdus on normaalitila - siispä lisää metsästystä!
Nykyinen hallituksemme on selvästi sitä mieltä, että luontoa ei vielä käytetä tarpeeksi. Esimerkiksi ympäristöhallintoa aiotaan heikentää – valitusoikeudet vähiin – ja ankarasti pohdiskellaan sitä, kuinka perikunnat saataisiin hakkaamaan innokkaammin metsänsä.
Lue lisää...Eikö sudelle ole Suomessa tilaa?
Viime talvena seurasin netistä lähettimellä varustettuja susia. Erityisesti minua viehätti nuori urossusi Vartti. Se käväisi lähimpänä omaa kotiamme, joskin välimatkaa oli silloinkin noin 10 km. Vartti oli reipas kulkija, ja sen liikkeissä huomiota kiinnitti asutuksen huolellinen välttely. Parhaiten se viihtyi Saunajärven ja Elimyssalon seudulla itärajan pinnassa. Vartti löytyi kuolleena viime huhtikuussa.
Lue lisää...Hallapuutarhasta syysretkelle
Syksy hiipii vähitellen: ilmanala viilenee, koivuihin ilmaantuu keltaisia lehtiä, tiaisparvet liikkuvat…
Lue lisää...