Kirjaudu Kirjaudu sisään
App Store
Lataa Suomen Luonto -sovellus Apple App Storesta!
Google Play
Lataa Suomen Luonto -sovellus Google Play Storesta!
TILAA LEHTI
KIRJAUDU
TILAA LEHTI
Kirjaudu Kirjaudu sisään
Vuosi luonnossa

Lintumaailman ahmatteja, vai onko niitä?

Itse asiassa linnut eivät juurikaan syö määräänsä enempää. Mutta muuttolinnut tyypillisesti keräävät energiaa talteen ja niiden kehon rasvakerros kasvaa ennen pitkälle muuttomatkalle lähtöä. Poikasten ruokkiminen on myös kovaa aherrusta ruoan perässä. Ja monet lajit keräävät syksyllä paljon syömistä piiloihin talven varalle. Petolinnut syövät yleensä saaliinsa kerralla, jos eivät tule häirityiksi.

Vuosi luonnossa

Milloin näit viimeksi oravan? Orava vähenee vanhojen metsien vähenemisen myötä

Suomi on köyhtynyt selvästi myös vanhan rahansa eli oravannahkan varannossa. Kaunis ja ketterä metsän elävä on vähentynyt jo pitkän aikaa. Se on samalla yksi indikaatio metsien kestävyydestä.

Vuosi luonnossa

Sinisuohaukka keikkuu hiljakseen avomaiden ja soiden yllä

Tämän postauksen kuvista voit tutkailla naaraspukuista sinisuohaukkaa erilaisista kulmista. Lintu lenteli elokuussa Kuusamossa.

Vuosi luonnossa

Viitatiainen omenapuiden alla kaikissa syksyn väreissä

Viitatiainen on vaalean harmaa, selästä vähän tummempi, päälakikalotti ja pieni leukalappu mustat. Mutta sen ympärillä omenapuiden alla luonto näyttäytyi eilen Viron Haapsalussa kaikissa spektrin väreissä ja väriyhdistelmissä. Mitä tämä yksi monista suosikkilinnuistani puuhasteli tällä kertaa maassa.

Vuosi luonnossa

Virolainen luontosuhde musiikin luomisen inspiraatiossa

Viron Yleisradion kanavalta "Klassika Raadiosta" kuulin suorana lähetyksenä Tartun Vanamuiseteatterista 6.10.2024 tämän vuoden Tubin-festivaalin päätöskonsertin. Konsertin lisäksi kuuntelin radiosta useita tarinoita Eduard Tubinista ja arviointia hänen musiikistaan. Klassikkaraadion ohjelmat käsittävät hyvin monipuolisesti ja kiinnostavasti kaikki musiikin genret ja suoria lähetyksiä konserteista on runsaasti.

Vuosi luonnossa

Laulujoutsenet laskeutuvat ruskan kultaamaan Iso Roineveteen

Toitotus kantautuu täydellisessä kullan keltaisessa loistavan saaren takaa. Haavat kultaavat tyynen vedenpinnan. Kuva on toissapäivältä. Mietin, että lokakuun nimen voisi vaihtaa ruskakuuksi, ainakin ajatuksissa. Se olisi osuvampi ja optimistisempi, usein todellisempikin. Luonto on tähän aikaan monessa suhteessa kauneimmillaan.

Vuosi luonnossa

Kaupunkimiljöön ja metsän ytimessä

Hyvä kaupunkimiljöö on merkittävä asia kaupungille, sen asukkaille ja hyvinvoinnille. Se antaa myös monelle muulle elolliselle tilaa.

Vuosi luonnossa

Uusia, elpyneitä, palanneita ja runsastuneita lintulajeja

Tässä postauksessa tarkastellaan Suomen linnuston tulokkaita ja vahvistuneita kantoja sekä esimerkiksi siirtynyttä muuttoa. Sivuan väistämättä myös harvinaistuvia ja uhanalaiseksi muuttuneita lajeja.

Vuosi luonnossa

Mietitkö ehkä, tekisitkö tänä vuonna talviruokintapaikan linnuille?

Asiassa on hieman pohtimista ennen ryhtymistä. Mille linnuille ruokintapaikan ensisijaisesti haluaisit. Sopivan paikan valitsemista ja sitoutumista koko talveksi kannattaa myös miettiä.

Vuosi luonnossa

Varpushaukka nappasi pihalta saaliikseen itseään selvästi suuremman sepelkyyhkyn

Huomasin elottoman sepelkyyhkyn elokuun lopulla omakotitalomme pihanurmikolla Helsingissä. Oliko city-kanahaukka tullut niin lähelle, mietin ensin.

Vuosi luonnossa

Kottaraisten parviäly teki tyhjäksi varpushaukan saalistusyrityksen

Ensi silmäykseltä voisi luulla, että nyt on varpushaukalla helppo saalis kynsissään. Haukka on hyvällä etäisyydellä kottaraisparvesta. Haukka on myös nopea ja ketterä, pitkä pyrstö ja leveät siivet auttavat äkkikäänteisiin.

Syksyn hiljaisuudessa on haikeutta ja voimaa

Monet linnut ovat parveutuneet ja parveutumassa syysmuutolle. Tuntuu, että yksittäin yöllä muuttavat hyönteissyöjä-pikkulinnut ääntelevät hiljaa kaikkialla pensaissa ja rehevillä ojanvarsilla. Syysmuutolla on pesinnän jälkeen paljon enemmän lintuja kuin oli kevätmuutolla. Kaunis haikeus valtaa luonnossa liikkujan mielen .

Vuosi luonnossa

Illalla susiperhe juoksi suon yli....

Sudet juoksivat suolla viimeisissä auringonsäteissä, alfapari ja seitsemän kaunista poikasta.

Vuosi luonnossa

Ahma juoksee ketterästi laukaten rantaniitylle

Naarasahma juoksee juoksemistaan ja tutkii eri kohteita edes takaisin levottomana sännäten. Se etsii ruokaa poikasilleen.

Vuosi luonnossa

Tämä nuori Martinselkosen erauskarhu on poikkeuksellisen kaunis

Suomussalmella sijaitsevan Martinselkosen eräkeskuksen metsä- ja suopiilokojut ovat tarjonneet tänäkin kesänä hienot mahdollisuudet niin katsojille kuin kuvaajillekin tutustua karhujen elämään. Samalla Martinselkosen eräkeskus tarjoaa useita luontomatkailun työpaikkoja syräjiselle seudulle.

Mikä kumma on komean kyhmyhaahkan suussa Jäämeren vuonolla?

No sehän on merisiili, yksi maailman vanhimmista eläimistä, lähes puolen miljardin vuoden takaa. Esimerkiksi Virosta on löytynyt sen fossiileja. Merisiili luokitellaan "piikkinahkaiseksi", selkärangattomaksi merieläimeksi.

Vuosi luonnossa

Kurjet ovat juuri tuoneet kasvavat poikaset metsän kätköistä niityille ja viljapelloillekin

Tässä muutama kuva kurkipoikueista aivan lähipäiviltä Kanta-Hämeestä. Eli: kurkipoikueiden kanssa voit juuri nyt kohdata varovaisesti varsinkin niityillä, välillä viljapelloillakin aamuvarhaisen hienoissa valoissa.

Vuosi luonnossa

Taitava kedonhoitaja Merikarvian Alakylässä

Kissankellot kertovat kulkijalle, kuinka kaunis keto voi olla. Ketoa on huolella vaalien hoidettu pihapiirissä rannikkotien varrella.

Vuosi luonnossa

Tunnetko Kristiinankaupungin? Se on Suomen kaupungeista kenties kaunein!

Pieni Kristiinankaupunki Länsirannikolla Selkämeren ääressä kohoavalla mäellä on todella kaunis ja ehjä miljö, joka muodostuu lähes kokonaan hyvin hoidetuista puutalokortteleista.

Pieni kaunis hetki sateen jälkeen

Auringon saa minuutiksi kahdeksi vesihöyryn kuin sumun nousemaan kaikkialta, mihin säteen osuvat. Se on lyhyt kaunis hetki. Pisarat jäävät sen jälkeenkin kasvien lehdille ja heiniin. Ruokokattokin höyryää sateen jäljiltä.

Tällä linnulla on kaksi hyvin erilaista piirrettä, toisaalta erikoinen mylvivä ääni ja toisaalta kaunisvärinen, siro olemus

Vastakohtien lintu on härkälintu. Sen ääni kantaa kilometrinkin päästä karmivana mylvintänä. Linnun siroutta ja kauneutta on melkein mahdoton yhdistää tuohon ääneen.

Vuosi luonnossa

Mitäpä jos etsisit kesän aikana kotiseudultasi turturikyyhkyä?

Vielä 1980-luvulla turturikyyhkyllä oli pieni, ehkä 30-70 parin pesimäkanta Suomessa, itäisellä Uudellamaalla, Kymenlaakossa, Etelä-Karjalassa sekä Pohjois-Karjalan eteläosissa,  satunnaisesti muuallakin. Nyt pesivä kanta lienee korkeintaan muutama pari. Kiertelevistä on kuitenkin vuosittain joitain kymmeniä havaintoja.

Vuosi luonnossa

Erilaisen elämäntilanteen ja kohtalon kurkia nyt pelloilla ja niityillä

Kurkien esiintyminen yksin, kaksin tai isommissa ryhmissä voi kertoa lintujen elämäntilanteesta ja pesinnän onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Poikasen tai kahden ilmestyminen mukaan vahvistaa tilanteen myöhemmin.

Vuosi luonnossa

Kesäillan kauneus kutsuu kulkijaa

Kesäilta ja -yö on hiljaisen tunnelman tila

Ovatko urpiainen ja tundraurpiainen samaa lajia ja tundraurpiaisena pidetty lintu urpiaisen ympäristötekijöistä johtuva ekotyyppi

Urpiaisen esiintyminen on oikullista ja vaihtelevaa. Joskus urpiaisia on paljon, toisinaan ne ovat aivan kateissa. Nyt urpiaista on päässyt jo hyvän aikaa näkemään mukavasti. Horjuvuutta on urpiaislajien määrittelyssäkin. Urpiainen ja tundraurpiainen, aiemmin omiksi lajeiksi määritelty, arvioidaan nyt useimmiten yhdeksi lajiksi ja tundraurpiainen urpiaisen ekotyypiksi. Urpiaisen alalajiksi on määritelty lisäksi ruskourpiainen. Ja blogin lopussa löytyy yllättäen luonnonhistoriasta peräti viisi urpiaislajia!

Vuosi luonnossa

Harmaalokki kärttää hylkeen pyydystämää kalaa

Kuvat ovat viime maaliskuulta 2024 Jäämereltä, Barentsin mereltä, Båtsfjordin vuonolta. Vuono aukeaa koilliseen Varangin niemimaan pohjoisosasta, itäisimmässä Pohjois-Norjassa, seuraavana on Karhusaari ja sitten Huippuvuoret. Varangilla olen retkeillyt monen monituiset kerrat vuodesta 1971 alkaen.

Vuosi luonnossa

Valkoinen eskimohanhi arktisesta Kanadasta on seikkaillut kevään Virossa ja Suomessa

Kanadan pohjoisosissa rengastettu eskimohanhi on seikkaillut keväällä muuallakin läntisessä Euroopassa.

Vuosi luonnossa

Liroja on ollut  varsin näkyvästi  liikkeellä kevätmuutolla

Yömuuttajaksi mainittu vikloihin kuuluva kahlaaja liro yllätti näkyvällä ja runsaalla päivämuutollaan vapun jälkeen.

Kymmenien tuhansien, ehkä jopa yli sadan tuhannen allin loputon laulu kantautui lauantaina tyyneltä meren selältä

Saavuimme kolmen nuoren ornitologin kanssa Viron luoteisrannikolla ulos merelle työntyvälle Põõsaspeaneemelle. "Hei näettekö, meren ulappahan on täynnä vesilintuja!" kuului kuin yhdestä suusta. Luoteen puoleiselta ulapalta kantautuu yli tyynen vesilakeuden vähintään kymmenien tuhansien allien tunteikas laulu. Loputon a-alli, a-alli -laulu kuorona synnytti huikean, melkein epätodellisen tunnelman.

Vuosi luonnossa

Takatalvi koettelee, mutta on sanomattoman kaunis ja mielenkiintoinen

Viime viikon takatalvi koetteli. Mutta se avasi myös harvinaisia näkymiä esim. muuttolinnuista talvimaisemassa. Tunnelma oli erityinen, kun takatalvi oli varsin myöhäinen.

Vuosi luonnossa

Tuulisen ja kylmän huhtikuun päivän tunnelmia haikaroiden purolla, entäpä aamu...!

Merenlahti on aikojen kuluessa kuroutunut melkein irti merestä. Pieni joki on kalojen kulkureitti kudulle. Haikarat tietävät sen. Harmaahaikara ja jalohaikara.

Vuosi luonnossa

Taviokuurna on aito metsän lintu; sen värit ovat ihmeelliset

Taviokuurnat ovat jo palanneet ja palaamassa pesimäseuduilleen. Suomessa pesimalue keskittyy itäiseen Lappiin, sen havumetsiin.

Voimakas lintumuutto törmäsi pohjoistuuleen, lämpimän ilman nopeaan jäähtymiseen ja lumituiskuihin; miten linnut toimivat?

Viime viikon tiistaina 1.4. oli voimakas muuttopäivä, lämmin ja kaikin puolin otollinen. Suomeen saapui kylmä pohjoinen ilmavirtaus ja voimakkaat lumituiskut jo seuraavana päivänä. 2.4. Muutos lämpimästä kevätkeleistä pakkaseen ja tuiskuun oli nopea.

Pikkujoutsenia eilen illalla auringon kilossa Haeskassa Matsalunlahdella

Pikkujoutsenet pulisevat tunnelmallisesti, äänestä ne tunnistaa paraiten.

Vuosi luonnossa

En lakkaa ihailemasta merisirrin sopeutumista ankariin arktisiin olosuhteisiin

Maaliskuulla vietin toista viikkoa linturetkellä Jäämeren ääressä Norjassa. Yksi pysyvän ihailuni laji merisirri talvehtii mm. Varanginvuonon rannoilla.

Vuosi luonnossa

Lapintiainen ja kuukkeli, kaksi metsän väreihin täydellisesti sopeutuvaa lintua

Kaksi metsän väreihin täydellisesti sopeutuvaa tummanharmaata ja kauniin ruskeaa metsän lintua, lapintiainen ja kuukkeli on kuvattu viime viikolta Inarin Kaamasessa.

Vuosi luonnossa

Kevään odotetuimpia lintuja luonnon tunnelmallisena kalenterina

Kiurun lentoääni, pätkä liverrystäkin jo taivaalta, kottaraisen ilmestyminen pesäpöntölle, ensimmäinen peipon laulu metsänreunassa, västäräkin keikuttelu pihamaalla ja haarapääskyn odotettu paluu pihapiiriin ovat perinteisesti tärkeitä kevään etenemisen tunnelmallisia hetkiä.

Moni lintuharrastaja laskee karkauspäivän lintuhavaintoja

Lintuharrastaja Jyrki Pynnönen on tehnyt lintujen linjalaskentoja viime vuosikymmenten aikana jopa noin 1000 km eri puolilla maata. Lintulaskennoista saadaan arvokasta tietoa lintujen lukumäärästä ja  levinneisyyden muutoksista. Suomessa on pisimmät sarjat tätä tärkeää tietoa kuin missään maailmassa.

Vuosi luonnossa

Talvehtivia vesilintuja isojakin määriä Viron saarien pohjoisilla sulilla vesillä

Viime viikon blogissa Viron Läänemaalta kerroin mm. pöllöjen viikon takaisesta runsaasta huutelusta. Myös pikkunisäkkäitä syöviä isolepinkäisiä osui kohdalle Läänemaalta neljä ja Vormsin saarelta vielä kolme. Lisäksi sulaneen lumen alta paljastuneet pikkunisäkkäiden käytävät kertoivat, että saattaa tulla hyvä pöllövuosi. Se olisi hyvin tervetullut!

Vuosi luonnossa

Ilves lisäsi hienot huutonsa Viron pöllöretken tunnelmiin

Vuosi luonnossa

Pian voi tulla lintujen kevätmuuton tunnustelijoita

"Ennenkään" ei ollut ihan tavatonta, että jo helmikuun lopulla, pitkänkin pakkasjakson jälkeisinä kauniina, lauhoina päivinä saatiin ensimmäiset havainnot kiuruista tai muista kevätmuuton linnuista, "säämuuttajista".

Cityhaukka pysyi saaliinsa äärellä yli kolme tuntia

Blogi kuvaa citykanahaukkanaaraan talvipäivää Helsingissä.

Vuosi luonnossa

Surullinen lintujen väheneminen, lajikato ja sukupuutto

Lintujen kantojen vähentyminen, osan joutuminen uhanalaisiksi ja monien kadotessa sukupuuttoon on dramaattinen ja surullinen ilmiö.

Vuosi luonnossa

Miten varmistat omalta lintulaudalta tai ruokintapaikalta hankalan vieraslajin, rikkakananhirssin, torjunnan?

Yksi tehokkaimmista ennalta ehkäisevistä keinoista on, että valitset kotimaisen kauran ensisijaiseksi siemeneksi ruokintapaikalle ja lintulaudalle. Minäkin sain juuri muutaman ystäväni kanssa pitämälleni metsäruokintapaikalle perille asti toimitettuna lahjana hyvää kauraa, kiitos siitä!

Vuosi luonnossa

Koskikara sukeltelee paukkupakkasellakin hyiseen veteen ravinnon hakuun

Vanha kansa tunsi hyvin lintuja. Lintulajit, joissa oli jotakin aivan erikoista, jäivät erityisesti mieleen. Yksi niistä on koskikara.

Pakkastalven havaintoja metsäruokintapaikan pikkulinnuista

Yhden uusmaalaisessa metsässä sijaitsevan talviruokintapaikan "pikku"linnuista voi tehdä muutaman havainnon tämän talven lintutilanteesta.

Mustarastaan vuodenvaihteen kylmän ja lyhyen talvipäivän kärvistelyä

Hiljainen djyp ääni toistuu aiempaa useammin kuusivaltaisessa talvimetsässä. Tässä tapauksessa se on mustarastaan ääni, vaikka esimerkiksi yksi harmaapäätikan äänistä on aika samankuuloinen.

Vuosi luonnossa

Metsän joulun tunnelmaa ja sävyjä

Metsän linnut valkoselkätikka, harmaapäätikka, kaksi tiaista hömötiainen ja kuusitiainen sekä orava toivottavat tänä vuonna joulurauhaa kaikille metsän ystäville! Kuvat ovat suojellusta uusmaalaisesta metsästä viikko ennen joulua.

Vuosi luonnossa

Aivan ihmeellinen pienen pieni hippiäinen

Alle kuuden gramman painoinen lintu ylittää muuttaessaan meriä tai talvehtii hyisen kylmässä talvessa.

Vuosi luonnossa

Pohjantikka oppi yllättäen käväisemään muutaman kerran talviruokinnalla

Muut Suomen ympärivuotiset tikkalajit ovat kaikki oppineet talviruokinnalle, muutamat lajit toki harvemmin, mutta tuntui, että pohjantikka pysyy visusti kokonaan erossa talin ja nahkaläskin tarjonnasta.

Vuosi luonnossa

Töyhtöhyypän syysmuutto pitkittyi 

Iso määrä töyhtöhyyppiä viivytteli hyvän matkaa marraskuulle muuttoaan Matsalunlahden maisemissa.

Vuosi luonnossa

Kuu

Tämä kuukuva on otettu kahden kuukierron takaisen täydenkuun aikoihin alkuillasta 29. syyskuuta 2023 Viron Läänemaalla. Nyt on vielä paljon hiljaisempaa, mutta jonkun nisäkkään saattaa öinen kulkija kuitenkin kuulla.

Vuosi luonnossa

Marraskuun harmaaseen aamuun ilmestyi sateenkaari

Edellisen illan syvät sinisen ja harmaan sävyt hiljensivät Matsalun lahden viime viikon blogissa. Ilta vaihtui yöhön. Seuraavan auringonnousun aikaan kohtasin Matsalun maiseman Rannajõen tornissa. Tai oikeastaan auringon säteet kohtasivat sadepisaroiden prismat.

Vuosi luonnossa

Marraskuun syvänsininen ilta laskeutuu Matsalun lahdelle

Marraskuun värit yllättävät.

Vuosi luonnossa

Onko nyt oikea aika aloittaa lintujen talviruokinta?

Yksi sopiva ajoitus aloittaa ruokinta on, kun ensimmäiset yöhallat ja pakkaset saapuvat. Nyt on siis oikea aika ja on ollut jo jonkin aikaa. Ja hyvä sääntö on, että kun aloittaa lintujen talviruokinnan, jatkaa sitä keskeytymättä siihen saakka, kunnes pälvet keväällä aukeavat hangille.

Vuosi luonnossa

Korkein hallinto-oikeus antoi karhulle oikeutta

Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaan suurin osa syksyllä 2022 karhunmetsästykseen annetuista poikkeusluvista Kainuussa, Itä-Suomessa ja Pohjois-Hämeessä oli lainvastaisia. Perusteet lupiin eivät täyttyneet. Peräti 111 poikkeuslupaa 197:stä oli lainvastaisia.

Vuosi luonnossa

Ilves on lailla rauhoitettu

Kuitenkin ilveksen metsästämiseen on myönnetty 300 lupaa!

Vuosi luonnossa

Nuoret kuovit kesantoniityllä, pieni palauma kesään

Mikäs kumma tuo on. Lyhyehkö käyrä nokka. Aika iso. Kurjenpoikanenko? Ei sentään, vaikka olemuksessa on jotakin samaa.  Nuori, mutta melkein täyskasvuinen kuovi, Euroopan suurin kahlaaja, tuo pikku yllätyksen, sen nokka on niin paljon lyhyempi kuin aikuisen. Nyt nämäkin kuovit talvehtivat Länsi-Euroopan rannikolla.

Vuosi luonnossa

Taivaan syksyisessä sinessä

Lentävän jouhisorsaparven kaunis tunnelma pysäyttää.

Vuosi luonnossa

Hömötiaisiakin liikkeellä ennätysmäärä

Kuusitiaisten hurjan vaelluksen lisäksi hömötiaisetkin ovat olleet liikkeellä. Blogissa tarkastellaan lintujen kuluvan syksyn vaelluksia Kainuussa, Hangossa ja Viron Länsirannikon Puisen niemellä.

Vuosi luonnossa

Vaeltajia liikkeellä lintusyksyssä, kuusitiaiset rikkovat ennätyksiä

Aika ajoin ja "etukäteen liikoja ilmoittamatta" muutamat lintulajit lähtevät hurjillekin vaelluksille.

Vuosi luonnossa

Arktiset vesilinnut syysmuutolla

Arktiset vesilinnut ovat muutolla. Syysmuutto sijoittuu kevätmuuttoa paljon pitemmälle ajanjaksolle ja jatkuu varsin vahvana vielä runsaan kuukauden päivät. Mustalintukoiraat ovat kuitenkin muuttaneet jo kesällä. Mutta monien vesilintujen päämuutto on vielä edessä. Allinkin muutto osuu lokakuulle.

Vuosi luonnossa

Pikkusirkku osui sattumalta kameraan

Siinä missä kahlaajiakin, kannattaa rannalla katsella huolellisesti myös pikkulinnut. Voi tulla kivoja yllätyksiä!

On taas kurkien syysmuutolle kerääntymisen ja syysmuuton hieno aika

Houkuttelen muutamalla tuoreella kuvalla seuraamaan taas kurkien syysmuuttoa ja sen eri vaiheita. Muutto on jo osaksi meneillään, huippu on keskimäärin syyskuun puolivälin jälkeen, mutta jatkuu hiljaisena vielä lokakuun loppupuolelle. Kuvat ovat viime viikolta Viron Matsalunlahden ympäristöstä.

Vuosi luonnossa

Pikkukiljukotka yllätti aterialla tienvieren kuusessa

Tiesin retkellä kolmen nuoren ornitologin kanssa odottaa, että Viron Kasarijoen varren niityillä voi kohdata pikkukiljukotkan. Hämmästys oli kuitenkin suuri, kun tämä kaunis kotka istui aivan tien vieressä kuusessa - hämmentävän lähellä.

Vuosi luonnossa

Hiljaiset pikkukarhut kurkistavat suolle

Metsän siimeksestä paljastuu ihmeitä, melkein kuin satujen menninkäisiä!

Vuosi luonnossa

SINFFillä eli 13. Savonlinnan kansainvälisellä luontofilmifestivaalilla

Olipa hieno ja monipuolinen luontofilmifestivaali. Se järjestettiin jo 13. kerran 17.-20.8.2023. Olin festivaalilla ensi kertaa. Olisin voinut osua sinne jo aiemmin!

Vuosi luonnossa

Peltopyyt seikkailevat valppaina pikkuteillä

Peltopyyt ovat liikkeellä maalaistiellä, ensin pihaan johtavalla kärrytiellä, myöhemmin vähän isommalla päällystetyllä kylätiellä.

Kuhankeittäjä, kumma lintu

Haarapääsky palasi pesimään riihen eteiseen

Haarapääsky palasi tänä kesänä pesinnän riihen eteiseen. Se ilahdutti suuresti, olen pitkään kantanut huolta haarapääskystä. Monta vuotta se oli poissa myös seuraamastani Viron Haapsalun riihen eteisestä. Nyt se teki hienon paluun: viisi poikasta lähti lentoon.

Vuosi luonnossa

Aamukohtaaminen ilveksen kanssa

Ilves on hieno eläin, se ansaitsee nykyistä vahvemmin toteutetun suojelun.

Vuosi luonnossa

Tuoksut Vanamon ja varjot veen

Kaksi säettä Eino Leinon Nocturnesta

Niittysuohaukka, yölaulajat, hirvi ja majavat Matsalun lahden kesäillassa

Koe blogissa ihmeellinen matka Matsalun lahdella Viron Läänemaalla. Ehkä haluat itsekin hypätä kalastajan veneen kyytiin lintuparatiisin tunnelmaan.

Vuosi luonnossa

Juhannusyön tunnelma

Kuikan huuto kuuluu niin valoisassa kuin hämärässä ja antaa maisemaan hienon tunnelman .

Vuosi luonnossa

Tuli, maa, ilma ja vesi ennallistamispoltossa Repoveden erämaassa

Ennallistamispolton voimakkaassa tunnelmassa tulevat mieleen antiikin Platonin alkuaineet: maa, ilma, vesi, tuli ja avaruus. Vaikka Platonin opit ovat toki osin vanhentuneet, niiden voi antaa hiukan leikkiä mielikuvituksessa. Tuli polttaa näyttävästi, maan ja puiden pitää olla pinnalta kuivia, ilmassa puhaltaa sopiva tuuli ja vedellä rajataan ja suojataan. Kuvat välittävät tuon ennallistamispolton voimakkaan tunnelman.

Vuosi luonnossa

Kahlaajien muuton kaunis loppuhuipennus

Tänä keväänä usean kahlaajalajin muutto jatkui aika pitkälle kesäkuulle. Olin kolmen taitavan ja innokkaan nuoren ornitologin kanssa kesäkuun alussa 5.-9.6.2023 Viron Läänemaalla. Mietimme lähtiessä, vieläkö näkisimme myös kahlaajien arktikaa. Näimme hienosti! Mm. komeita isosirrejä. Jutun kuvat ovat jänkäsirriäisestä.

Alkukesän ihanuutta: metsien helein vihreä, lintujen laulu, kalliorannat ja valoisat yöt!

Kevätkesän metsät, järvet, lammet, purot ja lähteet, vehreys, vaivero ja suopursu, kukkivat niityt ja lintujen laulu, siinä on meille pohjoisen asukkaille keskeinen osa elämän syvintä sisältöä.

Vuosi luonnossa

Konnamaisia juttuja sammakkoperspektiivistä

Virossa asuva veekonn ("vesikonna") on aika erikoinen risteytynyt hybridi.

Vuosi luonnossa

Sirittäjän laulu on aivan erityinen

Sirittäjän laulussa on monta erityistä juttua. Kuuntele ääninäyte.

Vuosi luonnossa

Yhden kevätaamun sävyt auringon noustessa

Aurinko kultaa kumpuilevan peltomaiseman Hauhon (Hämeenlinnan) Torvoilassa.

Junalla Repoveden kansallispuistoon

Kuun vaihteessa alkoivat junat taas pysähtyä Hillosensalmella, "Repoveden kansallispuiston asemalla." Hillosensalmen liikennepaikka on ollut Savon radalla reilut 120 vuotta.

Kurki ja kuovi aloittavat pesinnän

Nämä kuvat ovat viikonlopulta Kanta-Hämeestä Hauholta. Kurjet huutelevat voimakkaasti pellon reunassa, soilla ja rannoilla, kuovin huuto kuuluu laululennossa pellon tai kostean niityn yllä. Pesintä on alkanut ja alkamassa.

Vuosi luonnossa

Suden ankara elämä

Tämä komea susi juoksi 16.3.2023 eli alle viitisen viikkoa sitten illansuussa eteenpäin haaskalta, jossa se oli ruokaillut puolen tuntia jäätynyttä lihaa. Juoksu vaatii kestävyyttä. Vuoroin lumi pettää taas eteenpäin jo juoksevan suden alla ja susi tipahtaa etujaloillaan kaulaa myöten hankeen, vuoroin takajalat uppoavat pehmeään lumeen.

Vuosi luonnossa

Hiljennä konnan kohdalla!

Nuorella tyylikkäällä virolaisella naisautoilijalla oli hetki aikaa väistää sammakoita, varoittaa valoilla muita autoilijoita ja auttaa rupikonnia paljain käsin tieltä lammen rantaan sekä tehdä se turvallisesti. 

Kevään pienimmät linnut

Blogissa kurkistetaan kolmen hienon pikkulinnun saapumiseen muutolta huhtikuun edetessä. Nämä kaikki on kohdattu ja kuvattu puutarhasta. Sieltä ne voi kevätmuutolla löytää, ehkäpä tänä aamuna?!

Viime viikon lintukevät Virossa

Viime viikon arkipäivät olivat varsin mielenkiintoiset Viron Läänemaalla. Yöllä pikkupakkasta, päivät nollan vaiheilla, pelloilla aivan valtavasti töyhtöhyyppiä, suuria tundrahanhiparvia, joukossa metsähanhia ja valkoposkihanhia; ja rannoilla paikallisia merihanhia.  Suosikkini pikkujoutsenet olivat myös mukavasti liikkeellä. Rastaat ja peipot tekivät tuloaan. Suuri muutto odotuksissa.

Vuosi luonnossa

Tunnelmaa lumituiskussa hiiripöllön kelometsässä ja suolla

Tuiskuinen, voimakas lumimyräkkä loi aivan erityisen tunnelman hiiripöllön metsään ja suolle. Hiiripöllö on aiemmin tunnettu myös nimellä hiiriäispöllö ja haukkapöllö. Se on erityisesti Lapin ja Itä-Suomen pöllö.

Vuosi luonnossa

Omenapuiden keväthoito toi jäniksille parin päivän paratiisin

Nyt on vielä hetken omenapuiden keväthoidon aika. Puiden latvaosissa on melkoinen määrä vesivesoja, jotka tulisi poistaa. Työn voi tehdä itse, mutta hyviä ammattilaisia on tarjolla. Ei kannata pudota puusta. Entä milloin patoutunut lintujen kevätmuutto voimistuu? Tämä aamu näyttää lupaavalta.

Vuosi luonnossa

Tikkojen rummutus raikaa maaliskuun hankien yllä

Nyt maaliskuulla raikaa keväthankien metsissä tikkojen soidinrummutus. Varsinkin sopivilla hankikannoilla voi hiihdellä rummutuksen jäljillä, ehkäpä kulkea jalankin. Myös muut tikkojen äänet tulevat tutuiksi.

Mitä pohtii palokärki?

Jään miettimään, mitä palokärki itse kokee puun rungolle syntyneen graafisen luomuksensa.

Vuosi luonnossa

Onnea Kalevalanpäivänä

Tänään on 28.2.2023 eli Kalevalan päivä. Juhlistamme kalevalaista metsää Repoveden erämaasta 1980-luvulla otetuilla kuvilla.

Vuosi luonnossa

Mihin orava tarvitsee häntäänsä

Orava vaikuttaa selvästi isommalta kuin on. Mielikuva isommasta koosta johtuu paljolti pitkästä, tuuheasta ja pitkäkarvaisesta hännästä. Mihin orava tarvitsee häntäänsä?

Vuosi luonnossa

Talven ihanat klassikot

Muistoissa säilyvät vuosikymmenien takaiset kauralyhteet punatulkkuineen ja keltasirkkuineen. Ilahduin, kun löysin pitkästä aikaa lyhteitä.

Hömötiaisen metsä v. 1955 ja v. 2023

Kvantitatiivisen lintututkimuksen uranuurtajiin maailmassa kuulunut Einari Merikallio kirjoittaa teoksessaan Suomen lintujen levinneisyys ja lukumäärä (Otava 1955) hömötiaisen olevan Suomen lintulajeista 4. runsain. Se on hyvin runsaslukuinen (6-13 paria km2:lla) Etelä-Suomen keski- ja itäosassa ja melkein yhtä runsas muussakin Etelä-Suomessa, ja varsinkin Tornio-Kainuussa.

Vuosi luonnossa

Metsäkauris hiiviskelee pihapiirissä Helsingissä

Tavallaan yllättävää, mutta Helsingissäkin metsäkauriit ovat tulleet viime vuosina yhä enemmän tutuiksi, myös pihapiirissä.

Vuosi luonnossa

Moni metsän lintulaji on oppinut aika äskettäin metsässä olevalle talviruokintapaikalle

Uusia metsäruokintapaikalle oppineita metsän lintuja ovat mm palokärki, hippiäinen, pyrstötiainen ja puukiipijä.

Vuosi luonnossa

Kaamos päättyy tänään Utsjoella

Kaamos on hieno ajanjakso monine sävyineen ja tunnelmineen.

Vuosi luonnossa

Kuusitiainen, pienin, vauhdikas tiainen, kirkasääninen kolopesijä - siinä on montakin kiinnostavaa juttua 

Tärkein kuusitiaisen tuntomerkki on mustan päälaen valkoinen, hyvin erottuva niskalaikku ja musta kaulaliina melkein koko kaulan ympäri ja kirkkaat äänet tii-tii ja kevätlaulu piitjy - piitjy -piitjy.... Pienin tiainen on vähän suurempi kuin Euroopan pienin lintu hippiäinen ja piskuinen peukaloinen.

Susi on saanut virolaisten mielissä jo kauan sitten erityisen, arvostetun aseman

Suden suurta merkitystä virolaisille korostaa, että sudesta on kirjattu talteen peräti 523 kansalliseläimen nimeä. Todellinen folkloren eläin.

Vuosi luonnossa

Tänä talvena on punatulkkuja

Kannattaa katsella ja kuunnella!

Vuosi luonnossa

Mielessä tuttu haarapääsky, joka on nyt kaukana Afrikassa.

Haarapääskyn suhde ihmiseen ainakin täällä pohjoisessa on niin läheinen ja pitkäaikainen, että kannan väheneminen tuo surun ja haikean mielen haarapääskyn tilanteesta. Mikä on haarapääskyn tulevaisuus?

Vuosi luonnossa

Sibeliuksen Tapiola Op. 112 soi metsän innoittamana

Jean Sibeliuksen sinfoninen runo Tapiola on saanut nimensä Kalevalan metsän jumalasta Tapiosta. Kuuntele äänite jutun lopusta.

Vuosi luonnossa

Ikivanha tammi maisemassa

Ikivanhojen puiden ja ikimetsien tulisi aina olla suojeltuja.

Vuosi luonnossa

Aikuisia saimaannorppia 430–440 yksilöä

Metsähallitus on juuri julkaissut vuoden 2022 tiedot saimaannorpasta. Kanta on hieman kasvanut. Samalla luvut kertovat, kuinka herkkä norpan tilanne on. Tiesitkö Päijänteen tai Hämeen norpasta?

Vuosi luonnossa

"Tuntemattoman" pajusirkun voi löytää talvehtivanakin

Ruovikoiden ja kosteikkojen kätköissä järvien, merien sekä jokien rannoilla, Lapissa myös soitten runsaskasvustoisissa pajukoissa elelee pajusirkku. Se on pärjännyt paremmin kuin moni sukulaisensa, vaikka pajusirkkuakin kannattaa pitää silmällä.

Vuosi luonnossa

Marraskuun syvät värit

Marraskuun tunnelmat ovat ainutkertaisia. Tummat ja harmaat sävyt ovat erikoisen syviä.

Vuosi luonnossa

Ovela kettu

Kettu katseli keskellä päivää aika lähellä sänkipellolla. Pian se pinkaisi melkoiseen laukkaan. Kettu, repolainen, toi mieleen monenlaisia mielleyhtymiä. Ensimmäinen oli, että tällä yksilöllä on erityisen kaunis turkki. Ketuista on paljon kansantaruja, usein opettavaisia antiikista lähtien. Ja onpa tehty oopperakin, tsekkiläisen Leoš Janácekin "Ovela kettu".

Vuosi luonnossa

Satuako vain? Pikkujoutsenet sateenkaaressa

Sateen välissä pilviin tuli kaakossa pieni rakonen vain muutamaksi aamun minuutiksi. Mitä silloin aukesi luontokuvaajalle ohi kiitäväksi hetkeksi Matsalunlahden rannassa Haeskan lintutornilla, viime keskiviikkoaamuna.

Vuosi luonnossa

Tilhi syö tänä syksynä omenaa ja kriikunaa

Pihlajanmarjasato on tänä vuonna aika niukka. Niinpä tilhet ehtivät etelärannikolle ja osa Suomenlahden ylikin jo viikkoja sitten. Pihlajanmarjojen sijaan tilhet syövät nyt hedelmiä.

Vuosi luonnossa

Mestarilaulaja mustapääkerttu yllättää syksyllä viivyttelemällä

Mustapääkerttu on yksi parhaita ja tunnelmallisimpia lehtojen ja lehtipuuvaltaisten tuoreiden metsien sekä metsäsaarekkeiden - pihanlaidankin pensastojen piileskeleviä laulajia. Nyt syksyllä mustapääkertun näkee alkukesää ehkä avoimemmin, kun pienehkö osa kannasta viivyttelee muuttoaan ja etsii marjoja sekä hedelmiä syötäväksi monenlaisista pensaista ja puista.

Vuosi luonnossa

Lintujen talviruokinnalla voi tukea monimuotoisuutta

Merikotka pelastettiin perikadon partaalta osaltaan puhtaan ruoan ja talviruokinnan avulla. Valkoselkätikan metsiin talviaikaan viedyillä taleilla on ollut oma merkityksensä kovin uhanalaisen kannan vahvistumisessa. Varsinkin ankarien talvien lyhyimpinä päivinä metsäruokintapaikka auttaa metsätiaisia ja muita pikkulintuja selviytymään. Ruokintapaikan tulisi aina tukea monimuotoisuutta.

Vuosi luonnossa

Kurkien syysmuutto toteutui hyvin keskittyneenä yhteen päivään

Kirjoitin kurkien muutosta jo blogissani 20.9: "Kurjet ovat liikkeellä". Koska varmaan aika monelta kiinnostuneelta on saattanut jäädä voimakkaasti yhteen päivään keskittynyt muutto näkemättä, palaan tässä blogissa ja sen kuvissa vielä muuton tunnelmaan ja kerron muuton erityispiirteet. Kuvat ovat kaikki tuosta muuton huipusta. 

Vuosi luonnossa

Timbuktusta Jakutiaan, suokukon pitkä muuttolento

Suokukko, keskikokoinen kahlaaja, tekee hurjan muuttolennon Keski-Afrikasta Nigerjoen sisämaasuistosta pisimmillään aina Jakutian tundralle saakka.

Vuosi luonnossa

Kurjet ovat liikkeellä

Kurkien syysmuutto on käynnissä. Ja vaikka on jo syyskuun 20. päivä, ainakin eilisten havaintojeni perusteella huippu on selvästi edessä. Toisaalta poutaiset, osin aurinkoiset päivät ja tuuli "takana" tarkoittavat yhdessä, että hyvin suurella todennäköisyydellä muuton huippupäivät ovat hyvin lähellä. Kannattaa vilkuilla syystaivaalle ja kuunnella kurkien huutoa!

Vuosi luonnossa

Sääksisäätiö suojelee petolinnuille tulevaisuutta

Sääksisäätiö tekee tärkeää vapaaehtoistyötä petolintujen suojelussa.

Kaunis susipari romanttisena

Sudet ovat kauniita, uljaita, leikkisiä, jopa romanttisia nisäkkäitä - ihan niin kuin koiratkin.

Vuosi luonnossa

Syysmuutolla joukolla Suomeen eksynyt "parvihaukka"

Punajalkahaukka on siitä hauska Falco -suvun pikkuhaukka, että se pesii yhdyskunnissa, toki yksittäinkin ja saalistaa sekä muuttaa tyypillisesti parvissa. Normaalisti se on tuiki harvinainen Suomessa.

Vuosi luonnossa

Mato matala

Mato on Suomen kielen murteissa peitesana käärmeelle. Käärmettä pelättiin ja sanaa monasti varottiin käyttämästä.

Vuosi luonnossa

Törmäpääskyjen iloinen yllätys

Mitä ihmettä! Viidensadan törmäpääskyn parvi langoilla elokuun alussa.

Oja

Kaikkinaiset pienvedet kuten lähteet, purot, ojat sekä erilaiset kosteikot jne. ovat ekologisesti hyvin tärkeitä. Ne ovat merkityksellisiä luonnon monimuotoisuuden toteutumiselle ja säilymiselle. Ne ovat myös luonnon- ja maisemantutkijalle hyvin mielenkiintoisia seurattavia ympäri vuoden.

Tiesitkö että visakoivu .....?

Visakoivu on rauduskoivun perinnöllinen, mutaatiosta johtuva muunnos, ei oma lajinsa eikä alalajikaan. Muutamassa muussakin puulajissa kuten harmaa- ja tervalepässä, raidassa, pihlajassa ja vaahterassa sekä hieskoivussa esiintyy vastaavia mutaatioita, mutta rauduskoivua harvemmin.

Vuosi luonnossa

Eloisa ja korea keltavästäräkki 

Kaunis keltavästäräkki on vähentynyt kovasti eteläisessä Suomessa. Yksi syy on karjan rantalaidunten ja kosteitten niittyjen väheneminen. Pohjoisessa keltavästäräkki on tyypillinen avoimilla soilla ja siellä sen kanta on edelleen vahva.

Vuosi luonnossa

Kolmen karhun tunnelmaa

Onko karhua komeampaa metsän eläintä? Ilmeikäs, persoonallinen, vahva ja leikkisä. Varsinkin pennut ovat hauskoja telmijöitä. Kuvailen näitä karhuja karhuista käytetyillä nimillä, joita on tosi paljon.

Vuosi luonnossa

Kurkipari toi kaksi poikastaan ensi kertaa näkyviin tänä aamuna

Kaunis hetki, kun kurki tuo poikaset ensi kertaa avoimeen maastoon, pesintä on onnistunut!

Erityinen iltatunnelma

Jos kuljet nyt Virossa, Pärnun seudulla, käypäs Audrun vanhoilla kalalammikoilla, jotka ovat nyt kosteikkoja ja niittyjä.

Vuosi luonnossa

Kesälomalla kannattaa opetella päiväperhosia

Perhosia löytyy kaikkialta, mutta erityisesti sieltä, missä puutarha, piennar, niitty jne. on sopivasti luonnonmukainen. Puutarhaan voi lisäksi perustaa kukkapenkin perhosille sopiville lajeille.

Vuosi luonnossa

Laulurastas, korennot, valo ja puut - ilta suonlaidan metsässä, sadunomainen sattuma

Ehdin saada pari kuvaa ennen kuin laulurastas kiirehti eteenpäin ruokkimaan poikasiaan metsän kätköihin.

Vuosi luonnossa

Piilokojussa hiljaa luontoa tarkkaillen

Piilokojussa hiljaa istuminen on yksi hyvä tapa rauhoittua luonnon helmaan.

Tammitikan erikoinen ruokavalio

Oho! Yhtäkkiä tammitikka aivan vieressäni ja maassa maata nokkien puukujan varrella Virossa! Kanta on syntynyt parissa kolmessa kymmenessä vuodessa.

Vuosi luonnossa

Suuri lusikkanokka ja sen siivilöivä sahalaita

Suuri lusikkanokka ja sen siivilöivä sahalaita ovat lapasorsan erikoisuuksia.

Vuosi luonnossa

Tikanpojat ovat juuri kuoriutuneet pesäkolossa

Tikan poikaset ovat eteläisessä suomessa kuoriutuneet pesäkoloissaan. Vielä ne eivät roiku esillä, vaan niiden vanhemmat vievät ruoan kolon pohjalle. Pian ne kuitenkin nousevat innokkaasti kolon suulle roikkumaan odottaessaan seuraavaa ruoka-annosta.

Vuosi luonnossa

Nokikana, luhtakana ja liejukana ovat aika lailla omanlaisiaan rehevien lintuvesien lintuja

Nokikana näkyy ja kuuluu. Luhtakanaa näkee tuskin koskaan, mutta kuulee. Liejukanan näkee pienissä lampareissa, mutta sekin kätkeytyy tosi taitavasti.

Vuosi luonnossa

Pikkuinen peukaloinen pesänteossa

Tiesitkö, että peukaloiskoiras rakentaa yhtäaikaa useampaa pesää, joilla se houkuttelee naarasta. Naaras valitsee. Naaras myös yksin hautoo.

Susilauman ja ahman hurjan kohtaamisen koko tarina. Lukekaa ja katsokaa tänään 4.5.2022 ilmestyvästä Suomen Luonnosta

Kohtaamisia suden kanssa.

Vuosi luonnossa

Nuoret 12–13 vuotiaat luonnontutkijat näkivät kevätretkellään kiehtovan virolaisen luonnon

Kännykkäni soi keväthankien aikaan. Pojanpoikanihan se soitti: "Kuule vaari, oletko nyt keväällä menossa sinne Viroon linturetkelle. Meitä voisi olla kolme neljä salamatkustajaa, jos sopii." 

Vuosi luonnossa

Linnut kertovat oikean kyntö- ja kylvöajan

Lintujen saapuminen keväällä sekä laulun ja pesinnän aloittaminen kertoivat ennen oikeita aikatauluja mm. viljan ja pellavan kylvöihin.

Vuosi luonnossa

Syvemmälle luonnon kokemiseen ja tuntemiseen

Lähiluonnossa ja lähiseutujen luonnossa retkeileminen, lintujen ja muun luonnon tutkiminen, vaeltaminen reppu tai rinkka selässä, kaikki ne vievät syvemmälle luonnon tuntemiseen.

Metsäruokintapaikka hiljenee vähitellen, linnut hajaantuvat pesimään, ensimmäisenä pesinnän on jo aloittamassa töyhtötiainen

Joku vakituinen lukija on ehkä ihmetellyt, kun en ole hetkeen kirjoittanut tiaisista, yksistä suosikkilinnuistani. No, ei se helppoa ole ollut! Mutta nyt talviruokinnan pian päättyessä kirjoitan sanasen metsäruokintapaikan talvesta ja ajankohtaisesta vaiheesta.

Vuosi luonnossa

Juuri nyt kannattaa lähteä linturetkelle jo vähän ennen auringonnousua ja nauttia aamuvalon kauneudesta

Lintuharrastajalle parhaita hetkiä on varhainen kevätaamu. Monestakin syystä. Aurinko nousee tänään koko maassa ja esim. Viron lintumailla ennen seitsemää, pohjoisessa varttia aiemmin.

Vuosi luonnossa

Suojelkaa Suomen ilvestä

Ilves ei uhkaa ihmistä. Kauriiden määrän kasvua se hidastaa, samoin vähentää esimerkiksi supikoiria, jotka verottavat suuressa määrin lintu- ja jäniskantoja. Lammas- ja porovahingot valtio korvaa. Ihmiset pitävät ilveksestä, onpa sen Hämeessä maakuntaeläin. Monella kunnallakin on ilves vaakunassa. Ilves keikkuu jääkiekkoliigankin kärkipaikoilla ja vanhoissa lasipurkeissa ilves on koristeena. Ilveksiä on Suomessa vähän yli 2000 aikuista yksilöä. Se on kannan tiheytenä vähän, kun verrataan esimerkiksi Viroon.

Vuosi luonnossa

Piilottelevan pikku-uikun voi löytää nyt talvehtimassa sulasta, mutta kovin harvinainen se on.

Harvinainen, piileskelevä pikku-uikku on helpoimmin nähtävissä talvella, sillä osa linnun pesimäkannasta talvehtii pienissä sulissa.

"Tipi ja Sylvesteri"

Kanahaukka on taitava metsästäjä, mutta miten on mahdollista, että keltasirkku istuu avoimesti ihan sen lähellä?

Tuli suuri tuulenpuuska, iästä vihainen ilma; meren kuohuille kohotti, lainehille laikahutti...

Yksi tapa lukea Kalevalaa on syventyä luontokuvauksiin, lintuihin, eläimiin, maisemiin, puihin ja metsiin. Alkusointuisilla säkeillä ja taitavilla muuntelevilla, nasevilla toistoilla runonlaulajat ilmaisevat valtavan hienoja tunnelmia.

Vuosi luonnossa

Hömötiaisen vanhan metsän suojelu ja metsien monimuotoisuus on itsestäänselvyys, jos...

Jos vanhojen metsien suojelua arvioidaan tulevaisuudessa, jo ihan lähitulevaisuudessakin, veikkaan, että melkein jokaiselle tulee olemaan itsestään selvää, että siitä, mitä on suojeltu, ollaan äärimmäisen tyytyväisiä - niin kuin on oltu tähän asti tehdyistä suojeluratkaisuista.

Vuosi luonnossa

Mitä miettii kurre?

Ennen niin yleinen orava on ihmeissään.

Palokärki, kiehtovin metsän lintu

Palokärjen muistan jo ihan pikkupojasta. Tämän jättiläistikan kohtaamiseen liittyy aina erityistä. Palokärjen ulkonäkö, muoto, värit, äänet, lento, yllättävä osuminen joskus ihan lähelle ja folkloren tarinat luovat valloittavan tunnelman.

Punatulkut maisemassa, melkein epätodellisen kaunis hetki

Punatulkku osui hienoon valoon. Männyn oksat ja niistä roikkuvat vastavalon erityisesti kultaamat naavat luovat hetkeksi suorastaan epätodellisen kauniin tunnelman.

Vuosi luonnossa

Havumetsien hurmaava kaunotar

Suurikokoinen, voimakas kanahaukka on yksi vanhojen havumetsien hurmaavimpia lintuja.

Vuosi luonnossa

Ääriolosuhteisiin sopeutuminen on merisirrin erikoinen vahvuus

Merisirri on yksi kaikkein karaistuneimpia lintuja maailmassa. Kun merisirri pärjää hyvin erityisen ankarissa olosuhteissa, viimassa, pakkasessa ja kaamoksessa, se välttää samalla monet pitkän muuttomatkan vaarat. Lähimmillään linnun näkee nyt Korppoon Jurmossa. Mutta pääosa kannasta talvehtii pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, ainoana kahlaajana!

Vuosi luonnossa

Mustarastaan talvi, miten suosikkilintu pärjää?

Mustarastas on monen suomalaisen suosikkilintu. Se oli myös yksi Pentti Linkolan suosikeista. Mitä mustarastaan talveen kuuluu nyt? Miten se pärjää? Kaikki kuvat ovat joulukuulta 2021.

Pyrstötiaisia pitkästä aikaa

Joulun ajan kylmät ja lumisateet toivat myös pyrstötiaiset käymään talviruokinnalla.

Vuosi luonnossa

Metsän tunnelmaa joulunajan valoissa

Aito monimuotoisuus on ainoa kestävä metsän pitkän aikavälin arvon takaaja.

Vuosi luonnossa

Susi on erittäin uhanalainen

Susi on osa Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Vuosi luonnossa

Syksyn ja alkutalven city-pöllö on tullut

Juuri nyt city -pöllönä on hiiripöllö.

Vuosi luonnossa

Marraskuun valot ja varjot

Pidän marraskuun valoista. Moni pitää. Valossa on kovin paljon mahdollisuuksia. Joskus sitä on toki hyvin vähän. Marraskuun valo tulee aika matalalta ja se on yksi sen hieno salaisuus.

Vuosi luonnossa

Valtava määrä käpyjä nyt kuusissa!

Joskus kuusi jaksaa kantaa valtavan määrän käpyjä. Tänä vuonna on niin. Yhtä suurta määrää kuin tässä oksassa ja koko tuon puun ylimmässä kolmanneksessa en ole ehkä koskaan nähnyt! 

Vuosi luonnossa

Merikotkan aamusaalistus Jäämeren rannoillla

Merikotka on saalistaessaan usein aika näkyvästi esillä. Se odottaa kärsivällisesti tilaisuutta.

Vuosi luonnossa

Lapin ruskaa tundran rajoilla

Tänä vuonna pohjoisen ruska on ollut kuluvan vuosituhannen paras. 

Vuosi luonnossa

Pikkujoutsen

Pikkujoutsen on yksi suosikkilinnuistani. Kaunis, valpas ja ihanat  äänet!

Vuosi luonnossa

Yksi syysaamun lyhyt hetki

Yksi syysaamun hetki hämäläisellä järvellä. Aina ainutkertainen, omanlaisensa. 

Vuosi luonnossa

"Kalasorsa" on kiinnostava lintu

Kalasorsalla on pitempi muuttoaika kuin muuttomatka. Kuvat on otettu pari kolme viikkoa sitten Tenon suistosta. Isoille järvillemme kalasorsia kokoontuu pian tuhantisin parvin.

Vuosi luonnossa

Lyhytnokkahanhi "löytyi"

Lyhytnokkahanhi on tullut lähemmin tunnetuksi vasta viime vuosikymmeninä.

Vuosi luonnossa

Kurki, naali ja ilmastonmuutos

Kurki etenee arktisen tundran maisemiin, naalilla sen sijaan tulee Jäämeri vastaan.

Vuosi luonnossa

Hiirihaukkakin on vaarantunut uhanalaiseksi - Suomessa

Niin monille suomalaisille tuttu hiirihaukka on sekin ensin vaarantunut Suomessa ja arvioidaan jo uhanalaiseksi, koska kanta on kolmessa vuosikymmenessä puolittunut. Naapurimaissa ja koko Euroopassa komea hiirihaukka voi hyvin - Suomen lisäksi Latviaa lukuun ottamatta.

Vuosi luonnossa

Kiljukotka

Kiljukotka on aika erityistapaus. Siitä lyhyesti.

Vuosi luonnossa

Karhu syksyisessä maisemassa

Katselemme karhua syksyisessä metsässä, niityllä ja suolla.

Kalasääski on erilainen ja erikoistunut

Kalasääski on aina ilmassa, puun latvassa, kerralla sekunteja vedessä eikä koskaan maan kamaralla.

Vuosi luonnossa

Susitunnelmaa

Susi on kaunis ja vaikuttava eläin. Tyypillisiä suden perhelaumoja oli Suomessa Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskentojen mukaan viime keväänä noin 32–38 ja susipareja noin 18–25.

Vuosi luonnossa

Elokuulla on lennellyt paljon perhosia

Perhosvuosi on ollut pitkästä aikaa varsin hyvä. Isoja niin tutuimpia kuin vähän tuntemattomampiakin päiväperhosia on lennellyt mukavasti, erityisesti elokuulla.

Vuosi luonnossa

Mikä kumma lentää metsässä?

Mikä kumma lintu lentää metsässä. Sehän on pienikokoisin puolisukeltajasorsamme tavi.

Vuosi luonnossa

Kurjet toivat poikaset esille

Viime viikolla kurjet toivat joukolla poikaset esille, näkyvimmin pelloille ja niityille.

Vanha tuttu selkälokki, 22 vuotta

Vanha, 22 v, kunnon tuttu, rengastettu selkälokki kalasteli eilen Hauhon Vihavuoden koskessa. Vaikka se on peräti 22-vuotias, hyväkuntoisella linnulla voi olla elinikää vielä jopa kymmenen vuotta. 

Vuosi luonnossa

Hiljaisilla metsäpoluilla

Keski- ja loppukesän metsän äänimaailma on hiljenemässä. Mutta kun kulkee hiljaa itsekin, voi törmätä miltei mihin vain! Metso voi paukauttaa lehtoon lähtiessään voimakkaasti siipensä, palokärki huutaa äkkiä kuuluvan äänisarjansa, kaakkuri kajauttaa huutonsa kiirimään maisemaan ja tiaisparvi keikkuu ketterästi puiden oksissa.

Vuosi luonnossa

Pikku karhut telmimässä

Onkohan mitään niin sympaattisen oloista eläintä kuin karhunpentu.

Vuosi luonnossa

Kesäyön nisäkkäitä ihmettelemässä

Nisäkkäät ovat pääasiassa yöeläimiä. Kesäyön kaunis hämärä tarjoaa kuitenkin aika hyvän mahdollisuuden kurkistaa hiukan nisäkkäidenkin maailmaan.

Metsän laulajia

Kultaista ja keltaista puvussa, puna- ja mustapäitä, kullankeltainen koko lintu tai aivan harmaitakin!

Vuosi luonnossa

Metsän kultainen omena

Suomessa karhuja voi sekä kuvata tai katsella yli puolen tusinan itäsuomalaisen karhuyrittäjän piilokojuista ja vähän isommistakin katselurakennuksista. Suurten nisäkkäiden katseluun ja kuvaamiseen erikoistuneet yritykset ovat hyvin hoidettuja ja monasti palkittuja kotiseuduillaan. Yksi sellainen on Suomussalmen Martinselkosen eräkeskus. Erinomaisen kiinnostava kohde kotimaan matkailussa ja toimii luonnon ehdoilla.

Vuosi luonnossa

City-huuhkajat ja jalkapallo

Tätä kirjoittaessa Huuhkajat valmistautuu maailman ykköstä Belgiaa vastaan EM-kisojen alkusarjan otteluun. "Huuhkajat" sai aikanaan nimensä olympiastadionille 6.6.2007 ilmestyneestä city-huuhkajasta. Silloinkin pelasivat Suomi ja Belgia, silloista EM-karsintaottelua.

Vuosi luonnossa

Pikkutikka, vuoden lintu

Pikkutikka kiipeilee ketterästi, myös ohuissakin oksissa, joskus melkein kuin metsätiaiset!

Kuikan ja kaakkurin vaikea alkukesä

Veden korkeuden nousu pesimäaikaan on ollut tänä kesänä iso haaste niin kuikan kuin kaakkurin pesinnälle. Nopea laskukaan ei ole helppo. Aitojen vesilintujen nouseminen pesälle vaikeutuu. Heinäkuussa näemme, miten pesintä on onnistunut ja kuinka paljon poikasia on kuikkien järvillä ja kaakkurilammilla.

Saimaannorppa

Saimaa on helmi ja saimaannorppa rubiini!

Vuosi luonnossa

Pikkuinen peukaloinen on rytmikäs mestarilaulaja

Peukaloinen on nimensäkin mukaisesti aivan piskuinen, piileskeleväkin lintu, vaikea päästä näkemään, mutta sen laulu kajahtaa tuoreista metsistä ja puronotkoista voimakkaana ja rytmikkäänä. Kuuntele ääninäyte!

Vuosi luonnossa

Varhainen toukokuun aamu järvenselällä

Työnnän soutuneveen vesille. Viikko sitten, viiden aikaan aamulla. Aurinko on juuri noussut. Olisin voinut lähteä hieman aikaisemminkin. Nyt on hieno hetki. Järven pinta on tyyni. On ensimmäisiä termisen kesän päiviä. Lintukuvaajan yö on lyhyt. Parhaat iltasävyt klo 22  tienoilla, aamuvalot ovat herkimmillään puoli viidestä alkaen tunnin, puolitoista.

Vuosi luonnossa

Lammen herkkä kevättunnelma

Kurkista keväiselle lammelle!

Metson soidin on nyt!

Seurasin viime keskiviikkona metson soidinta. Metso piti soidinta maassa tuoreessa kangasmetsässä, kivillä, kalliojyrkänteen laidalla ja hetken puussakin. Soidinpaikka on Uudellamaalla. Komea, voimakas metsän lintu!

Vuosi luonnossa

Jänisten kisailut viimeisillä hankilaikulla

Viikko sitten osuin pienen peltoaukean metsäsaarekkeen vaiheilla kolmen jäniksen kisailuun viimeisillä lumilla.

Vuosi luonnossa

Ahmaa kuvaamassa

Ahma on hieno, salamyhkäinen, varsin tuntematon verrattuna muihin suuriin petonisäkkäisiimme. Ahman olemuksessa on jotakin karhumaisuutta, mutta ahma on paljon pienempi. Suurimmillaankin ahma on vain noin 30 kg painoinen ja 80 cm mittainen, ja naaras selvästi pienempi.

Vuosi luonnossa

Linnut kevään vaihtelevissa keleissä

Säät vaihtelevat. Tuuli puhaltelee hetkin rajusti. Tulee lunta, räntää, rakeita, vettä. Välillä sentään paistaa aurinkokin. Mutta tänne jo ehtineet linnut ja talven yli pärjänneet nisäkkäät ovat melko lailla sitkeitä. Nyt seuraa lämmin aurinkoinen jakso.

Metsolan kantele soi

Blogikirjoitus käy kuutamolla hankiaisilla Sipoon Hindsbyssä ja Repoveden erämaassa, kuuntelee huuhkajaa ja odottaa metson soidinta.

Vuosi luonnossa

Tunne kaikki hanhet

Hanhien etujoukot ovat jo täällä. Paljon tulijoita on odotuksissa. Blogin kuvista voit opetella eri hanhilajeja.

Vuosi luonnossa

Kevättalvesta vauhdilla kevääseen

On aika vilkaista vielä muutamiin kevättalven aikana kuvaamiini kiinnostaviin lintuihin, sillä nyt kevättalvi vaihtuu uudesti kevääseen. Lämpötilan noustessa vielä 30 sentin syvyinen etelän lumi sulaa vähiin tällä viikolla. Tähän asti hiljainen, välillä pysähtynytkin lintujen muutto etenee. Niinä päivinä kun tuuli puhaltelee lounaasta, voi ennustaa hienoja muuttoaamuja.

Vuosi luonnossa

Yksi lintumysteeri selvisi 55 vuoden jälkeen

Blogissa kerron linnusta, joka tuli viime viikolla määritettyä vasta 55 vuoden päästä sen havainnosta.

Mustarastas, punatulkku, keltasirkku, missä ne luuraavat juuri nyt?

Talvi keikahti kevääksi, taas takaisin talveksi, mutta missä tutut mustarastas, punatulkku ja keltasirkku ovat nyt, sitä valottaa blogi.

Lintujen kevätmuutto käynnistynyt 

Blogissa kurkistetaan alkukevään lintujen muuttoaamuun. Miltähän näyttää?

Vuosi luonnossa

Orava

Oravalla on erikoinen historia. Onpa oravannahka ollut rahayksikkökin! Nyt orava elelee enemmän ihmisen lähellä mm. puistoissa.

Vuosi luonnossa

Millä konstilla lintu pärjää pakkasella

Jutussa kerrotaan niistä monista keinoista, joilla linnut ovat sopeutuneet pärjäämään talven pakkasissa ja selviämään pitkän kylmän yön yli. 

Pieni pöllö

Pieni pöllö huutaa hienot vihellyksensä, yksittäiset huudot ja herkän äänisarjan aamu- ja iltahämärissä. Blogi kertoo yhden varpuspöllön tarinan.

Montako sutta kuvassa

Katsopas, montako sutta löydät ensimmäisestä kuvasta. Vastaus löytyy myöhemmin tekstissä.

Vuosi luonnossa

Korea keltasirkku on ajankohtainen talvilintu

Lumi on peittänyt keltasirkun sulan maan ruokapaikat. Niinpä se hakeutuu parvina maalaispihoihin, hevostalleille, lintulaudoille ja ruokintapaikoille. Keltasirkun herkkua ovat kauranjyvät ja vanhanaikainen kauralyhde.

Vuosi luonnossa

Vähän erikoisemmat pihan talvilinnut 

Tähän blogiin on poimittu tutustuttavaksi ja vertailtavaksi muutama hieman vähemmän kuin jokapäiväisesti tuttu talvisen pihan lintu.

Vuosi luonnossa

Tikat tuovat tunnelmaa talvimetsään

Tikat saavat jatkaa tiaisten aloittamaa luontovuotta 2021. Myös ne ovat aina täällä, talvellakin. Useimmat tikkalajit lähtevät kyllä ajoittain syksyllä vaelluksille. Yksi muuttaa.

Talvinen tiaisparvi

Lopulta koitti talvi. Täällä etelässä sitä ei ollut ollut kahteen vuoteen, oikeesti! Helsingissä ei viime "talvena" ollut ainuttakaan termistä talvipäivää. Nyt on. Siitä innostuneina kurkistamme vuoden aluksi lumiseen tiaismetsään.

Vuosi luonnossa

Karhunpennut noin puoli vuotta talviunilla

Miten nämä karhut nyt pärjäävät? Äitikarhu ja kolme poikasta tepastelivat Suomussalmelaisella suolla kesäkuun 30 päivänä 2020 viime kesänä. Toinen karhuperheemme, jossa on peräti neljä pentua, tassuttelee kuvassa kuusamolaisessa metsässä elokuun 25 päivänä 2020. Missä karhut ovat nyt? Miten niitten elämä sujuu?

Vuosi luonnossa

Toivotaan tykkylunta!

Tykkylumen suojaan kätkeytyminen voi antaa linnuille turvaa tuulta ja tuiverrusta sekä pakkasta vastaan. Samalla paksu tykky kuitenkin myös peittää oksia, joilta monet linnut hakevat ruokaa.

Vuosi luonnossa

Töyhtötiaisen metsä

Metsän tiainen, töyhtötiainen, kauniissa asussaan ja väreissään toivottaa Vuosi luonnossa -blogin lukijoille Hyvää Joulua!

Vuosi luonnossa

Lapintiaisenkin kaamoksessa talvipäivän seisaus

Lapintiaisen vuoden lyhin kaamospäivä on käsillä. Aurinko ei ole kuukauteen noussut horisontin yläpuolelle lapintiaisen pohjoisimmalla levinneisyysalueella eikä nouse ennen kuin tammikuun lopulla.

Vuosi luonnossa

Jääurut kalliojyrkänteellä Repoveden erämaassa

Jääurut olen kuvannut talvilintulaskennassa Valkealassa, Repoveden erämaassa 1980 -luvulla.

Vuosi luonnossa

Pyrstötiainen lukijoiden iloksi

Kaivoin arkistoistani pyrstötiaisen talvikuvia lukijoiden piristykseksi loppusyksyn synkkyyteen.

Vuosi luonnossa

Ilves ja kauris

Erityisesti kaurislajien voimakkaasti kasvanut kanta tukee osaltaan ilveksen suojelua. Erittäin uhanalainen ahma ansaitsee myös paluun etelään ja länteen.

Vuosi luonnossa

Isokihu, komea, roteva merilintu

Isokihu on roteva, vahva ja isokokoinen merilintu, isoin kihu pohjoisella pallonpuoliskolla. Jäin haaveilemaan tänä synkkänä syyspäivänä isokihua valtameren avaralla laidalla.

Vuosi luonnossa

Talvisella purolla

Talvinen puro solisee osin jääkuoren alla, mutta osin sulana. Mitähän purolta voisi löytää?

Vuosi luonnossa

Löytökirje luomukselta

Sain viime viikolla löytökirjeen Luomukselta, luonnontieteelliseltä keskusmuseolta.

Vuosi luonnossa

Valtamerten myrskylintu laskeutuu harvoin

Myrskylinnun tuntee vaikka kuinka kaukaa lentotavastaan. Linnun loputonta, keveää liitelyä aaltojen välissä ei voi kuin ihmetellä ja ihailla.

Vuosi luonnossa

Pähkinänakkeli sai renkaan

Tänä syksynä on ollut liikkeellä jonkun verran siperialaisia pähkinänakkeleita. Vähän runsaammin vaelteli kuusitiainen alkusyksystä. Kuvan pähkinänakkeli sai renkaan viime viikolla pääkaupunkiseudulla.

Vuosi luonnossa

Harakan nauru

Ihmisen suhtautuminen johonkin lintulajiin saattaa vaikuttaa vastaavasti paljonkin linnun käyttäytymiseen lähellä ihmistä. Esimerkkinä on harakka.

Vuosi luonnossa

Hirvi, isohirvi, isokauris, metsäkauris, valkohäntäkauris, täpläkauris, tunturipeura, metsäpeura

Blogissa on lyhyt katsaus Suomen hirvieläimiin ja myös yhteen esihistorialliseen eurooppalaiseen hirveen.

Vuosi luonnossa

Valkoselkätikka syyspäivän sävyissä

Valkoselkätikka, naaras, lenteli eilen tunnelmallisessa eteläsuomalaisessa metsässä.

Vuosi luonnossa

Lammas luonnon laitumilla

Jutussa on kuvia lampaista luonnonlaitumilla neljästä eri maasta: Pohjois-Norjasta, Etelä-Suomesta, Virosta ja vielä villi lampaan alalaji Atlantin ulapoiden St. Kildan saarilta, Skotlannista, Ulko-Hebrideiltä kauas länteen.

Vuosi luonnossa

Viivytteleviä lintuja

Syksyn viivyttelijöiden etsiminen antaa sisältöä hiljenevässä luonnossa. Viivyttelevien lintujen joukossa on monta mielenkiintoista lajia.

Vuosi luonnossa

Särestön aurinko paistaa

Särestön aurinko paistaa uskomattomassa hehkussaan. Huilua soittava ilves on ihastuttava. Katsoessani sutta gallerian seinällä en voi uskoa, että meillä olisi susivihaa tulevaisuudessa. Sehän kohdistuisi "ihmisen parhaan ystävän", koiran, lajitoveriin. Tunturit, joet, metsät, eläimet, kaikki hehkuvat Reidar Särestöniemen galleriassa. 

Vuosi luonnossa

Tunturimaisema kauneimmillaan

Lommoltunturi ottaa syleilyynsä ensi askeleista. Marraskuun valot ovat tunturissa ylittämättömät.

Vuosi luonnossa

Tuulessa ja tuiverruksessa

Miten linnut pärjäsivät syksyn kovimmassa myrskyssä. Isosiipiset kurjet olivat melkoisen taitavia ja rohkeita lentäjiä.

Vuosi luonnossa

Punatulkkuja etsimässä?

Kun haluat löytää punatulkun, kuuntele sen kauniita vihellyksiä. Äänten perusteella tulkutkin löytyvät helpommin. 

Vuosi luonnossa

Mustarastas on pihanlaidan suosikkeja

Mustarastaan talvehtiminen on lisääntynyt vuosi vuodelta. Laji on runsastunut ja talvehtijoiden osuus kannasta tuntuu kasvavan. Talvehtijoille on keväällä tarjolla parhaat reviirit ennen kuin muuttajat palaavat.

Vuosi luonnossa

Lintujen tunnelmaa syksyisessä metsässä

Blogissa tehdään lenkki tunnelmalliseen syysmetsään ja nähdään yllättävän monen värisiä lintuja.

Vuosi luonnossa

Harmaahaikaran erehdys

Silloin tällöin törmää aika yllätyksellisiin näkymiin linturetkillä.

Vuosi luonnossa

Taviokuurnista ilahtuu aina

Taviokuurna on korea, kuulasääninen ja suorastaan ihmeellinen metsän lintu!

Vuosi luonnossa

Jääkarhu aikaansa edellä

Mitä ihmettä, jääkarhuko Haapsalun lahdella?

Vuosi luonnossa

Tundrakurmitsa syksyisiltä rannoilta ja kuudelta mantereelta

Tundrakurmitsoja viivyttelee vielä syksyisillä rannoilla. Linnun huomaa usein lentoäänestään.

Vuosi luonnossa

Onnea maakotkalle hyvästä pesimätuloksesta!

Metsähallitus julkaisi tänään tiedot maakotkan pesinnän onnistumisesta tänä vuonna.

Vuosi luonnossa

Voiko merikotka saalistaa laulu- tai pikkujoutsenen?

Joka kerta, ei toki niin usein,  kun olen osunut tilanteeseen, jossa merikotka hätyyttelee joutsenia tai pikkujoutsenia, hämmästyn kohteen kokoa. Miten kohtaamisissa käy? Tähän asti merikotka ei ole saanut saaliikseen joutsenia.

Vuosi luonnossa

Syysmuuttoa on kiva seurailla.

Joillain lintulajeilla syysmuutto alkaa jo ennen kuin monien lintulajien kevätmuutto on päättynyt ja toisilla se jatkuu melkein kevätmuuton kanssa vastakkain. Nyt syysmuutto on meneillään vielä monen linnun osalta.

Vuosi luonnossa

Syksyn kaunis neitoperhonen

Neitoperhonen ilahduttaa kauneudellaan jopa vielä lokakuussa.

Vuosi luonnossa

Peukaloinen ja punarinta syksyllä

Peukaloisen ja punarinnan voi löytää myöhäänkin. Syksyllä puiden lehtien karistessa peukaloinenkin on vähän helpompi saada näkyviin kuin kesällä.. 

Vuosi luonnossa

Pikkujoutsenten syysparven haikeat haukahdukset

Lähestyvän pikkujoutsenparven haikeat haukahdukset hiljaisen syysaamun valjetessa ovat aina yhtä herkistäviä. Illalla ääniin liittyy muun luonnon mystinen hiljaisuus.

Vuosi luonnossa

Pähkinänakkeli on huippukätkijä

Nimet ovat lähellä toisiaan, kyky varastoida ruokaa piiloihin ja löytää se myöhemmin on myös yhteinen, molemmat vaeltavat Siperiasta, mutta linnut ovat ulkonäöltään varsin erilaiset. Vuorossa on pähkinänakkeli. Pähkinähakista kirjoitin 30.9.2020.

Vuosi luonnossa

Tee koulun syyslomalla ekologinen lähiruskaretki

Mitä olisi viettää koulujen syyslomaa ekologisena ruskaviikkona?

Vuosi luonnossa

Toinen nisäkäshaaveeni

Ne liittyvät kveenialueiden rannoille Ruijaan, Varanginvuonolle ja samannimisen niemimaan pohjoisille vuonoille kuten Syltefjordin vuonoon Pohjois-Norjassa. Ne on myös varsin mahdollisia aika ajoin tavoittaa. Haluaisin katsella ja kuvata valaita!

Vuosi luonnossa

Tiltaltti laulelee aina, vielä syksylläkin

Otsikko viittaa siihen, että tiltaltti saapuu keväällä hyönteissyöjäksi aika varhain, laulelee metsissä väsymättömästi ja taukoamattomasti aamusta iltaan koko kevään ja keskikesän ja sillä on vielä hentoinen syyslaulunsakin, jota se tavailee muutolla. Pikkuhiljaa viimeiset tiltaltit katoavat puoleksi vuodeksi.

Vuosi luonnossa

Metsätiaiset syksyn valoissa

Syksyn värit ovat täyteläiset. "Metsätiaisten" jännittävä porukka näkyy erityisen kauniilta näissä sävyissä.

Vuosi luonnossa

Pähkinähakki kerää nyt talvivarastoja

Suklaanruskean kaunis ja pilkullinen pähkinähakki on melkoinen hamsteri. Se kerää kymmeniäkin pähkinöitä suuhunsa, kielentakaiseen pussiin ja piilottaa ruoan sammaleeseen ja jäkälikköön ja muihin kätköihin pahan päivän eli talven varalle, mutta myös poikasten kevätruoaksi.

Vuosi luonnossa

Kuikat ruskamaisemassa

Ne uivat ruskaisessa maisemassa. Alkulinnut. Yölläkin ne huutelivat. Kuikat. Tunnelmallisesti.  

Vuosi luonnossa

Sepelhanhi pesii tundralla ja muuttaa parastaikaa ulkona merellä

Tumma sepelhanhi pesii tundralla, aivan pohjoisimmalla. Muuttomatkankin se lentää ulkona merellä. Suomessa sepelhanhi ei suorastaan koskaan laskeudu muualle kuin merelle. Kaunis tumma lintu!

Vuosi luonnossa

Kurkien aika

Kurkien syysmuuton havainnointi on tarjonnut taas hurjia elämyksiä.

Vuosi luonnossa

Isokoskelo, taitava kalastaja

Isokoskelo on yksi Euroopan suomalaisimmista linnuista, noin 30 % Euroopan kannasta pesii Suomessa. 

Vuosi luonnossa

Hiljainen kansa syyskesällä

Vaikuttava tilataideteos Hiljainen kansa katselee kulkijaa suomussalmelaisella turveniityllä myös syyskesällä - vuodenaikaan sopivassa asussa. 

Vuosi luonnossa

Merikotka suurilla järvillä, Kainuussa ja Lapissa

Merikotkan vahvistuminen Suomesta katoamisen partaalta elinvoimaiseksi on luonnonsuojelutyön ja vapaaehtoisten lintuharrastajien vuosikymmenten työn merkittävä saavutus.

Vuosi luonnossa

Iso huoli pääskyistä

Jäin kaipaamaan pääskysten pesintää. Nyt on pääskyjenkin syysmuutto meneillään.

Vuosi luonnossa

Kullankeltainen viheltelijä

Kuulitko kesällä kuhankeittäjää?

Jos metsään tahdot sä mennä nyt....

"Jos metsään tahdot sä mennä nyt, niin takuulla yllätyt!" lauletaan lastenlaulussa. Mitä laulu voisi tarkoitaa nyt syksyllä, syyskuulla.

Hiirihaukka vieraili ahmakojulla

Edellisessä blogissa perjantaina kerroin yöstä ahmakojulla. Ahmojen lisäksi hiirihaukka yllätti vierailullaan. 

Ahma juoksee aina

Ahma on upea näätäeläin.

Karhuemon neljä vilkasta pentua

Piilokoju on erinomainen kurkistuspaikka luontoon, mm. karhujen ja ahmojen elämään.

Vuosi luonnossa

Kalasääski on hyvin erikoistunut lintu

Kalasääski on Suomessa elävistä linnuista geneettisesti kaikkein "omanlaisensa".

Vuosi luonnossa

Minkä nisäkkään haluaisit tavata?

Jos unessa kohtaisin satukirjan haltijan, joka lupaisi minulle yhden Suomen luonnon nisäkkään näkemisen ja kuvaamisen nyt alkusyksystä, mikähän olisi valintani?

Vuosi luonnossa

Kuikkia taas tunnelmoimassa

Olen jakanut niin monta hienoa hetkeä kuikkien kanssa, että haluan jakaa vielä kerran kuikkien tunnelmaa noiden voimakkaiden lintujen ja blogin lukijoiden välille.

Vuosi luonnossa

Karhun metsästyksestä

Kun luin juuri 20.8.2020 alkaneen karhunmetsästyksen tämän vuotisten peräti 384:n karhunkaatoluvan perusteluja, hämmennyin.

Vuosi luonnossa

Pien käärme veikeä

Itse asiassa rantakäärme ei ole pieni, se voi olla toista metriäkin pitkä. Kyy on paljon pienempi, suhteessa vähän rotevampi. Tämä Viron Kivi-Vigalassa Virossa toissapäivänä hyvän matkaa uinut yksilö oli arviolta yli metrin mittainen. 

Vuosi luonnossa

Kurkien muutto lähestyy

Kurjen kanssa ei tarvitse hötkyillä. Kurkia näkee kerääntymisen aikaan pelloilla ja muuttoparvissa, kun retkeilee kauniina aurinkoisina syyspäivinä! Parvien äänet paljastavat lentävät kurjet jo kaukaa.

Vuosi luonnossa

Kaakkuri tuo muikun poikasille

Kaakkuri on ollut kalassa selkävesillä ja laskeutunut juuri pesimälammelleen nokassaan makoisa muikku poikasilleen. Nyt poikaset opettelevat jo kalastusta selkävesillä.

Vuosi luonnossa

Neitoperho sävyissään liljan terälehdellä - ja iltayön tunnelma

Tunnelmakuva syksyn perhosten odotuksesta ja vielä hämärtyvästä illasta - mitä ihmeellistä musiikkia kuuluikaan?

Vuosi luonnossa

Auringonkukka parhaassa loistossaan

Auringonkukkapellolla on kuin tuhansia aurinkoja.

Vuosi luonnossa

Iso kuikkaparvi aamukalassa

Aamun isossa kuikkaparvessa Hauholla oli peräti 18 kuikkaa kalassa. Sitä ennen kuvasin auringonnusun aikoihin kurkiperheen ohrapellossa. Varttia ennen auringonnousua olin osunut myös apilaniityllä valkohäntäkauriisiin. Mukava päivä.

Syyskesän tuoksuja

Tässä muutama tunnelmakuva houkutukseksi nauttimaan elokuun aamuista. 

Ruis maisemassa

Ruis on hiljalleen tuleentumassa ja koristaa kauniisti maalaismaisemaa.

Selkälokin surullinen laskukiito

Maailman suomalaisimman lintulajin selkälokin suojeluluokitus on erittäin uhanalainen. Suojelua on voimakkaasti tehostettava.

Vuosi luonnossa

Kissankello, kesän ehkä hempein kukka

Kissankello kuuluu keskikesän värimaisemaan ja tunnelmaan.

Vuosi luonnossa

Siimapalpakko

Siimapalpakon jopa usean metrin mittaiset kapeat lehdet kelluvat rentona veden pinnalla.

Vuosi luonnossa

Vesimittarit pintajännityksessä

Vesimittarit ovat selkärangattomia, hyönteisiä ja luteiden sukukuntaa. Vesimittarit pysyvät vetten päällä pintajännityksen varassa.

Vuosi luonnossa

Pieni, siro kerttu

Blogin kuvat on otettu tällä viikolla hämäläisestä mökkirannasta, jossa poikasiaan ruokkiva hernekerttupariskunta oli ahkerassa hyönteispyynnissä.

Vuosi luonnossa

Ouuuu. Ka-kuiik-ka-kuiik...

Kuikan huudot kantautuvat hämärtyvään yöhön. Tiettyä alakuloa, valitustakin. Mutta kun kakuuuik, kakuiiik.. huudot kirkkaana kajahtavat, illan ja yön tunnelma on täydellinen!

Vuosi luonnossa

Lumme kukkii juuri parhaimmillaan

Lumme kukoistaa tänä kesänä Suomen vesissä erityisen isossa, komeassa kukassa.

Vuosi luonnossa

Lehtopöllö on tutuin etelässä

Lehtopöllö on kuulunut Suomen pesimälinnustoon vasta alun toistasataa vuotta. Sen esiintyminen on runsainta etelässä, länsi- ja etelärannikolla sekä Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, mutta kyllä lehtopöllön voi kuulla monin paikoin vähän pohjoisempanakin.

Vuosi luonnossa

Valkohäntäkauris

Valkohäntäkauris on siro ja kaunis nisäkäs. Hännän pituus ja suurempi valkeus erottavat sen samannäköisestä metsäkauriista.

Vuosi luonnossa

Kesän kukkia puutarhassa

Kotipuutarhurin valinnoista eri kukka- ja pensaslajikkeiden välillä riippuu, mitä juuri nyt kukkii kesäisissä puutarhoissa. Tässä monta kivaa lajia.

Vuosi luonnossa

Järvisätkin, kirkkaan veden kasvi

Tämä kasvi, järvisätkin, on aivan omanlaisensa leinikki.

Mesikämmen, otso, kontio, metsän omena - oksi!

Kansalliseläimemme on mesikämmen, otso, kontio, metsän omena, ohto, nalle, karhu...

Ahma, karhu ja susi Lieksan Kontiovaarassa

Erä-Eeron kauniisti kunnostama vanha tukkikämppä Lieksan Kontiovaarassa tarjoaa erinomaisen mukavat puitteet, tukikohdan ahman, karhun ja jopa suden kuvaukseen. Viime viikolla vietin yhden yön lampimaiseman piilokojussa.

Kuovi paluumuutolla

Iso, ehkä suurin osa kuovinaaraista on jo lähtenyt syysmuutolle. 

Seitsemän pientä supikoiraa

Törmäsin seitsemän supikoiran poikueeseen.

Vuosi luonnossa

Laulujoutsenen poikasten kesää

Laulujoutsen saattaa siirtyä pesimälammelta poikueen kanssa pitkällekin.

Vuosi luonnossa

Mikä hienointa nyt Virossa?

Blogissa mietitään, mikä oli olennaisinta kohdata ensimmäisellä reissulla lähes puoleen vuoteen niin tutuilla maisemilla Virossa.

Vuosi luonnossa

Naurulokeilla meni siipirysyksi juhannuksena

Naurulokit iskivät ilma- ja vesipainia tosissaan Vihavuodenkoskella Hauholla juhannuksena.

Vuosi luonnossa

Tiaisparven poikueet liikkeellä Repoveden erämaassa

Blogissa kerrotaan tiaisparven jäsenten kanssa, erityisesti töyhtötiaisen kanssa  törmäämisestä lentopoikueiden aikaan. 

Vuosi luonnossa

Yölaulajien hienoa tunnelmaa!

Vielä ehtii hetken kuuntelemaan yölaulajia, satakieltä, kerttusia, sirkkalintuja ja vaikkapa ruisrääkkää. Hyvää Juhannusta!

Vuosi luonnossa

Kertut ovat mestarilaulajia

Lehtokerttu ja mustapääkerttu ovat erityisen hienoja laulajia.

Vuosi luonnossa

Pieni, kaunis törmäpääsky

Törmäpääsky on kaunis brunetti, selkäpuolen ruskea ja rinnan ruskea vyö leimaavat tätä siroa lintua.

Vuosi luonnossa

Suuri tuntematon, hieno laulaja

Kulorastas on suurin rastaista, hieno laulaja ja kuitenkin niin tuntematon.

Vuosi luonnossa

Viikin merikotkilla menee oikein hyvin

Blogissa kerrotaan Helsingin Viikin merikotkien pesinnästä. Myös harmaahaikarat ja merimetso ovat jatkaneet pesintää ihan merikotkan naapurissa.

Kanadanhanhen hienot torvet kuuluvat kesäillan maisemassa

Kannattaa tutustua tähän komeaan, hienoääniseen lintuun, kanadanhanheen.

Luonto tulee pihalle

Pihojen perennat, kesäkukat ja pensaat leimahtavat kukkaan, yksi toisensa jälkeen!

Mitä miettii harakka omenapuussa?

Katalat mielessä harakalla pihapuussa?

Tukkakoskelolla on "komee letti"

Tukkakoskeloon voi tutustua karujen järvien mökkirannoilla. Euroopassa linnun kannan ylivoimainen painopiste on Suomessa. Harmiksi tämäkin lintulaji on vähentynyt. 

Vuosi luonnossa

Käki kukkuu heleän vihreässä koivussa ja kutsuu koululaisia kesälomille

Niityt, metsäpolut ja järvenrannat kutsuvat koululaisia nauttimaan luonnosta. 

Vuosi luonnossa

Pääskyset pesänteossa

Haarapääskyt ovat aloittaneet pesimisen. Nyt on kesä!

Vuosi luonnossa

Ri ri ri ri   ry ry ry

Seurataan ja yritetään auttaa peltosirkkua. Se on BirdLife Finlandinkin vuoden seurantakohde.  

Vuosi luonnossa

Puna- ja mustapääkerttu

Mustapääkertuksi nimetyn kertun puolisot ovat hauskasti koiras mustapäinen ja naaras kauniin ruskeanpunapäinen. Linnun nimi voisi olla yhtä hyvin punapääkerttu. Mestarillinen laulu paljastaa piileskelijän.

Vuosi luonnossa

Vaivero ja perhonen

Vaivero kasvaa aika korkeaksi, yli metriseksi. Se kuuluu kanervakasveihin ja on sukunsa ainokainen. Mutta vaivero elää ympäri maapallon pohjoisosien. Euroopassa se on kuitenkin levinneisyydeltään itäinen.

Vuosi luonnossa

Suomen lepakot ovat heränneet horroksesta

Kiintoisa eläinryhmä: lepakot. Suomessa esiintyy yleisesti viisi lajia: pohjanlepakko, korvayökkö, viiksisiippa, iso viiksisiippa ja vesisiippa. Yhteensä Suomessa on tavattu noin 13 lepakkolajia.

Vuosi luonnossa

Hirviaika

Nyt on hieno aika ihailla hirviä luonnossa. Autolla ajaessa on kuitenkin syytä olla hyvin varovainen. Hirvellä on vasat ja edellisvuotiset vasat toikkaroivat nyt ensi kertaa omillaan myös liikenteessä.

Vuosi luonnossa

Tit-ty sanoi talitiainen, vaikka aiemmin se lauloi ti ti tyy

Muuttunut maailmako on tehnyt talitiaisenkin säkeen kiireemmäksi. Vaihtelu ja oppiminen ovat muuttaneet säkeen. Tit-ty, tai vain tiiit tiiit tiiit... on korvannut pitemmän Ti ti tyyn. Joskus kuitenkin kuulee vielä kaivatun ti ti tyynkin.

Vuosi luonnossa

Kirjosieppo lauleli viikkonloppuna, mutta tänään se on vaiti!

Ennen sieppoja kutsuttiin paarmalinnuiksi, virossa ne tunnetaan nimellä kärbse näpp, "kärpässormi". Mutta sieppo nimi kuvaa vielä paremmin tämän linturyhmän hyönteispyyntiä. Kirjosieppoja ehti jo tulla koko joukko ennen kuin tämän päiväinen räntäsade ja kolea kohtasivat.

Sirittäjän laulu on kesän ääni!

Sirittäjän "lantti pyörii" taas riemullisesti!

Sinitiaisen toukokuu

Pari kuvaa ja muutama sana toukokuisesta sinitiaisesta lukijoiden iloksi! Molemmissa kuvissa kaunista parikäyttäytymistä. Ensimmäisessä kuvassa kukkii luumupuu.

Telkkä tutummaksi

Ihaile telkän ilmeikkyyttä. Yksi hyvä konsti siihen on rakentaa telkälle pönttö. Eikä pöntön tarvitse olla ihan rannassakaan. Joskus pönttöön voi saada yllätysvieraaksi myös uuttukyyhkyn tai jopa helmipöllön.

On sammakoiden kutuaika

Sammakot ovat juuri nyt kudulla lampareissa, ojanpohjissa, matalissa järven- ja lammenrannoissa. Mukava kurnutus paljastaa nämä veijarit. Hauskaa Vappua!

Vuosi luonnossa

Kaakkureille pesimärauha

Kaakkuri ansaitsee vähälukuisena hienona erämaalintuna huomaavaisen pesimärauhan touko- ja kesäkuulla ja varovaisuutta poikasaikanakin. Niin tietysti kaikki muutkin linnut.

Vuosi luonnossa

Pyy

Tässä ehkä lyhin otsikko blogeissani vuosien mittaan: Pyy. Kaksi kuvaa pyystä ja muutama tieto linnusta, jonka yleensä näkee vain vilaukselta tai kuulee hurahdukselta - tai huomaa vihellyksestä.

Vuosi luonnossa

Missä viivyt västäräkki?

Västäräkkejä näkyy hyvin vähän. Yleensä niitä on tähän aikaan iloisesti tirskuttelemassa rannoilla, pellonlaiteilla, katoilla ja pihamailla. Hauska lintu, ihmistä lähellä, koko maassa. Mutta missä västäräkit ovat nyt? Olen huolissani. 

Vuosi luonnossa

Mitä tekee pystötiainen huhtikuulla

Pyrstötiainen on herttaisen kaunis ja aivan omanlaisensa lintu.

Vuosi luonnossa

Lintuparka

Aika tuntematon, vaikka yleinen, vaatimattoman kaunis rautiainen törmäsi ikkunaan.

Vuosi luonnossa

Osuin tänään, hienona aamuna, valkoselkätikan metsään

Rastaitten konserttia ihaillessa osuin tänä aamuna yllätyksekseni myös valkoselkätikkaan. 

Vuosi luonnossa

Pieni uuttukyyhky on lempeäkatseinen lintu

Sympaattinen, kauniskatseinen ja pieni uuttukyyhky pesii palokärjen koloissa ja pöntöissä.

Vuosi luonnossa

"Hullu metso"

Metson soidin on keväisen metsän aamuyön ja aamuvarhaisen hieno näytelmä. Yksin jäänyt metso voi olla soidinkiihkossaan vihainen myös päiväsaikaan ihmiselle. Pitää olla varovainen, että kulkija ei satuta itseään - eikä varsinkaan metsoa.

Vuosi luonnossa

Valkovuokko

Valkovuokko tervehtii tänään blogin lukijoita. 

Rastaiden tavaus ja yhteinen konsertti alullaan

Rastaitten konsertti on alullaan. Onneksi se myös jatkuu hyvän aikaa. Mustarastashan on ollut äänessä jo pitkään. Kuoroon yhtyvät nyt kulorastas, laulurastas ja punakylkirastas. Tiistain vastainen yö toi myös runsaasti odotettuja punarintoja. Viime yö taisi tuoda lisää.

Olen Suomen ja koko Euroopan pienin lintu, hippiäinen

Olen hippiäinen, blogin kuvissa keikkuva lintu. Olen Euroopan pienin lintu. Pituus 8,5 - 9,5 senttiä ja paino vain noin 6 grammaa. Silti lennän yli merten. Osuin näihin kuviin öisen paluumuuton jälkeen toissapäivänä Helsingissä.

Töyhtötiainen on aloittamassa pesimisen

Kaikki tiaiset ovat tosi hauskoja. Töyhtötiaisen terhakka olemus, mustavalkean kirjava töyhtö sekä selän kaunis ruskea tekevät siitä aivan omanlaisensa metsän linnun. Töyhtäri voi tulla hyvin lähelle, laulaa tirisyttää reippaana, mutta se on samalla valpas.

Punarinta, ihanan kaunis laulaja, pian äänessä

Punarinta laulaa seuraavan lämpimän etelätuulisen yön jälkeen taas riemukkaasti. Lintukirjallisuuden loistavasta klassikosta "Pohjolan linnut värikuvin" kannattaa lukea kuvaus punarinnasta ja tämän ihanasta laulusta.

Vuosi luonnossa

Tyylikkäät hyljeveijarit

Hylkeitä on hauska seurata, vaikka yleensä siitä hommassa tuulee navakasti ja on kylmä! Kuvauspaikka Vardø on Euroopan ainoa arktinen kaupunki eli lämpimimmänkin kuukauden keskilämpö jää alle 10 asteen. 

Vuosi luonnossa

Jänikset tulevat juuri nyt pihoille

Jänikset tulevat nyt näkyvästi pihoihin - myös keskellä päivää, nauttimaan tuoreesta ravinnosta. Jäniksistä voivat koululaiset saada hyvän etäopiskelun aiheen.

Vuosi luonnossa

Merisirrit aamu-usvan auringossa

Merisirriparven hyistä, karun kaunista maisemaa pari kolme viikkoa kaamoksen päättymisen jälkeen helmikuun puolivälissä 2020 Varanginvuonolla Nessebyssä. 

Vuosi luonnossa

Palokärki

Blogin tunnuslintu palokärki on kiehtova, omaperäinen ja vähän salaperäinenkin metsän lintu, jonka huudot luovat täydellistä metsän tunnelmaa.

Vuosi luonnossa

Tänään on kevätpäiväntasaus

Kevät rynnistää melkein viiden kuukauden marraskuun jälkeen eikä etelässä ole ollut talvea lainkaan. Blogin kaikki kuvat ovat tämän päivän iltapäivältä. Ne juhlistavat myös eilistä Minna Canthin ja tasa-arvon päivää.

Vuosi luonnossa

Ympäristöopin etätehtävä alakoululaisille, aiheena tiaiset

Blogissa annetaan alakouluikäisten vanhemmille ja koululaisille ympäristöopin kotitehtävä etäopetusta varten. Etäopetuksen voi tehdä yhdessä kotona tai metsässä retkeillen, osaksi myös pihassa ja puistossa. Aiheena tiaiset.

Vuosi luonnossa

Hiljainen kansa

Vaikuttava tilataideteos Hiljainen kansa katselee kulkijaa Suomussalmelaisella turveniityllä. Syntyvät ajatukset ovat moninaiset.

Vuosi luonnossa

Viikillä vilkasta

Merikotkat pesivät harmaahaikaroiden vanhastaan asuttamalla saarella Helsingin Viikissä. Asetelma on mielenkiintoinen, niin kuin oli eilinen lintupäivä Viikillä muutoinkin.

Vuosi luonnossa

Hömppärin olemuksessa ja äänissä huokuu aito metsä

Hömötiainen on kunnon metsäläinen, metsään menijän tuttu ja kaveri. Mutta hömötiaisen kanta on voimakkaasti laskenut viimeisinä vuosikymmeninä - on hyvä miettiä, mistä se kertoo.

Saukko talvikalassa

Saukko nauttii tässä ateriakseen matikan, parikin. Myös mm. ahven, hauki ja särki maistuvat saukolle.

Minne allihaahkat kadonneet?

Allihaahka on niin omanlaisensa hieno lintu, osa herkkää pohjoista ekosysteemiä, että syyt sen talvehtivan kannan vähenemiselle Itämerellä ja Pohjois-Norjan vuonoilla tulisi osana vesilintujen ahdinkoa pian selvittää.

Valkea metsäjänis

Metsäjänis tundramaisemassa on pirteä ilmestys, etelässä metsäjänistä näkee aikaisempaa vähemmän. Rusakko on vahvempi, valkoinen väri muuttuvassa talvessa voi olla ongelma ja myös risteytyminen rusakon kanssa vähentää metsäjäniskantaa etelässä. 

Aa alli, aa aa alli! aaa...

Allin laulussa on aivan oma sointivärinsä ja erityinen kaihoisa kauneus ja klangi.

Vuosi luonnossa

Harmaapäätikka voi hyvin

Harmaapäätikka on hyvin kaunissävyinen ja -kaunisääninen lintu.

Vuosi luonnossa

Syksy, talvi ja kevät sekaisin lintujen muutossa

Ihan tarkkaan ei tällä hetkellä tiedetä, mikä lintu on vielä muuttamassa etelän suuntaan, jos sää kylmenee ja vedet jäätyvät, mikä uskalikko yrittää talvehtia ja mitkä ovat jo saapuneet takaisin vai talvehtineet.

Vuosi luonnossa

Pyhä lähde, Galbma gáldu, Luomusjärvi ja Sulajoki

Pyhä lähde, saivojärvi, Luomusjärvi, Luomusjoki, näillä paikoilla ollaan läsnä jossakin hyvin merkityksellisessä, kauniissa ja pyhässä.

Vuosi luonnossa

Sympaattinen pörröinen lapintiainen

Sympaattinen lapintiainen on pohjoisen lintu.

Vuosi luonnossa

Haahkojen aamuvarhaisen seremoniat

Haahkat ovat mielenkiintoisia lintuja. Niiden värit ovat sävyjen yksityiskohdistaan kiehtovat ja äänet surumielisen kauniita. Lintujen käyttäytymismenot ovat erikoiset ja valloittavat. 

Vuosi luonnossa

Hirvet laskeutuvat tunturikoivikosta kohti Tenojoen rantaa

Tämä hirvikuva on toissapäivän aamulta, kun kohtasin kolme hirveä tunturikoivikossa Tenon varressa.

Vuosi luonnossa

Uskomattoman ihmeelliset värit

Aivan ihmeellinen ja uskomattoman monien hienojen värien kyhmyhaahka, vanhalta nimeltään pulskahaahka, on vuorossa blogissa. 

Vuosi luonnossa

Tilhiä yllättävän pohjoisessa

Vaelluslinnut kuten tilhi voivat lentää hyvinkin pitkälle tai yllätäviin paikkoihin vaelluksillaan ja niitä voi löytää suunnilta, missä ei heti arvaisi niitä kohtaavansa, tässä pesimäalueelta pohjoiseen päin.

Vuosi luonnossa

Kuusitiainen metsän hämärässä

Kuusitiainen on terhakka, aktiivinen, hauska ja varsin peloton tiainen, pienin Suomen tiaisista.

Maakotkat parittelivat jo

Maakotkien parittelukuvan ja muut blogin kuvat kuvasin toissapäivänä keskiviikkona 5.2.2020 Kuusamon Oulangan kotkapiilokojulla.  

Harakkaparvi pölähti rytinällä pikkulintujen ruokintapaikalle

Harakka on yleinen, mutta harvoin sen saa ihan vierestä kuvaan kuten viime viikolla pikkulintujen ruokintapaikalla Virossa. Lintu on valpas ja harakalla on harakan refleksit, harakka on nopea reagoimaan kameraan.

Jo yli kolmikuukautisen marraskuun ilonpilkku, viitatiainen

Viitatiaisen väritys pääsee esiin synkän syksyn värisessä "talvessa".

Vuosi luonnossa

Pikkuvarpunen on omanlaisensa varpunen

Pikkuvarpunen tulee varovasti pelto- tai pihamaiseman ruokintapaikalle, ensin tiedustelijat tarkkailemaan, sitten vauhdikkaasti koko parvi. Yhdessä myös pelästytään.

Vuosi luonnossa

Pihabongauksen tuloksia

Blogissa yllytetään tutustumaan BirdLifen vikkonloppuna järjestämän pihabongauksen tuloksiin. Blogin luvut ovat tältä päivältä.

Vuosi luonnossa

Teeriparalla ei ole vieläkään kieppiä

Teeri ilman lumikieppiä on hankalassa pulassa.

Vuosi luonnossa

Pihabongaus 25.-26.1.2020

Nyt viikonloppuna on taas pihabongauksen aika.

Vuosi luonnossa

On tammikuu ja pähkinäpensaat kukkivat!

Pitääkö antaa siitepölyvaroitus, kun pähkinäpensaat ovat tulossa kukkaan tammikuun lopulla? 

Vuosi luonnossa

Yksi kauneimmista linnuista

Närhi on uskomattoman kaunis ja ilmeikäs lintu. Se elää ympäri vuoden metsissämme.

Vuosi luonnossa

Tammikuun aamun pöhkön erikoiset valot

Aurinko kultasi eilen koristeellisten puiden silhuetit Matsalun lahden aamussa. Koivikonkin värit ovat aivan oudot tammikuun puolivälin "entiseen normaaliin" nähden.

Vuosi luonnossa

Miten syntyi metsän ylle sateenkaari kunnon talvipakkasella

Miten napakalla talvipakkasilla voi syntyä sateenkaari, sitä pohditaan blogissa ja katsotaan kuvissa.

Vuosi luonnossa

Ihan(an) outo tapaus: puukiipijä

Puukiipijä on hauska erikoisuus ulkonäöltään, liikkumiseltaan ja ruokailutavoiltaan. Näin talvikuukausina se kulkee usein tiaisparven mukana, vaikkakin aivan omalla tyylillään, pystyasennossa.

Vuosi luonnossa

Metsän syvät värit

Harmaasta jo kaipaa lumiseen metsään. Mutta harmaakin on kuvaajalle kovin mielenkiintoinen. Joidenkin kuvaajien suosikki on marraskuu - ja marraskuun sää jatkuu etelässä edelleen. 

Samoilta saappaanjäljiltä hetkessä 12 talvilintulajia

Viherkäytävien ja piha-alueiden puuston ja pensaiden moninainen merkitys tulee tunnistaa kaupunkialueilla - monestakin syystä. Lisää blogissa. 

Nyt on käpylinnun vuosi, käpylintu laulaa jo

Pikkukäpylinnulla kuoriutuvat poikaset juuri silloin, kun kuusen kävyissä kypsyvät siemenet - olipa silloin vaikka helmikuun puolivälin kylmyys, lumi ja viima!

Vuosi luonnossa

Vuosi luonnossa jatkaa myös vuonna 2020

Vuosi luonnossa blogi jatkaa myös vuonna 2020. Ensimmäinen julkaistaan 7.1.2020. Sen jälkeen ma, ke ja pe, eli ensi vuonna joka toisena arkipäivänä, kun se tätä vuonna 2019 ilmestyi jokikinen päivä eli 365 blogia.

Vuosi luonnossa

Suomenlahden talvilintuja

Lintuharrastaja tarvitsee vettä ja tuulta hylkivän lämpimän asun, kun tarkkailee lintuja Suomenlahden talviselle merelle - ja vielä vakaan kaukoputken jalustan tuuleen ja viimaan. Sitkeys palkitaan kuitenkin yllättävän monipuolisilla vesilintuhavainnoilla. 

Vuosi luonnossa

Auringon erikoinen punainen pylväs, aamuhalo

Talvimaiseman punainen auringonpilari, aamuhalo, blogin kuvassa. Herkkä hetki. Toisessa kuvassa metsäkauriit aamun valon "alla".

Vuosi luonnossa

Piileskelevä erikoisuus talvehtivana: luhtakana 

Blogissa esiintyy piileskelevä luhtakana, tässä hetken esillä puronsuun sulassa. Luhtakanojakin voi siis jäädä talvehtimaan. Ne hakeutuvat esim. auki pysyviin puronsuihin pesimäruovikoiden vaiheilla. Selviytyäkseen ne tarvitsevat talvirauhan. 

Vuosi luonnossa

Talvilintulaskenta alkoi Tapanina

Luomuksen järjestämä talvilintulaskenta, jonka harrastajaornitoloogit toteuttavat, tuo tärkeää tietoa talvilinnuston kehityksestä, vaihteluista ja muutoksista. 

Vuosi luonnossa

Tapaninajelu linturetkenä

Tapaninajeluna linturetkelle voi karauttaa hevosella, potkia kelkalla, liukua pulkalla, hiihtäen perinteistä tai ihan vaan jalan.

Vuosi luonnossa

Varpunen jouluaamuna

Lintuaiheiset joululaulut ovat usein hyvin haikeita, symbolisia ja tekijöilleen syvästi henkilökohtaisia.

Vuosi luonnossa

Lapintiainen toivottaa Vuosi luonnossa blogin lukijoille rauhallista joulua!

Lapintiainen tykkylumisessa kuutamossa on kuvattu lyhyen talvipäivän aamun sarastuksen aikaan Kuusamossa. 

Vuosi luonnossa

Alli, folkloren kalevalainen lintu, talvehtii nytkin Suomenlahdella

Alli on suomalaisessa folkloressa kolmanneksi eniten esiintyvä lintu. "Aa aa Allin lasta, pientä linnunpoikaa!"

Vuosi luonnossa

Tänään on talvipäivän seisaus

Päivä on tänään Helsingissä vajaan kuuden tunnin mittainen. Utsjoella aurinko ei ole joulukuussa noussut lainkaan yli horisontin. Huomisesta päivä lähtee pitenemään, ensin vain kukon askelen verran, mutta ihan pian pitenemisen huomaa.

Vuosi luonnossa

Pähkinähakki on valmistautunut talveen - jos talvi ylipäätään tulee etelään

Näin syksyisin ja alkutalvisin monien talvilintujen tapaan myös pähkinähakki hamstraa kuvun täydeltä ruokaa ja kätkee pähkinät ja muut herkut talven varalle.

Vuosi luonnossa

Suuri valkoinen pöllö!

Suuri valkoinen pöllö elää tuntureilla tundravyöhykeellä kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon mantereilla. Joskus se tulee talvella etelämmäksi aukeille maille ja ulkosaaristoon. Kuvat on pesimäalueen eteläpuolelle talvella vaeltaneesta nuorehkosta tunturipöllöstä. 

Vuosi luonnossa

Saukkoa etsimään

Usein ei saukkoon törmää, mutta sitä kiinnostavampaa on, kun se osuu kohdalle. Usein saukko liikkuu hämärissä, mutta lyhyinä talvipäivinä joskus keskellä päivääkin. Blogissa on neuvoja saukon etsimiseen, mutta parasta on tarkkailla rannoilla, sillä saukkopaikkojen jäät voivat olla heikkoja kovallakin pakkasella. 

Vuosi luonnossa

Myrskylintu liitää ikänsä tuulessa valtamerten aalloilla

Myrskylintu elää elämänsä ulapoilla ja pesii syrjäisillä kalliosaarilla, missä "myrsky mylvii ja laine laulaa". Myrskylintu on mestari liitelemään aaltojen väleissä ja harjalla joutumatta suurenkaan aallon kitaan.

Vuosi luonnossa

Maatalon pihapiirin perinteinen talvilintu, keltasirkku

Keltasirkku viihtyy maatalon pihapiirissä tai sen lähellä ympäri vuoden. Talvehtivien keltasirkkuparvien tärkeänä ravintona on maalaispihan ruokintapaikalta ja vaikkapa hevostallin vaiheilta löytyvät kauranjyvät. 

Vuosi luonnossa

Naakat loppusyksyllä ja talvella

Naakka on etevä ja sosiaalinen varislintu. Loppusyksyllä ja talvella naakkaparvet kiertelevät ruoan haussa, mutta yöpyvät tyypillisesti talvella samoissa puissa taajamissa päivästä toiseen ja talvestakin toiseen. 

Vuosi luonnossa

Talitiainen joulun alla

Kauniin talitiaisen ja ihmisen läheisyys juontaa pitkältä ajalta.

Vuosi luonnossa

Joutsenet lähtevät lumen alta

Suomalais-ugrilaisessa folkloressa on hienoja kuvauksia linnuista ja vaikkapa niiden muuton etenemisestä.

Vuosi luonnossa

Metsän sylissä

Kuukkeli tarvitse elääkseen vanhoja metsiä. Lause tarkoittaa juuri sitä, miten se on kirjoitettu: elääkseen. Muuten on edessä kauniin, erikoisen linnun katoaminen.

Vuosi luonnossa

Missä minä olen nyt?

Karhu nukkuu talviunta. Edellisen kevään karhunpennut nukkuvat myös.

Vuosi luonnossa

Puukiipijöistä osa muuttaa, osa talvehtii, mutta kaikki kiertävät puuta pystyasennossa!

Puukiipijä liikkuu puun rungolla kiertäen pystyasennossa alhaalta ylös, sen jälkeen pyrähdys seuraavaan puuhun ja taas aika levottomasti kiertäen alhaalta ylös.

Vuosi luonnossa

Sipoonkorven kansallispuistossa tänään

Nämä pienet tiaiset, töyhtötiainen ja hömötiainen, on kuvattu tänään iltapäivällä Sipoonkorven kansallispuistossa. Lenkki siellä luonnistuu kaikkina vuodenaikoina.

Vuosi luonnossa

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista

Alkusyksystä, kun kuvasin kurkiparvea, kettu ilmestyi nälkäisenä katselemaan kurkia. Se ei kuitenkaan löytänyt mitään strategiaa päästä edes sellaiselle etäisyydelle, että kurjet olisivat enemmälti tunteneet joutuvansa vaaraan. Mutta tilanne oli mielenkiintoinen seurata! 

Vuosi luonnossa

Teeriparvi ja lumisen pellon kyntö

Traktori kynti yli viiden sentin hangen alla olevaa sänkipeltoa talveksi. Iso teeriparvi ihmetteli kummallista toimitusta. Jäin tätä kuvatessa miettimään, olisiko tuo uusi ja hyvä, vaihtoehtoinen ajankohta maan muokkaukseen hiilinielun pitämisen ja eri kasvihuonekaasujen sitomisen kannalta. 

Vuosi luonnossa

Syksy taittuu talveksi

Blogi kertoo muutamin kuvin syksyn ja talven taitekohdasta ja tuon ajan valoista luonnossa. Kuvat ovat kaikki samalta päivältä, viime maanantailta, Matsalunlahden ympäristöstä Virossa.

Vuosi luonnossa

Laulujoutsenten onnittelut Suomelle

Onnea itsenäisyyspäivänä 6.12.2019 Suomelle ja Suomen luonnon monimuotoisuudelle ja kauneudelle.

Vuosi luonnossa

Talvi ei ole helppo kauniille peltopyille

Peltopyy on viehättävä ja kaunisvärinen kanalintu. Se talvehtii parvissa, joista isoimpiin voi kerääntyä kymmeniäkin yksilöitä.

Vuosi luonnossa

Bambi, tarina metsästä

Bambi on metsäkauris. 

Vuosi luonnossa

Iso lauma metsäkauriita

Komea metsäkaurislauma kuvattuna eilen Kasarijoen laaksossa.

Vuosi luonnossa

Sinitiaisenkin syksy kääntyy talveen

Suurin osa sinitiaisista talvehtii Suomessa, mutta osa talvehtivista vaihtaa syksyllä biotooppia ja siirtyy ruovikoihin. Mitä sieltä löytyy, sen kertoo blogi.

Vuosi luonnossa

Kylmään karaistunut kyhmyjoutsen

Osa kyhmyjoutsenista vetäytyy vasta, jos niiden talvehtimispaikat jäätyvät, mutta suurin osa muuttaa "ajoissa" loppusyksystä Itämeren eteläosiin. 

Vuosi luonnossa

Valtavia isokoskeloparvia vielä järvenselillä

Isoin parvin eteläisen Suomen järvenselillä vielä juuri ennen jäitä viipyvä Isokoskelo tunnetaan Ruijassa nimellä kalasorsa. Viron nimikin on hyvin osuva: jääkoskel.

Vuosi luonnossa

Pikkujoutsenen mystinen ääni loppusyksyn ihmeellisissä valoissa

Myöhäiset pikkujoutsenet ja laulujoutsenet kohtaavat mielenkiintoiset talven taitteen valot.

Vuosi luonnossa

Suulan lähes tavoittamaton saari

Jättimäinen, voimakasrakenteinen ja tikarinokkainen suula, tällä kertaa Skotlannin Bass Rockin saarelta on blogin tarinana. 

Vuosi luonnossa

Ilves aina haaveissa

Ilveksen kohtaaminen hämärän rajamailla ei unohdu.

Vuosi luonnossa

Isot tilhiparvet ja taviokuurnat vielä odotuksissa etelässä

Marjalintukatsaus sekä loppusyksyn ja alkutalven ennuste on blogin tämänpäiväisenä sisältönä.

Vuosi luonnossa

Hiirihaukkoja ja piekanojakin viivyttelee, jotkut jäävät myös talvehtimaan

Hiirihaukkoja ja piekanoja voi nähdä viivyttelemässä ja talvehtimassakin Etelä-Suomessa, jos myyräkannat ovat hyvät. Merikotkille kalastajat jättävät ateriaksi roskakaloja jäälle.

Vuosi luonnossa

Juhlallisen komea isokauris

Isokauris tuo mieleen myös paleontologien löytämiä, jo sukupuuttoon kuolleita nisäkkäitä kuten isohirven, jonka monet muistavat Björn Kurténin kiehtovista kirjoista. 

Vuosi luonnossa

Metsäkauriita näkee myös syksyllä

Siroutta ja ponnistusvoimaa: metsäkauris.

Vuosi luonnossa

Katsele syksyn sävyjä vapaasti haaveillen

Tämän blogin kuvissa vallitsevia ovat marraskuun laskevan auringon ja iltaruskon voimakkaat värit.

Vuosi luonnossa

Villisika on komea possu

Villisika on levinnyt jo aika laajalle Suomeenkin, mutta villisikaan törmääminen on onnesta ja sattumasta kiinni. Tonkimisjälkien perusteella on kuitenkin helppo havaita, missä näitä komeita possuja asustaa ja ehkä päästä näkemäänkin iltahämärissä.

Vuosi luonnossa

Lapintiainen on valmis talveen

Kaunis lapintiainen on vaarantumassa ilmastonmuutoksen ja Lapin metsien hakkuiden myötä.

Vuosi luonnossa

Pöllöjä saattaa tulla etelään

Pöllöt ovat tosi kiehtovia lintuja. Syksyisin voi olla mahdollista nähdä montaakin pohjoisen pöllölajia myös etelässä. 

Vuosi luonnossa

Leikkisä saukko Jäämerellä vähän ennen kaamosta

Saukko on leikkisä eläin, jota on tosi mielenkiintoista seurata aina silloin - ei niin kovin usein - kun siihen törmää. Talvella jäljet sulapaikkojen äärellä kertovat: saukko on täällä.

Vuosi luonnossa

Tunnetko muinaisrannat?

Varanginvuono ja koko Ruija kuuluvat kirjoittajan mielimaisemiin nuoruudesta alkaen. Tänään aiheena ovat muinaisrannat.

Vuosi luonnossa

Vihjeitä hylkeiden näkemiseen

Vaikeasti tavoitettavia hylkeitäkin näkee, kun ottaa kärsivällisesti selvää niiden elintavoista ja niille sopivista vakipaikoista. 

Vuosi luonnossa

Tundraurpiainen vai eikö?

Ovatko tundraurpiainen ja urpiainen sama vai kaksi eri lajia; onko tundraurpiainen urpiaisen alalaji, kas siinä pulma! Mutta hyvin terhakoita, kauniita ja vilkkaita lintuja ne ovat molemmat, yhdessä tai erikseen.

Vuosi luonnossa

Missä kalasääski on tänään? 

Kalasääski sanoi heippa elo-syyskuun taitteen ja syyskuun alkupuolen vaiheilla ja ensimmäiset ilmestyvät taas huhtikuulla, heti kun vesistöistä alkaa löytyä kalastukseen sopivia sulapaikkoja. Silloin kalasääski palaa kaivattuna, toivottuna. Mutta missä se on tällä välin, siitäkin kertoo blogi.

Vuosi luonnossa

Hömötiainen ääntää kunnolla suomalais-ugrilaisittain

Hömötiaisen merkitys metsien kunnon indikaattorina on oikeastaan lahjomaton. Talvilintulaskentojen tuloksissa Helsingin Yliopiston Luomuksella on jo vuodenvaihteesta 1956/1957 lähtien vuosittain noin 500 reitin tiedot kaikista talvilinnuista.

Vuosi luonnossa

Hippiäinen yllätti ja tuli talviruokinnalle muutama vuosi sitten

Hippiäinen on harvinaisuus ruokintapaikalla. Muutamia havaintoja on kuitenkin jo olemassa. Kirjoittaja toivoo sitä taas tulevana talvena vierailevaksi.

Vuosi luonnossa

Vikkelän viitatiaisen syksy

Viitatiainen kätkee ruokaa kaarnankoloihin ja muihin sopiviin piilopaikkoihin talvea varten.

Vuosi luonnossa

Töyhtötiaisen metsä

Töyhtötiainen on aivan oman näköisensä metsän pieni tiainen, tässä se on syksyn valoissa.

Vuosi luonnossa

Viivytteleviä haikaroita, valkoisia ja harmaita

Harmaahaikarat ja hiljan meille kotiutuneet jalohaikarat ovat lisääntyneet myös syksyisinä viivyttelijöinä.

Vuosi luonnossa

Suosikkilintuni, pieni kuusitiainen

Kuusitiainen on pysyvästi yksi suosikkilinnuistani.

Vuosi luonnossa

Viherpeippo tulee nyt lintulaudoille

Viherpeiponkin herkkua monen muun lintulajin tapaan on kuorittu auringonkukan siemen. 

Vuosi luonnossa

Oletko nähnyt nyt syksyllä palokärjen?

Palokärjellä on nyt pienoinen vaellus meneillään. Palokärki, hieno metsien lintu, voi joskus tulla myös metsäruokintapaikalle talille.

Vuosi luonnossa

Nyt voit nähdä kirjosiipikäpylintuja

Kirjosiipikäpylintukin on vaeltanut tänä syksynä Helsinkiin.

Vuosi luonnossa

Orava

Oravakannasta iso osa elää lähellä ihmistä.

Vuosi luonnossa

Ompot hehkuvat punaisina

Omenapuu on kaunis ja sen hedelmien ja syksyn lehtien värit syvät ja hehkuvat. 

Vuosi luonnossa

Varanginvuono

Marraskuu

Vuosi luonnossa

Kolme rastaslajia edelleen

Vielä tänään näin pihapihlajassa kolmea rastaslajia, musta-, punakylki- ja räkättirastaita.

Vuosi luonnossa

Myös pohjantikkoja liikkeellä tänä syksynä

Pohjantikan levinneisyys painottuu pohjoiseen, Kainuuseen ja eteläiseen Lappiin. Nyt hiljaista mutta aika pelotonta pohjantikkaa voi nähdä vähän enemmän etelässäkin. 

Vuosi luonnossa

Valkoselkätikkoja syksyn vaelluksella

Tikkojen syksyistä vaellusta on havaittavissa metsissä. Tänään blogissa kerrotaan valkoselkätikasta ja huomenna pohjantikasta. 

Vuosi luonnossa

Tundrakurmitsan vihellys syysmuutolla

Vielä näin myöhään syksylläkin voi nähdä viimeisiä muuttavia tundrakurmitsoja, jotka pesivät kaukana pohjoisessa eri mantereilla. 

Vuosi luonnossa

Pihojen ruskaa ja lintuja

Blogissa kuvataan vanhan omakotialueen syksyistä maisemaa ja lintuja.

Vuosi luonnossa

Merihanhella huolia

Komeat merihanhien aurat kulkevat syksyaamuin ja -illoin mereltä sisämaahan ja takaisin - toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Vuosi luonnossa

Järripeippo on erityisen kaunisvärinen lintu

Järripeipon voi nähdä nyt muutolla ja lintujen ruokintapaikalla - välillä talvellakin lintulaudalla, vaikka lähes koko järrin pesimäkanta muuttaa. 

Vuosi luonnossa

Etsi nyt pihlajista punakylkirastas!

Nyt voi tutustua punakylkirastaaseen pihapihlajissa, sillä hyvänä pihlajanmarjasyksynä osa punakyljistä viivyttää muuttoaan ja nauttii marjasadosta. 

Vuosi luonnossa

Varpushaukka iski kolmasti tiaisparveen, vaan kuinkas kävikään?

Blogissa kerrotaan eilinen ja tämänpäiväinen varpushaukan yritys napata tiainen kynsiinsä. Tiaisparven luontainen yhteistyö torjui yrityksen, sillä tiaisparven eri lintulajit tuntevat toistensa varoitusäänet.

Vuosi luonnossa

Tammimetsän kolme kerrosta

Nyt lokakuussa tammimetsissä korostuu tammenterhojen runsaus, pähkinäpensaitten pähkinät sekä kimppumaisten pähkinäpensaiden kaunis ruska, jota seuraa itse tammien ruska. 

Vuosi luonnossa

Punatulkut keikkuvat jo pihapihlajissa

Kauniit, syksyiset punatulkut ovat blogivuorossa. Ehkäpä ne ilahduttavat tänään harmaana sadepäivänä!

Vuosi luonnossa

Tundra- ja metsähanhet olivat pari viikkoa myöhässä

Tundrahanhien ja metsähanhien muutto on komea osa lintujen niin kevät- kuin syysmuuttoakin Suomenlahden molemmilla puolin, Suomessa ja Virossa.  

Vuosi luonnossa

Peippo vai pajulintu? 

Peippo vai pajulintu. Jompikumpi. Blogissa pohditaan Suomen kahden selvästi runsaimman lintulajin keskinäistä runsausjärjestystä ja parimäärien kehityksen mahdollista ekologista viestiä. 

Vuosi luonnossa

Kuurupiiloa varpuspöllön kanssa

Blogissa varpuspöllö osoittautuu kuvaajaa paljon ovelammaksi, kun leikkii tämän kanssa kuurupiiloa tunnelmallisesti vihellellen.

Vuosi luonnossa

Katsokaapa nokan muotoa ja vahvuutta - ja linnun värejä!

"Suurnokan", nokkavarpusen, nokassa on todella vahva puristus kivikovien siementen murskaamiseen. 

Vuosi luonnossa

Aurinko paistaa, vettä sataa, hiiret viettää häitä

Jaluksen tammet ovat sateenkaaren osoittama aarre.

Vuosi luonnossa

Sinitiainen kylvyssä, talitiainen valvoi vieressä

Sinitiainen kävi kylvyssä, talitiainen tarkkaili toimitusta - jostain syystä. 

Vuosi luonnossa

Missä luuraa mustarastas juuri nyt?

Mistä löydän mustarastaan tänään? Tätä valaistaan päivän blogissa. 

Vuosi luonnossa

Kalevalan pyhä pihlaja

Nauttikaa pihlajan loistosta, erityisesti punaisten värien hehkusta.

Vuosi luonnossa

Nyt näkyy kauniita närhiä

Värikkään närhen voi saada käymään pihan lintulaudalla puustoisella asuinalueella.

Vuosi luonnossa

Kurkista arboretumien syksyyn ja lintuihin!

Ylös, ulos ja arboretumilenkille nauttimaan puista ja pensaista, ruskasta ja monista lintulajeista. 

Vuosi luonnossa

Metsän poika tahdon olla... (Aleksis Kivi)

Eilen 10.10. vietettiin Aleksis Kiven päivää ja suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kiven maisema elää, ja se on syvä. Tässä yksi tulkinta Aleksis Kiven metsästä ja metsän elämästä.

Vuosi luonnossa

Tuhlailevasti onnea hirvien kohtaamisessa

Vielä kolmas ja neljäskin kohtaaminen eri hirvien kanssa toteutui onnekkaasti kolmannen päivän aamuna.

Vuosi luonnossa

Kullankeltaista ruskaa vuorossa

Ruskan värit ovat nyt ja parin viikon ajan parhaimmillaan etelässä.

Vuosi luonnossa

Nauttikaa ruskan väreistä

Blogissa ruskaisen maiseman aamutunnelmaa. Kirkkaimpina hehkuvat vaahterat.

Vuosi luonnossa

Hirviemä ja kaksi vasaa

Nyt törmäsin hirviemään ja kahteen vasaan.

Vuosi luonnossa

Täysin peloton teeri yllätti

Eilen iltaisella kuvattu teeri oli täysin peloton ja jatkoi ruokailuaan tien laidan heinikossa kuin ihmiset olisivat näkymättömiä.

Vuosi luonnossa

Hirvet tulivat metsäniitylle auringon laskiessa

Tämä blogi on kirjoitettu suunnilleen samaa tahtia kuin siinä kuvatut hirvet saapuivat äsken iltahämärässä ruokailemaan kauniille niitylle.

Vuosi luonnossa

Töyhtöhyypät syysmuutolla

Töyhtöhyypän syysmuutto alkaa jo aikaisin kesällä, mutta jatkuu pitkälle syksyyn. Kuva on otettu päivälleen seitsemän vuotta sitten.

Vuosi luonnossa

Kivihiili, turve, palava kivi ja luonto

Viime viikko oli kansainvälinen ilmastoviikko. Energia, energia, energia. Siitä eräitä vaikeita ilmastokysymyksiä ratkaistavaksi - ja pian. Vuosi luonnossa blogeja kirjoittaessa havahtuu suorastaan päivittäin siihen, kuinka voimakas muutos on tapahtumassa jokapäiväisessä ekologisessa ympäristössämme ja kuinka nopeaa on luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen.

Vuosi luonnossa

Ruokokatto ekologisesta luonnonmateriaalista

Blogissa voi lyhyesti tutustua luonnonmukaiseen, pitkäikäiseen ja ekologiseen ruokokattoon. Se syntyy tutusta järviruo'oista, jota kasvaa niin meren kuin järvien alavilla lahdilla. 

Vuosi luonnossa

Pähkinänakkeli on mitä melkoisin "hamsteri"

Pähinänakkeli on yksi innokkaista ruokaa talven varalle hamstraavista ja piilottavista linnuista. Pähkinänakkeli on kaunis ja kiehtova lintu ja sillä on paljon kuuluvia ääniä. Tuon hamstraus -ominaisuuden vuoksi pähkinänakkelin voi juuri nyt yrittää saada houkutelluksi ruokintapaikalle tai lintulaudalle pähkinän palasilla ja kuorituilla auringonkukan siemenillä. 

Vuosi luonnossa

Hyvä marjalintusyksy tulossa

Hyvälle marjalintusyksylle on nyt erinomaiset edellytykset, aika näyttää mitä näemme.

Vuosi luonnossa

Sinitiaiset ja vihervarpuset tuijansiementen kimpussa

Tutkikaapa, mitä juuri nyt löytyy pihapuista ja pensaista. Muuttavat pikkulinnut voivat tuottaa hauskoja yllätyksiä.

Vuosi luonnossa

Peippo, hyvä kakkonen Suomen lintujen joukossa

Peippo on nyt syksyn muuttopuuhissa, vain harva yrittää talvehtimista, jos kohta siinäkin on vuosittaista vaihtelua. 

Vuosi luonnossa

Turkinkyyhky syksyisellä pellolla

Kannattaa kurkata lähemmin langalla istuvia lintuja, turkinkyyhky voi muuten jäädä huomaamatta. 

Vuosi luonnossa

Lyhtykoiso aivan loistaa syksyllä

Lyhtykoison lyhdyt tuovat valoa syksyn perennapenkkiin.

Vuosi luonnossa

Nauti nyt syksyn väreistä

Syksyn värit ovat kauneimmillaan ja moninaisimmillaan syyskuun lopussa ja lokakuun ensi puoliskolla - kaunis, haikea vuodenaika. 

Vuosi luonnossa

Ketun ovela hyppy

Ketun saalistustapa on erityinen. Hiljainen jäykistyminen ponnistamaan. Hyppy. Ja etukäpälillä pikkunisäkkään kimppuun.

Vuosi luonnossa

Kuun ja auringon aamuvalot kohtaavat linnussa

Aurinko, kuu ja haikara - ihanat aamuvalot kohtaavat linnun ja lintukuvaajan.

Vuosi luonnossa

Paljon hanhia saapunut

Hanhien muutto on käynnistynyt komeasti. Pelloilla on erityisesti valkoposkihanhien parvia laiduntamassa.

Vuosi luonnossa

Viimeiset kurjet lähtevät huomenna

"Kurjet lähtevät - kurjat ilmat". Vanhan kansa sanoi kurkien lähdön ennustavan huonoja ilmoja. 

Vuosi luonnossa

Öisiä muuttoääniä taivaalta

Kokeilepa kuunnella lintujen ääniä syysmuutolla yön tähtitaivaalta.

Vuosi luonnossa

Katselkaa lintujen värirenkaita!

Kannattaa eistää lintutieteellistä tutkimusta ja lintujen suojelua ja harrastaa lintuja myös tarkkailemalla värirenkaita ja muita kauas näkyviä renkaita ja muistamalla ilmoittaa niistä Luomukseen.

Vuosi luonnossa

Tiks!

Syksyisessä metsässä huomaa ja tuntee lintuja paraiten äänistä.

Vuosi luonnossa

Siro ja kaunis niittysuohaukka

Niittysuohaukka on kaunis siro suohaukka, hyvin vähälukuinen pesimälintu Suomessa.

Vuosi luonnossa

Katse edelleen taivaalle, kurkia muuttaa päivittäin

Yllytän katselemaan edelleen taivaalle ja toisaalta kuuntelemaan kurkien huutoa. Isoja parvia on juuri nyt muutolla.

Vuosi luonnossa

Erikoinen Sääretirp

Jos joskus liikut näin syysaikaan tai tietysti aiemmin kesäaikaankin Viron Hiidenmaalla eli Hiiumaalla, yllytän kävelemään Sääretirpin kärkeen.

Vuosi luonnossa

"Paras lintujen ruokintapaikka"

Talviruokintapaikan voi jo perustaa, jotta kiertelevät linnut ehtivät sen löytää. Syksyn mittaan seurataan blogissa myös tänään aloitettua ruokintapaikkaa, sen lintuja ja sattumuksia.

Vuosi luonnossa

Kottarainen, se murhelintu, jota harvasti mainitaan

Kottaraisen kanta on vähentynyt Suomessa noin viidennekseen 40 vuoden takaisesta. 

Vuosi luonnossa

Muistuma lapsuuden pihapiirien pääskyihin!

Haarapääsky kuuluu keväällä kaivattuihin ja lähtiessään syksyn haikeuteen.

Vuosi luonnossa

Syksyn viimeisiä mehiläisiä

Kesymehiläiset elelevät myös Helsingin kaupungissa, keräävät hunajaa ja toimivat pölyttäjinä. Pesiä on mm. siirtolapuutarha-alueilla. 

Vuosi luonnossa

Ihmeellisiä pensaita ja köynnöksiä syksyn väreissä

Puutarhoissa kypsyy vielä nyt monenlaisia marjoja ja hedelmiä tai vaikkapa rypäleitä syksyn voimakkaissa väreissä. 

Komea keisarinviitta

Keisarinviitta on komea perhonen ja sillä on harvinainen tumma naaraan värimuoto.

Väistä kehrääjää hämärissä

Kehrääjä voi köllötellä iltahämärissä ja pimeällä kylätien pinnassa. Autoilijan tulee olla erityisen tarkkana. 

Punajalkahaukkojen invaasio Suomen syksyyn

Haluatko nähdä punajalkahaukan? Tässä viikonlopussa siihen on erinomainen mahdollisuus.

Sateenkaaren synty ja symbolit

Sateenkaari on useinkin toivon ja tasa-arvon symboli.

Kurki nappasi kuun

Sain kuvan, jossa kurki aamuvarhaisella nappaa pienenevän kuunsirpin mukaansa.

Seurataan syysmuuttoa

Syksyllä on mukava tarkkailla lintujen muuttoa, ei tarvitse olla liikkeellä hyvin varhain tai kovinkaan myöhään illalla.   

Sen suven suloisuutta

Kaunis muistuma kesään, joka on kääntymässä syksyksi.

Mustaselja yllättää

Blogissa kerrotaan kiinnostavia juttuja mustaseljasta.

Raidankeuhkojäkälä, puhtaan ilman indikaattori

Oletkohan nähnyt tätä jäkälää. Se ei ole vain tiiviisti puunrungon pinnassa, vaan nousee siitä isokokoisena kauniisti ja lehtimäisesti irtikin ja selvästi näkyviin.

Vuosi luonnossa

Suomen luonnon päivänä

Suomen luonnon päivänä on ensimmäisenä ajatuksissa metsä, sitten metsälampi. Linnuista lampien hurja kaakkuri ja folkloren palokärki.

Vuosi luonnossa

Karhu maisemassa ja folkloressa

Blogissa esitellään karhun kaunista suo-, metsä- ja vaaramaisemaa Koillismaalla ja karhusta käytettyjä nimiä.

Vuosi luonnossa

Sukupuuton partaalta suureksi menestystarinaksi

Merikotkan toipuminen on huikea. Kuilun partaalta menestystarinaksi ja hyväksi esimerkiksi myös muille suojelutoimenpiteille ja tavoitteille. Osaltaan asiantuntijoiden ja satojen vapaaehtoisten harrastajien ja lintutieteilijöiden työ WWF:n työryhmässä on tuonut tulosta ja ansaitsee lämpimän kiitoksen pitkäjänteisestä sitoutumisesta. Työ jatkuu Sääksisäätiössä.

Vuosi luonnossa

Karhu puunhalaaja

Karhu halaa puuta, vaikka vähän pienenlaista vielä. Vanhojen ja luonnontilaisten metsien ja puiden merkitys yhteiselle tulevaisuudellemme korostuu osana ilmastonmuutoksen torjumista. Kuvan olen ottanut Kuusamon Lämsänkylässä olevalta karhujen kuvauspaikalta viime viikolla.

Vuosi luonnossa

Sääksen eli kalasääsken hurjat syöksyt

Sääksessä eli kalasääskessä yhdistyvät metsä-, suo- ja järvimaisema sekä taivas ja melkoinen erikoistuminen linnun pesimisen ja ravinnon pyytämisen suhteen.

Vuosi luonnossa

Leikkisät, söpöt karhunpennut

Hei! Minun kuvani on alla. Olen yksi karhunpentunelosista. Asun Kuusamossa, suuressa erämaassa. Meitä on siis peräti neljä sisarusta! Olemme syntyneet keväällä hangen alla äitini talvipesässä aivan lilliputin pieninä. Nyt olemme jo aika veijareita.

Vuosi luonnossa

"Siilinhattu" eli punahattu

Punahattu, "siilinhattu" on kaunis ja lisäksi siitä saatava lääke helpottaa mm. flunssan oireita.

Vuosi luonnossa

Kesän kaunein linnunpesä

Linnunpesä suomalaisessa metsässä on monasti mitä kaunein ja taitavin rakennelma.

Vuosi luonnossa

Elonkorjuun aika

Peruna on mukava kerätä perunannostossa perinteiseen pajukoriin. Myös punajuuret ovat suosikkejani.

Vuosi luonnossa

Viime yö ahmojen matkassa

Mukava elämys kuvata piilokojusta ahmoja. Ja jos haluaa viihtyisään katselupaikkaan, voi ahmoja tarkkailla sen suojista porukalla. Joskus ahmoja näkee hyvin, joskus on hiljaista. Jännitystä on siis aina.

Vuosi luonnossa

Kuikat kokoontuvat tunnelmallisiin parviin

Kuikat kokoontuvat pesinnän jälkeen yhteisiin parviin järvenselille. Kuvat ovat tältä aamulta.

Vuosi luonnossa

Isoäidin kultapallo parhaimmillaan

Kultapallo on ihana loppukesällä kukkiva perinneperenna.

Vuosi luonnossa

Ensimmäiset kurkiaurat jo muutolla

Vielä et ole olleenkaan myöhässä, vaikka ensimmäiset pienet kurkiparvet saattavat innostua lämpiminä, aurinkoisina päivinä lähtemään jo muutolle.

Vuosi luonnossa

Sipoonkorven kansallispuiston alkusyksyä

Sipoonkorpi on kiinnostava kaikkina vuodenaikoina.

Vuosi luonnossa

Pikkulepinkäinen

Pikkulepinkäinen muistuttaa sarjakuvien naamioitunutta maantierosvoa. Naaras ja nuori ovat kiltimmän näköisiä.

Vuosi luonnossa

Ruohosipuli kasvaa ulkoluodoilla ja yllättäen Pohjois-Lapin kuivilla kyläniityillä

Ruohosipuli saavuttaa Suomen kahta kautta, etelässä kallioisilla luodoilla ulkosaaristossa ja Pohjois-Lapin kuivilla kyläniityillä Ruijan suunnalta.

Vuosi luonnossa

Lumpeenkukka

Lumpeenkukka kuuluu erottamattomasti suomalaisiin järviin, lampiin ja joenmutkiin sekä hittinä vanhaan tanssimusiikkiinkin.

Vuosi luonnossa

Onnea maakotkalle!

Maakotkan pesintä on tänä vuonna sujunut erinomaisesti: 161 onnistunutta pesintää, joissa 205 poikasta.

Vuosi luonnossa

Syksyn haikeus....

Syksy on moniulotteisin, kaunis ja haikeakin vuodenaika.

Vuosi luonnossa

Ruokki Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa

Tämmöinenkin vanttera lintu, joka lentää pienillä siivillään hurjasti viuhuten, ja pesii jääkauden keräämien ulkoluotojen kivien alla, kuuluu meidän saaristomme kaunistuksiin!

Vuosi luonnossa

Luotokirvinen, merellisin varpuslintu ulkoluotojen äärilaidalla

Luotokirvinen on pieni, vaatimaton erikoisuus meren luotojen ääriolosuhteissa. Se on Suomessa esiintyvistä varpuslinnuista merellisin.

Vuosi luonnossa

Valkoposkihanhi on saariston komistus

Valkoposkihanhea ei tarvitse pelätä. Se on hieno lisä rikastuttamaan kaupunkiluontoa. Ristiriitoja voidaan hoitaa mm. aitauksin ja puistojen istutuksin. Siinä kaupungit ovat olleet aloitteellisia ja jo aika taitaviakin.

"Hurja niveljalkainen peto"

Aika suoraviivaista ja tehokasta hämähäkin kärpäspyyntiä. Samalla on hyvä muistaa: Meidän hämähäkkimme eivät ole "myrkkyhämähäkkejä". Hämähäkeillä on lisäksi tärkeä osansa ekosysteemin kokonaisuudessa eikä niitä tule liitskata peloissaan kärpäslätkällä. Punkit sen sijaan tulee tarkistaa iholta keväästä syksyyn joka päivä, kun liikkuu luonnossa.

Uuttukyyhky pesii keväästä syksyyn

Uuttukyhky pesii läpi kesän, se ehtii kasvattaa useita pesueita, jopa neljä. Joskus, jos vahvemmat kolopesijät vievät pesäpaikat, uuttukyyhkyn sanotaan jopa odottavan pesimistään loppukesään.

Loistava ritariperhonen

Ritariperhonen on iso ja näyttävä päiväperhonen.

Jos vastaan tulee näätä...

Näätä ei ole enää vain erämaiden asukki vaan sen voi hyvinkin tavata myös kylätiellä.

Sikuri korvikkeena

Sikurin kukka on kauneinta sinistä. Kasvia on käytetty kahvin korvikkeena.

Pieni sorea pajulintu on yleisin

Oodi pajulinnulle. Pienelle sorealle, hieman surumielisen säkeen laulajalle.

Immenkorennon koskella

Eiliset akrobaatit olivat tytönkorentolajia, nyt ovat vuorossa immenkorennot toissailtapäivältä samalta paikalta.

"Keijukaisten tanssit"

Erikoisen näköisesti, kuin sadun tanssivat keijut, parittelevat tytönkorentolajin korennot matalalla kaislaa vahvasti kasvavalla Kasarin joella, sen Teenusen latvahaaralla.

Meren luotojen selkälokit

Maailman ehkä suomalaisin lintu, selkälokki, on vakavissa haasteissa merialueillakin.

Vuosi luonnossa

Pähkinänakkeli ruokokatolla - ruoko nokan jatkeena!

Pähkinänakkelin häärääminen ruo'onpalasen kanssa on kuvattu toissapäivänä virolaisella ruokokatolla. Ruokokatto ei ole ainoastaan hyönteishotelli vaan tavallaan kokonainen -kaupunki tai -kylä hyönteisten tarkoituksiin.

Vuosi luonnossa

Turkinkyyhkyn pesällä

Turkinkyyhky pesii useita kertoja kesässä.

Vuosi luonnossa

Kattohaikaran poikaset lähdössä pesistä

Kattohaikaran ja mustahaikaran poikaset alkavat olla valmiita siirtymään pesistä, kattohaikara pelloille ja mustahaikara syrjäisille kosteikoille ja puroille.

Vuosi luonnossa

Tänä aamuna ennen auringonnousua

Vuorossa on tämän aamun tunnelma aamulla varhain, se alkaa jo ennen auringon nousua.

Vuosi luonnossa

Mustalinnut jo syysmuutolla

Blogi ja kuvat kertovat vanhojen mustalintukoiraiden toissapäiväisestä muutosta Itäisellä Suomenlahdella.

Vuosi luonnossa

Ulkomeren erikoinen jo jääkauden jälkeisissä merissämme

Merimetso on kiinnostava merilintu. Ja se on komea lintu. Ollut pesimässä jo jääkauden jälkeisillä merillämme.

Vuosi luonnossa

Elämä ilmassa

Tervapääsky on äärimmäisen nopea ja taitava lentäjä, sen elämä on pääosin ilmassa!

Vuosi luonnossa

Sitruunaperhonen ja vaelteleva harjaneilikka

Nyt lentelee tutun sitruunaperhosen keskikesän kanta iloisesti niityillä. Keväällä sitruunaperhosia hieman kaipasin, minusta niitä ei ollut kovin paljon, nyt on paremmin.

Vuosi luonnossa

Rantakäärme osui kohdalle

Rantakäärme on varsin kaunis, vaaraton, vaikkakin yllättäen nähtynä hieman säpsäyttävä matelija. Keltaiset laikut niskassa erottavat sen helposti kyystä.

Vuosi luonnossa

Ruskosuohaukka nappasi kontiaisen

Ruskosuohaukka yllätti pintaan kurkistaneen kontiaisen eli vanhalta nimeltään maamyyrän eilen aamulla aamuauringon ensi säteissä.

Vuosi luonnossa

Neitoperhon tyyliä

Neitoperhonen on inhimillisesti arvioiden yksi kauneimmista perhosistamme.

Vuosi luonnossa

Vanhojen kahlaajien syysmuutto käynnissä

Vanhat kahlaajat, esim. suosirrit ovat jo syysmuutolla. Toki esimerkiksi kuovinaaraita lähti "syysmuutolle" jo touko-kesäkuun vaihteessa.

Vuosi luonnossa

Tämän aamun valoissa metsäkauris . . .

Metsäkauris esittäytyy tämän heinäkuisen aamun herkissä valoissa. Talvella vuosi luonnossa -blogissa 15/365, 15.1.2019 metsäkauriit pomppivat "lennossa" lumisella pellolla.

Vuosi luonnossa

Sinisiipiä

Juuri nyt on sinisiipien aika kesäisillä niityillä, soilla, varvikoissa ja lammenrannoilla.

Vuosi luonnossa

Varjoliljan variaatiot

Pihallamme kasvaa kolmenvärisiä varjoliljoja, "oikeita" sinivioletteja, sen valkoinen muunnelma sekä oranssinruskea sukulainen.

Vuosi luonnossa

Maistapa juolukkaa!

Juolukasta saa hyvän janojuoman ja vahvan annoksen C-vitamiinia.

Vuosi luonnossa

Kihokki kiehtoo katalasti ja kietoo kuolettavasti

Kihokki houkuttelee katalasti perhostoukan kastepisaroiden näköisiin nesteisiin, pahaa arvaamaton tarttuu niihin, taintuu myrkkyihin, jää auttamattomasti kasvin saaliiksi ja lehti kiertyy sen ympärille.

Vuosi luonnossa

Ahkera kulkija löytää lakan

Lakkapaikka paljastetaan tässä blogissa.

Vuosi luonnossa

Milloin tammitikka pesii Suomessa?

Tammitikka olisi hauska lisä mielenkiintoisiin tikkoihimme. Ehkäpä se pesii lähivuosina jossakin etelärannikon puistossa?

Vuosi luonnossa

Köynnöskuusama, Ruotsin köynnöskuusama, tuoksuköynnöskuusama......

Kuusamat esiintyvät paitsi kirjallisuuden puutarhakuvauksissa myös oikeissa puutarhoissa :)

Vuosi luonnossa

Rysäsirvikäs pyydystää tonttulakilla planktonia

Pyyntitapoja on monia. Aika erikoinen on tämä rysäsirvikäs suvun lajin rysä virtaavassa purossa. Perhostoukka kerää sen avulla ravinnokseen planktonia.

Vuosi luonnossa

Merikotkia lujasti Varangilla

Merikotka on uljas näky maisemassa. Sen kanta on vahvistunut myös Pohjois-Norjassa Varanginniemimaalla ja sen vuonoilla. Eniten merikotkia näkyi Syltefjordstauranin lintuvuorella.

Pohjoisen pallonpuoliskon suurin merilintu suula pesii lähellä Suomea Syltefjordstauranilla

Maailman ehkä pohjoisin suulayhdyskunta on vain runsaan 100 kilometrin päässä Suomesta, Syltefjordsstauranin lintuvuorella Pohjois-Norjassa.

Pikkukajavaa uhkaa katastrofi - se on jo läsnä

Artikkeli kertoo traagista tietoa pikkukajavan tilanteesta ilmastonmuutoksessa.

Kaakkuripoikue vesisateessa

Kaakkurit kelluivat tänään tumman veden pinnalla reippaassa vesisateessa.

Rusopäivänlilja on suosikkini

Rusopäivänlilja on kotoisin kaukoidästä, mutta sen luonnonvaraisia kasvupaikkoja ei tiedetä olevan. Meillä se on hieman myös karannut puutarhoista.

Riskilä on täysin omannäköisensä ulkoluotojen lintu

Riskilän ulkonäkö on hauska. Pikimusta, nokkakin musta, valkoinen laikku siivessä, kirkuvan punaiset jalat ja muodoltaan pieni mutta vanttera.

Kivenpyörittäjä karikukko

Karikukko on vekkuli kahlaajalintu. Se pesii ulkosaaristossa koko rannikkoalueellamme. Pesät ovat usein lokki- ja tiirayhdyskuntien suojassa, mutta eivät suojassa ilmastonmuutokselta, minkiltä jne.

Lunni!

Lunni on niin hauska, että jo tieteellinen nimikin, Fratercula arctica, tarkoitaa "Arktista heppua".

Kuin lentävä pingviini

Etelänkiislaa voi hyvällä syyllä kutsua lentäväksi pingviiniksi. Myös vanhin Suomessa todettu lintu on etelänkiisla, 36 vuotta.

Riemukas jälleennäkeminen tutulla niityllä lapinkirvisen kanssa

Vanha tuttu lapinkirvinen tuotti iloa, jota himmensi ilmastonmuutoksen uhka tällekin lajille.

Vuosi luonnossa

Esihistoriallisen näköinen karimetso lintuvuorella

Karimetsoja Jäämeren saarella, Varanginvuonon Vardön edustalla, on blogin aiheena.

Vuosi luonnossa

Metsäjänisten aamu Inarissa

Pitkästä aikaa törmäsin metsäjäniksiin, jotka antoivat minun kuvata aamuhetkeään varsin pelottomina.

Vuosi luonnossa

Kuivakkaääninen, komea järripeippo

Järripeippo on tunturikoivikkojen ja Lapin valoisien metsien väsymätön kuivakan äänen laulaja.

Vuosi luonnossa

Lapintiaisella tänä aamuna lentopoikaset Inarissa

Brunetti, pörröpää lapintiainen on ehtinyt jo saada poikueen lentoon. Kuvat tältä aamulta Inarista.

Vuosi luonnossa

Sibelius soitti linnuille viulua ja suojeli vanhan metsän

Blogi kertoo Sibeliuksen tavasta soittaa viulua linnuille. Sibelius myös suojeli Ainolan ympäristössä olevan vanhan metsän ostamalla puut pystyyn, vaikka hänellä oli lähes elinikäinen rahapula.

Vuosi luonnossa

Ihanat, rauhalliset metsälammet

Tänään vain katselemme metsälammen maisemaa. Siihen voi hetkeksi pysähtyä ja miettiä, mikä siinä on itselle läheistä.

Vuosi luonnossa

Haarapääsky kuuluu kulttuuriin

Haarapääsky elävöittää kesämaisemaa lennollaan ja kurjertavalla laulullaan.

Vuosi luonnossa

Käenpiika yllätti - taas, hetki sitten!

Käenpiika on arvoituksellinen lintu. Tikka. Ennustaa säitä. Keväisin kuuluva. Kesällä piilossa. Taas yksi mukava tuttavuus! Kuvat on otettu hetki sitten.

Vuosi luonnossa

Hiirihaukka vingahtaa taivaalla

Tuttu kaartelija hiirihaukka on sekin harmiksi vähentynyt selvästi, mutta kuuluu Suomen keskikesään.

Vuosi luonnossa

Rantasipi Juhannusrannoilla

Rantasipin vihellykset kuuluvat Juhannuksen aikaan.

Vuosi luonnossa

Härkälintu mylvii Juhannuksenakin järvenselillä

Härkälinnun mylvivä huuto saattaa kuulua avoimelta järvenselältä ja aiheuttaa ihmetystä kuulijassa, mistähän oikein on kysymys?

Vuosi luonnossa

Ohdakeperhonen lentää Afrikasta jopa Huippuvuorille!

Ohdakeperhonen on hurja vaeltaja. On hämmästyttävää millaisia matkoja vaeltavat perhoset taittavat.

Vuosi luonnossa

Jättiläistiira räyskä on majesteetillinen lentäjä

Räyskässä on majesteettista arvokkuutta ja tyyliä.

Vuosi luonnossa

Sympaattinen päästäinen uimalenkillä erämaalammella

Törmäsin pari päivää sitten uivaan päästäiseen lintutakseerauksen yhteydessä Repoveden erämaalammella. Vesi tuntui sopivan hyvin päästäisen siirtymiseen. Hauska ja yllättävä tilanne.

Vuosi luonnossa

Kettu Repolaisen poikaset tulevat esiin pesäkoloista

Kettu on ilmeikäs, viekkaaksikin erityisesti saduissa kutsuttu. Harmiksi sekin on samalla melkoinen lintujen pesärosvo.

Vuosi luonnossa

Kalalokki on kesäinen lintu

Kalalokin huudot kuuluvat Suomen kesän järvimaisemaan ja meren rannoille.

Vuosi luonnossa

Piileskelevän lehtokertun laulu "svengaa" mestarillisesti

Lehtokerttua on vaikea nähdä, mutta sen musikaalinen svengaava laulu kuuluu erottamattomasti lehtipuuvaltaisten metsien ja rehevien puutarhojen äänimaailmaan.

Vuosi luonnossa

Kultarinta, mestarilaulaja ja taitava matkija

Kultarinnan laulu on taitavaa, kiihkeää ja vaihtelevaa. Vaihtelevuutta lisää vielä loistava matkimisen taito.

Vuosi luonnossa

Siistii olla kyydis!

Silkkiuikkua koristeellisempaa lintua tuskin on näillä leveysasteilla!

Vuosi luonnossa

Väistä kaakkuria pesimälammella – ja kuikanpesää järvillä

Kaikki linnut ansaitsevat pesimärauhan. Erityisenä esimerkkinä blogissa on kuikan pikkuveli kaakkuri. Toisessa kuvassa onkin kuikka, joka kaipaa rauhaa järvillä.

Vuosi luonnossa

Suopursu kukkii....

Suopursu ja sen kukinto ovat koskettaneet syvästi suomalaisia.

Hillitty harmaasorsa

Kauniin hillitty harmaasorsa pesii Suomessa lähinnä merenrannikolla etelään ja lounaaseen painottuen.

Onko räksä vain räksä?

Vähän lisää räksästä. Räkättirastas on ehkäpä paljonkin vivahteikkaampi kuin vain "räksä".

Kukkiva hevoskastanja

Hevoskastanja on kauniisti kukkiva puu. Se menestyy Etelä-Suomen puistoissa ja on kotoisin Kaakkois-Euroopasta.

Söpöt kyhmyjoutsenen poikaset

Kuvassa näet kyhmyjoutsenen nelijäsenisen poikueen muutaman päivän takaa.

Loistavan valkoinen arovuokko

Arovuokko on valkoinen, isokokoinen ja näyttävä vuokko. Se kukkii juuri nyt.

Kuin valkoinen tervapääsky

Pikkutiira on tiiroistamme ylivoimaisesti pienin, nopea käänteissään. Perämeren hiekkarantojen vikkelä, äänekäskin!

Mustatiira keikkuu hyönteispyynnissä

Minusta mustatiira on hyvin kaunis lintu, jota sen vähälukuisuus vain korostaa. Juuri näin kesäkuun alussa on ehkä paras ajankohta koittaa nähdä tuo kiintoisa lintu. Rehevän järven lintutornista voi ainakin yrittää.

Kesykyyhky, kirjekyyhky, pulu, kalliokyyhky

Kesykyyhky on tunnettu kyyhkyslakkojen kirjekyyhkynä, posti kulkee 60 km tunnissa. Se on nykyään saalislintu myös city-kanahaukalle.

Turkinkyyhky Suomessa

Turkinkyyhkyn kanta on pieni, mutta linnun voi löytää "kyliltä" Länsi-Suomessa, erityisesti Perämeren rannikkokaupungeissa ja kirkonkylissä.

Vuosi luonnossa

Lintu, josta on runojakin

Turturikyyhky on tuiki harvinainen Suomessa. Äänen perusteella sen voi kuitenkin joskus hoksata maatalousmaisemasta etelärannikon tuntumasta ja kaakosta.

Vuosi luonnossa

Taituri luhtakerttunen pian äänessä

Luhtakerttunen on yksi taitavimpia laulajia ja matkijoita. Se saapuu nyt, eli on varsin myöhäinen muuttaja.

Vuosi luonnossa

Viheltelevä viitakerttunen on sadunomainen mestarilaulaja

Viitakerttunen on mestarilaulaja ja taitava matkija. Se on juuri saapunut talvehtimisalueiltaan kaakosta, Intiasta ja Sri Lankasta.

Vuosi luonnossa

Kesäyön tunnelmaa

Pensassirkkalintu on viehättävien yölaulajien yleisemmästä päästä. Sirkkalinnut, kerttuset ja muut ovat saapumassa ja pian äänessä.

Vuosi luonnossa

Satakieli, onko sen laulu vähenemässä?

Satakielen laulu on kuulakasta ja voimakasta ja siinä on useita keskenään hyvinkin erilaisia elementtejä. Onko satakielen määrä vähentymässä, sitä kannattaa yölaulajaretkillä arvioida.

Vuosi luonnossa

Pyhä puu

Virossa on paljon pyhiä puita. Ne ovat tyypillisesti isoja jaloja lehtipuita.

Vuosi luonnossa

Pieni ja sähäkkä pensastasku

Suomen pesimälinnustossa on kaksi taskua, tässä pensastasku ja toinenhan on kivitasku. Taskujen pesintä on alkanut.

Vuosi luonnossa

Metsäkirvinen, ehkä yleisin tuntematon

Metsäkirvinen on yleinen Suomen metsissä, mutta aika tuntematon. Tässä pari vinkkiä linnusta.

Vuosi luonnossa

Mustahaikaralla nettipoikaset

Virolaisilla nettikameroilla voi tarkastella lähietäisyydeltä montaa mielenkiintoista lajia. Mustahaikaralla on korkeatasoinen kamera, josta näkee, että kaikki neljä munaa ovat juuri kuoriutuneet.

Vuosi luonnossa

Tulella luonnon monimuotoisuutta

Metsähallituksen luontopalvelut toteuttivat eilen Liesjärvellä ennallistamispolton. Nyt isojen mäntyjen alla metsä uudistuu luonnonmukaisesti ja luodaan tilaa metsän monimuotoisuudelle. Suomalaista osaamista.

Vuosi luonnossa

Konsertto linnuille ja orkesterille

Säveltäjä Eino-Juhani Rautavaaran vuonna 1972 säveltämässä Cantus arctikuksessa esiintyvät mm. laulujoutsen, kurki ja kuovi. Kannattaa tutustua.

Vuosi luonnossa

Tuomenkehrääjäkoi ja ...

Blogissa esiintyvät tuomenhehrääjäkoi, viherpeippo ja tietysti tuomi sekä "ekologisen tasapainon keinahtelu".

Vuosi luonnossa

Mikä viitatiainen?

Viitatiainen on hauska tuttavuus muutenkin niin kiehtovien tiaisten pirteässä joukossa. Meitä lähinnä se pesii Virossa ja joskus harvoin seikkailee Suomeenkin.

Vuosi luonnossa

Hyttysiä nousee

Hyttysiä nousee lujasti. Aika näyttää kuinka paljon ja onko seuraavalle polvelle kasvuedellytyksiä.

Vuosi luonnossa

Metsäkauriit tämän aamun valossa

Tänä aamuna osui kaksi metsäkaurista eteeni kauniissa vastavalossa.

Vuosi luonnossa

Kuusi ja mänty kukassa

Kuusen ja männyn erikoinen ja kaunis kukinta on alkanut.

Vuosi luonnossa

Aamulla varhain

Tämän aamun valo ja kukkivat lehtipuut.

Vuosi luonnossa

Tämä hauholainen selkälokki täyttää kesällä 20 v

Blogissa kerrotaan kesällä 20 vuotta täyttävästä selkälokista, joka palaa aina kotimaisemiinsa Hauholle ja talvehtii Itä-Afrikassa tai Intian valtamerellä.

Vuosi luonnossa

Kattohaikaran miljöö

Kattohaikarat hautovat parasta aikaa. Niiden pesimämiljööt ovat usein hyvin kauniit. Nämä kuvat ovat Virosta Matsalun läheltä.

Vuosi luonnossa

Äiti mustapääkerttu tuomen nupuissa

Punaruskeapäisen mustapääkerttu naaraan kuvin parhaat blogin kirjoittajan äitienpäiväonnittelut Suomen ja maailman kaikille äideille.

Vuosi luonnossa

Tiiroissa on siroa kauneutta

Kala- ja lapintiirat tuovat siroa ilmeikkyyttä niin sisäjärville kuin meren saaristoon.

Vuosi luonnossa

Kevään kauneutta ja herkkyyttä

Piha, luonto, miljöö kohtaavat kevään edetessä.

Hauras talvehtinut isonokkosperhonen

Nokkosperhosen kanssa aika samannäköisen isonokkosperhosen talvehtineet yksilöt lentelevät keväällä.

Koppelo

Törmäsin toissapäivänä kahteen koppeloon. Metsojen kohtaaminen on aina komea tapahtuma. Uljas metsän lintu.

Siron kaunis jouhisorsa

Tiesitkö, että jopa 95 % Euroopan Unionin alueella pesivistä siroista jouhisorsista pesii Suomessa!

Lapasorsan koreus aamuvalossa

Lapasorsa on korea, isonokkainen sorsalintu, joka on juuri saapunut ja saapumassa muutolta.

Piekana, hiirihaukan pohjoinen serkku

Vaaleasiipinen piekana on juuri muutolla kohti pohjista. Hyvinä myyrävuosina se voi pesiä myös keskisessä Suomessa.

Takatalven kurjuus

Vuorokausilämpötilassa saavutettiin monella paikkaa mittaushistorian kylmin Vapun jälkeinen päivä. Vuosi luonnossa blogi haluaa piristää juuri sitä ennen kuvatulla ensimmäisellä tuomen kukalla. Ensi viikolla olisi onneksi luvassa kevään jatkuminen.

Mustaviklo on komea kahlaaja

Blogissa on pieni kuva-arvoitus lukijalle, ratkaisun kerron huomenna.

Suokukko ja monet kahlaajat muutolla

Kahlaajien muutto on monen lajin, mm. suokukon osalta parhaimmillaan toukokuun alussa.

Peltosirkku vähenee vähenemistään

Kultasirkku on jo kadonnut Suomesta. Onko kaunisääninen peltosirkku suvustaan seuraavana vuorossa? Se olisi kovin surullista. Luonnonsuojeluun kuuluu kuitenkin aina toivo. Lisää tutkimustietoa tarvitaan myös.

Vuosi luonnossa

Sotkista uhanalaisia

Tukkasotka ja lapasotka kuuluvat niihin vesilintuihin, joiden kanta on voimakkaasti laskenut.

Vuosi luonnossa

Sammakot kudulla

Sammakkojen kutu on eteläisessä Suomessa jo täydessä vauhdissaan ja etenee kohti pohjoista.

Vuosi luonnossa

Kaakkuri, alkulintu!

Juuri nyt kaakkuri huutaa villit huutonsa suomalaisille erämaille, mutta se jatkaa hurjia palaverejaan vielä pitkälle kesäänkin.

Vuosi luonnossa

Käki ja käenpiika

Käki kukkuu siellä ja kevät on. Myös ensimmäiset käenpiiat ovat palanneet ja huutavat sääennustettaan.

Vuosi luonnossa

Mustarastas, sepelkyyhky, punarinta....

Blogissa kerrotaan helsinkiläisen pihan lintujen pesinnän alkamisesta.

Vuosi luonnossa

Nauti telkästä!

Telkkää pääsee näinä päivinä näkemään hienosti. Nauti telkästä!

Vuosi luonnossa

Västäräkistä vähäsen vai västäräkkiä vähäsen

Västäräkkikin on silmällä pidettävä laji, mutta onneksi ainakin vielä aika yleinen myös pihoissa ja rannoilla.

Vuosi luonnossa

Hauras, rikkonainen neitoperho

Talvehtiminen, parittelu, muniminen, toukkavaihe, koteloituminen ja muodonvaihdos perhoseksi. Siinä hauraan neitoperhon elämän sisältö ja vaiheet ennen kuin sen tehtävä on suoritettu.

Vuosi luonnossa

Kevään nokkosperhonen

Nokkosperhonen nautiskelee pajun kukinnossa. Kuva on otettu pari tuntia sitten.

Vuosi luonnossa

Silksolk eli tynnyrilintu tai tiltaltti

Tiltaltti on ahkera tilkuttaja keväästä pitkälle sydänkesään ja aamusta iltaan. Se laulaa hiljaisella keskipäivälläkin.

Vuosi luonnossa

Kuusitiainen jo luonnonkololla

Kuusitiainen kantoi sammalia luonnonkoloon. Rakentaminen voi liittyä myös siihen, että pesäkolo on etsinnässä eikä vielä kovin varhaiseen pesinnän aloittamiseen.

Vuosi luonnossa

Nettikameroista harvinaisia näkymiä

Tässä blogissa yllytetään tutustumaan eenet.ee nettikameroihin ja tekemään häiriötön kurkistus lähietäisyydeltä suurten ja harvinaistenkin lintujen pesille.

Vuosi luonnossa

Tuhansia tundrahanhia lintujärvillä, pelloilla ja tulvilla

Tundrahanhien muutto on parhaimmillaan. Tundrahanhen tunnistaa valkeasta otsakilvestä ja mustista mahalaikuista. Linnut löytää, pelloilta, tulvavesiltä ja lintujärviltä. Ps. Kurkia liikkeellä.

Vuosi luonnossa

Meriharakassa on monen monta erikoisuutta

Jutussa kerrotaan meriharakan monista erikoisuuksista. Kuvissa näet nelivaiheisesti, miten tämä yleensä ostereilla herkutteleva kahlaaja taitaa paremman puutteessa myös onkilieron nappaamisen.

Vuosi luonnossa

Isot kurkiaurat muuttavat tällä viikolla

Kurkien isot parvet, pohjoiseen suuntaava päämuutto, voi osua nyt pääsiäisviikolle. Olisin valppaana jo tänään iltapäivällä ja erityisesti huomenna keskiviikkona.

Vuosi luonnossa

Katsele valkovuokkoa

Valkovuokkoja aukeaa nyt Pääsiäisviikolla moniin rinteisiin.

Vuosi luonnossa

Rusakot pihassa, poikaset piilossa

Aivan hetki sitten kaksi rusakkoa tuli metsänreunan ja pihan vaiheille. Skillojen ja lumikellojen sijaan niille maistuivat voikukan lehdet.

Vuosi luonnossa

Pesärosvo iski aamulla

Varis iski tänä aamuna sepelkyyhkyn pesälle ja rosvosi yksi kerrallaan molemmat munat. Sepelkyyhky pesii uudelleen, se pesii kolme, jopa neljä kertaa keväästä alkusyksyyn.

Vuosi luonnossa

Mustapyrstökuirin soidinhuutot kuuluvat rantaniityiltä

Mustapyrstökuirilla on kuuluvat äänet ja lennossa näkyy voimakas valkoinen siipijuova. Sen nokka on suora, punakuirin hieman ylös kaartuva.

Vuosi luonnossa

Mandariinisorsa tanssii ja juo

Mandariinisorsan ihmeellisen ulkonäön lisäksi erikoista on, että se viihtyy istumassa puussa, pesii pöntössä sekä tanssii ja juo soidinmenoissaan.

Vuosi luonnossa

Tuntematon rautiainen tutuksi

Rautiainen on varovainen olemaan esillä. Sen puku on kaunis mutta hillitty. Niinpä rautiainen ei ole kovin tuttu, vaikka aika yleinen. Oppimalla äänet sen löytää. Rautiaiseen kannattaa tutustua lähiluonnossa.

Peippo voi joutua lujille takatalvessa

Kestäessään takatalvi voi panna mm. peipon koetukselle. Siemensyöjilläkään ei ole paljon ravintoa löydettävissä, jos hanki peittää maan ja kasvustot. Usein takatalvelta näyttävä lumi sulaa kuitenkin pian.

Punakylkirastaitten kärkijoukko toi tunnelmaa

Nyt on alkamassa rastaitten konsertti. Mustarastashan on jo ollut äänessä jo hyvän aikaa. Vuorossa ovat punakylkirastas, laulurastas ja kulorastas.

Kiiruna on huipulla

Kiiruna on ympäri vuoden huipulla, korkeammalla kuin mikään muu lintumme. Sillä on täydellinen suojaväri niin talveksi kuin kesäksi.

Metsähanhi, metsäkauris ja kurki yhteiskuvassa

Metsähanhet, metsäkauriit ja kurki sulassa sovussa aamun ensimmäisissä auringonsäteissä.

Ensimmäiset sinivuokot kukkivat

Ensimmäiset sinivuokot ovat tulleet jo pintaan. Pian niitä on paikoin sinisenään.

Pieni tarina tästä metsästä

Tämän blogin kävelin harmaaleppien holvaamaa metsätietä toissapäivänä, päivän kääntyessä jo iltaan.

Punarinnan laulu ryöpsähtelee taas iloisesti

Punarinta on metsien riemukas laulaja, puutarhurin ystävä ja lintutieteen klassikko.

Töyhtöhyypässä on monta kivaa juttua!

Töyhtöhyypässä on paljon reipasta: aikainen kevätmuuttaja, jännä lento, äänet, näkyvyys pelloilla ja viimeisten viipyminen hallaöihin ja hauska nimi.

Töyhtötiainen on jo aloittamassa pesimisen

Yleensä jo huhtikuun alkupuolella töyhtötiainen aloittelee pesintää. Töyhtötiainen on yhtenä metsätiaisista tärkeä metsän ekologian mittari. Muut ovat hömötiainen ja pohjoisessa lapintiainen.

Vuosi luonnossa

"Hei rakkaani!"

Merihanhi on isokokoinen, äänekäs mutta arka hanhi. Ennen se oli pääosin lounaissaariston ja Liminganlahden laji. Nyt sitä tavataan kaikkialla Suomenlahdella ja Pohjanlahdella, hieman sisämaassakin.

Vuosi luonnossa

Kurkien aamu - ja teerien

Kevään aamutunnelmat ovat ihania. Aamuhämärissä voi kuulla vielä varpuspöllön vihellyksen. Pian teeret kokoontuvat soidinpaikoilleen. Ja kurjet nauttivat elämästään pellon toisessa päässä.

Vuosi luonnossa

Pikkujoutsenten ilta

Pikkujoutsenet viivähtävät niityllä. Auringon jo laskettua ne lentävät merelle yöpymään.

Vuosi luonnossa

Ystävämme kotivarpunen Jäämeren kylissä

Varpuset selviävät lintulautojen turvin Jäämeren rantakylien ja pikku kaupunkien haastavissa olosuhteissa. Varpunen on kaamoksessa yleisin lintulaudalla käyvä lintulaji.

Vuosi luonnossa

Hylkeitten laulu

Hylkeitten laulussa on aivan erityinen säröinen tunnelma.

Vuosi luonnossa

Kenespahdan valtavat jääurut

Kenesjärven valtavat jääurut Utsjoella ovat jokavuotinen nähtävyys, kun tunturirinteen puron vesi jäätyy Kenespahdalla. Urut säilyvät pitkälle kesään.

Vuosi luonnossa

Mustarastas virittää iltatunnelman

Mustarastas on aloittelemassa odotettua kevätlauluaan. Huiluniekka on pian äänessä. Osa mustarastaista on talvehtinut puutarhoissa ja muuttaneetkin palaavat pian.

Vuosi luonnossa

Kevät etenee - sepelkyyhky huhuili tänään pihassa

Tänään aloitti sepelkyyhky huhuilunsa Helsingin Käpylässä. Lintujärvillä ja peltojen tulvalampareilla voi nähdä isohkoja parvia tundra- ja metsähanhia ja joutsenia. Talvilinnut kävivät kuitenkin edelleen ruokintapaikalla, hanhien lentäessä yli metsän.

Vuosi luonnossa

Kalajällit

Kalajälleistä tulee mieleen vanhat kalastuksen ja kalan säilyttämisen taidot. Mutta Pohjois-Norjan kalajälleissä kuivataan kalaa tänäkin päivänä. Menetelmää voi syystä kutsua energiatehokkaaksi.

Vuosi luonnossa

Hirvi Jäämeren rannalla avoimella tundralla!

Hirvi yllätti täysin Varanginvuonon tundralla, Jäämeren äärellä.

Vuosi luonnossa

Arktinen sankari pärjäsi taas

Karaistunut merisirri ei ollut millänsäkään viime sunnuntaina, kun sen kuvasin Varanginvuonon Salttjernissä.

Vuosi luonnossa

Tenon grafiikkaa

Tenon suistossa kohtasin muutama päivä sitten tämän kauniin karuuden, jossa yhdistyvät sinisen, mustan ja valkean luonnonsävyt.

Vuosi luonnossa

Pikkukajavan kaksi erilaista lintuvuorta

Pikkukajavat ovat jo saapuneet maaliskuisille lintuvuorille, osin lumen keskelle. Pikkukajavalla on kaksi erilaista lintuvuorta, joista uudempi on kulttuurisidonnainen. Tässä blogissa on pari kuvaa molemmista. Kannattaa tutustua mielenkiintoiseen lintuun!

Vuosi luonnossa

Haahkan tunnelmallinen molli "ouuuu" kuuluu mereltä

Tuttu haahka on myös Jäämeren lintuja. Vaikka haahkan eri värit eivät ole niin voimakkaita kuin kyhmyhaahkan ja allihaahkan, sen pään, nokan ja rinnan väreissä on hyvin kauniita ja jännittäviä värisävyjä.

Vuosi luonnossa

Allihaahka on aika vekkuli

Allihaahka talvehtii läntisimmillään Pohjois-Norjan itäosien vuonoilla, pieni määrä Itämerelläkin. Allihaahkalla on varsin vekkuli parvikäyttäytyminen, jonka perusteella sen tunnistaa jo kaukaa - ja allihaahkalla on ihmeellinen höyhenpuku.

Vuosi luonnossa

Kyhmyhaahka, arktinen klovni

Kyhmyhaahka on yksi pitkäaikaisimmista lintusuosikeistani. Eilen kuvasin nämä kuvat Pohjois-Norjassa, Jäämeren äärellä.

Vuosi luonnossa

Minä olen lapintiainen, aivan ihastuttava brunetti!

Nämä lapintiaiset ja vertailukuvana yksi hömötiainen on kuvattu toissapäivänä Inarissa. Metsätiaiset, hömö-, lapin- ja töyhtötiainen ovat osa suomalaista identiteettiä.

Vuosi luonnossa

Taviokuurna, värikäs pohjoisten metsien lintu

Taviokuurna on aito metsien lintu, joka on jo palannut ja palaamassa talven reissuiltaan pesimämetsiinsä Lappiin.

Vuosi luonnossa

Viimeöiset revontulet Inarissa

Revontulet vangitsivat mieleni viime yönä Inarissa.

Vuosi luonnossa

Lintujen muutosta lähipäivinä

Alkukevään muuttoa on vaikea ennustaa. Vielä on aika hiljaista. Ehkä piankin sopiva lounainen virtaus, lämmin yö ja hyvät suunnistusolosuhteet tuovat hienon muuttoaamun.

Vuosi luonnossa

Kaveevo kaveevo kaveevo kväkväkväkväkvävkäkvä-rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr

Riekkoa eli metsäkanaa ei enää juurikaan tavata eteläisessä Suomessa. Virosta se on ihan viimeisiä lukuunottamatta kadonnut.

Vuosi luonnossa

Souda, souda sinisorsa

Souda souda sinisorsa, Souda tähän rantaan..

Huolla pihapöntöt viimeistään nyt!

Linnunpöntöistä on paljon iloa. Ne antavat pesäpaikan suurelle määrälle lintuja. Nyt viimeistään on tarkastettava, että pöntöt ovat kunnossa pesintäkauden lähestyessä. Pöllönpöntöt tulee kuitenkin jättää jo täyteen rauhaan.

Hoitokodin linnut ja nuotiopaikka

Hoitokodin pihan linnunpöntöt ja linnut sekä tulipaikka antavat asukkaille lisää iloa ja elämää, muistoja ja tunteita varttuneella, hauraalla iällä.

Haikaran ja merilokin kalakiista

Harmaahaikara on taitava kalastaja kevätsulissakin. Sillä on nopea isku ja vahva nokka. Isokokoinen merilokkikaan ei uskalla kalavarkaisiin.

Näe jänis pihalla!

Alkaa olla hyvä aika tarkkailla peltojäniksiä eli rusakoita ja metsäjäniksiä.

Talitintti, laskiaisen lintu

Mietin, mikä olisi laskiaisen lintu. Päädyin talitiaiseen.

Älykäs ja viisas korppi

Korppi on älykäs, viisas ja valpas. Se tietää, mitä luonnossa tapahtuu. Erämaan lintu on vuosien mittaan tullut lähemmäksi ja tutummaksi.

Pikkutikka tuli tänään ruokintapaikalle

Tänään käväisi punapäinen pikkutikka talilla metsäruokintapaikalla.

Naamari silmillä isolepinkäisellä

Talvehtivan isolepinkäisen voi löytää nytkin avoimelta paikalta pensaan latvassa. Siellä se kyttää tarkkailemassa saaliikseen hiiriä ja myyriä pellonpinnasta ja ojanvarsista.

Hauskat lintuyllätykset ikkunan takaa

Blogin kirjoittajan tämän päiväiset havainnot tulivat suoraan ikkunan toiselle puolelle ja panivat juuri valmistuneen luonnoksen uusiksi.

Vuosi luonnossa

Lintujen muuttotilanne on erikoinen

Lintujen muutto on käynnistynyt lämpimillä keleillä, kuitenkin pienin lukumäärin.

Vuosi luonnossa

Isokoskelon hurjat turnajaiset

Tänään katselin Kymijoen suistossa melkoista näytelmää, kun isokoskelot pyydystivät nahkiaisia paitsi koskesta, myös yrittivät ryöstää niitä vauhdikkaissa turnajaisissa toisiltaan.

Vuosi luonnossa

Viherpeippo on jo äänessä

Viherpeippo lauleskelee jo puiden latvoissa, se munii pian, maaliskuun puolesta välistä alkaen.

Vuosi luonnossa

Odotan edelleen pyrstötiaisia ruokintapaikalle

Pyrstötiainen on metsän kauneimpia lintua. Se on vakituinen vierailija talviruokintapaikalla, mutta tänä vuonna odotan sitä edelleen saapuvaksi!

Vuosi luonnossa

Peippojakin talvehtii

Peippoja talvehtii joka talvi, tänä talvena niitä tuntuu olevan normaalia enemmän. Ilman ruokintaa ja lintulautoja moni peippo tuskin kuitenkaan selviytyisi yli talven.

Vuosi luonnossa

Matin päivänä matikassa

Matin päivänä matikkaa. Ja Matin päivähän on huomenna sunnuntaina 24.1. Ei kun kalaan tai muuten luontoon ulkoilemaan.

Vuosi luonnossa

Tänä aamuna järvikalassa

Järvikalastus on hienoa ulkoilua luonnossa. Tänä aamuna koetussa blogissa kerrotaan verkkokalastuksesta Kallavedellä.

Vuosi luonnossa

Merisirri on aivan uskomaton talvehtija

Merisirrejä talvehtii joka talvi pienillä luodoilla Saaristomerellä esim. Jurmon lähellä inhimillisesti ajatellen hyvin haasteellisissa olosuhteissa.

Vuosi luonnossa

Kultainen keltasirkku

Kullankeltainen keltasirkku koristaa peltomaisemaa ja metsänreunoja niin kesällä kuin talvella, vaikka osa keltasirkuista muuttaakin.

Vuosi luonnossa

Pikkukäpylintu pesii keskellä talvea

Pikkukäpylintu pesii keskellä talvea ennen kuin syksyllä tuleentuneet kuusen käpyjen siemenet varisevat kevätauringon paisteessa hangille.

Vuosi luonnossa

Ryhdy kotivarpuselle kaveriksi, auta vanhaa ystävää!

Varpusen osaltakin on syytä sanoa: kaveria ei jätetä. Varpusen ja ihmisen vuorovaikutus ja läheisyys on hyvin pitkäaikaista.

Vuosi luonnossa

Ruovikoiden erikoistunut

Viiksitimali on hauskan näköinen ja tosi erikoistunut ruovikoiden lintu. Se liikkuu parvissa, joiden sijainnin äänet paljastavat.

Vuosi luonnossa

Kevättä rinnassa

Kirkas aurinkoinen päivä vilkastutti tänään lintuja pihalla ja puutarhassa. Kevättä rinnassa!

Vuosi luonnossa

Puukiipijä, oman puunsa kulkija

Puukiipijä, tämä aivan omalaatuisensa lintu, on esiintynyt pari kertaa kuvissa tiaisparven ja ruokintapaikan yhteydessä. Se ansaitsee muutaman sanan ihan vain itsestäänkin.

Vuosi luonnossa

Hipsteri hippiäinen

Yhden hauskan jutun ovat muutamat yksittäiset hippiäiset oppineet viime vuosina. Ne osaavat tulla metsän talviruokintapaikalle. Iskevät nopeasti muutaman nokkaisun talia tai poimivat lumelta pudonneita talin tai jyvänmurusia. Pitkään ei hippiäinen kerralla viivy, kun se taas pyrähtää eteenpäin.

Vuosi luonnossa

Suklaanruskea pähkinälehtojen komistus

Pähkinähakki, samoin kuin kuukkeli ja närhi ovat kauniita, mielenkiintoisia, pieniä varislintuja. Kaikki kolme ovat taitavia ruoan kätkijöitä talven varalle. Samoin niiden äänet ovat hauskoja ja moninaisia.

Vuosi luonnossa

Fasaani mieluummin juoksee kuin lentää

Ensimmäiset fasaanit istutettiin Suomeen vuosina 1901–1902 Helsingin Malmille. Vesisateiden jälkeen jäätyvät hanget eivät helpota fasaanin ruoanhankintaa.

Vuosi luonnossa

Hyönteiset katoavat

Dramaattisen uutisen hyönteisten katoamisesta tulee johtaa kasvaviin, aitoihin pyrkimyksiin muutoksen aikaansaamiseksi ympäristön haavoittuneeseen tilaan.

Vuosi luonnossa

Herra harakka hieno niin...

Harakka on aito paikkalintu. Se on lähellä ihmistä. Mutta se on äärimmäisen valpas ja sillä on harakan refleksit.

City-varpushaukka vauhdissa

Kävelylenkillä kaupungissa tai kylämiljöissä voi näin talvella hyvinkin osua varpushaukkaan. Pienikokoinen varpushaukka on taitava lentäjä ja nopea käänteissään.

Aivan ihana punatulkku

Punatulkku on kaunis, kotoinen lintu, sen äänet ovat tyyniä vihellyksiä ja koko olemus huokuu rauhaa ja kiireettömyyttä.

Oikullinen vihervarpunen

Pikkuisen vihervarpusen kanta on vahva, mutta vaihtelee kovasti koivun ja kuusen siemensatojen mukana. Pihabongauksessa tavattiin noin 1250 vihervarpusta eli tänäkin talvena vihervarpusia talvehtii.

Pöllöt huutavat jo

Pöllöjen hienot soidinhuudot kuuluvat jo nyt talvi-iltojen hämärissä. Pöllöretki ei ole ollenkaan pöllömpi juttu.

Pohjolan 110 kiljuhanhen talvi

Pohjolan kiljuhanhen alalajin maailman kanta on vain noin 110 -120 yksilöä. Ne talvehtivat Kreikassa Kerkinin järvellä. Mr. Blue nimen saaneen koirashanhen lähettimen avulla pyritään saamaan uutta tärkeää tietoa suojeluun kevätmuuton reitistä ja levähdyspaikoista. Syysmuutto jo paljasti uuden reitin.

Tänään talvisella ruokintapaikalla

Yksi idea: Jos tunnette paikkakunnaltanne ruokintapaikan, viekääpä hiihtolomalla nuoria koululaisia katsomaan tiaisten ja keltasirkkujen touhuja!

Hiljainen ja peloton pohjantikka

Hiljaisessa pohjantikassa on kuusikkokorpien tunnelmallista kuiskintaa. Tikka pesii lähes koko maassa, mutta painopiste on selkeästi pohjoisessa.

Peltopyyt piilosilla

Peltopyyt tarvitsevat elinpiiriinsä paitsi peltoaukeita myös suojaisia ojanvarsia, kuusiaitoja ja ladonalusia.

Kauralyhde pikkulinnuille

Kauralyhde on perinteinen osa lintujen ruokintaa talvella, samalla kaunis koristus.

Vuosi luonnossa

Närhi on kätkenyt talven varalle!

Närhi pärjää talvivarastojensa turvin. Närhi matkii taitavasti ja sillä on yllättäviä ääniä.

Vuosi luonnossa

Maakotkan lennossa on ketteryyttä ja voimaa

Kotkan uljaus, voima ja ketteryys korostuvat sen taitavassa lennossa metsämaastossa.

Vuosi luonnossa

Valo!

Ihana, että Suomessa on - ainakin vielä - myös talvi.

Vuosi luonnossa

Pörhistelyä pakkasessa

Linnuilta löytyy konstinsa pitää itsensä lämpimänä kovillakin pakkasilla.

Vuosi luonnossa

Tykky

Mikä se tykky eli tykkylumi oikein on. Se kun on niin kauniskin!

Vuosi luonnossa

Yksi linkki talviruokintaan

Nettikamerasta voit halutessasi katsella talvilintujen puuhia Virossa.

Vuosi luonnossa

Nyt viikonloppuna on pihabongaus!

On hauskaa, helppoa ja hyödyllistä osallistua pihabongaukseen!

Vuosi luonnossa

Metsässä kulkijan utelias ystävä

Kauniin ja monesti hyvin pelottoman kuukkelin näkeminen tekee aina iloiseksi.

Vuosi luonnossa

Käpytikka, hiljaisen metsän koputtelija

Hiihtäjä voi pysähtyessään kuuntelemaan hiljaista metsää kuulla koputusta. Useimmiten äänet ovat käpytikan.

Vuosi luonnossa

Lapintiaisen metsä

Lapintiainen on kaunis ruskean sävyinen pohjoisen tiainen, aito vanhojen metsien lintu.

Vuosi luonnossa

Talviaamun ja- illan lintumaisema

Lintukuvaajan ja -harrastajan ihanneaamu. Kaunis herkkä aamuvalo ja kolme eri lintulajia samassa talvipäivän kuvassa. Ilta taas päättyy voimakkaaseen ruskoon.

Vuosi luonnossa

Metsän kaunis valo

Maakotkat ovat valppaita. Ne odottavat ja varmistavat, että niille varatulla ruokintapaikalla voisi turvallisesti vierailla. Tänään ne nauttivat metsän kauniista valosta. Ne uskalsivat tulla.

Vuosi luonnossa

Maakotka luo erämaan tunnelmaa!

Komea maakotka luo erämaahan hienoa tunnelmaa.

Vuosi luonnossa

Valkoselkätikan kohtaaminen

Vuosi luonnossa

Pähkinänakkeli, akrobaatti

Pähkinänakkeli on ainoa Suomessa tavattava lintu, joka osaa juosta puunrunkoa alaspäin.

Vuosi luonnossa

Joki!

Kasarijoki eilen. Joki laskee maailmanluokan lintulahteen, Matsalunlahteen Viron Läänemaalla.

Vuosi luonnossa

Metsäkauriit lennossa!

Eiliset metsäkauriit saivat nauttia lumisateesta, tänään ne suorastaan lensivät auringonkin pilkahdellessa aamupäivällä.

Vuosi luonnossa

Retken ensimmäinen kuva

Kauriiden metsä. Ei ainoastaan hiilinielu tai hiilidioksidivarasto vaan elävää luontoa!

Vuosi luonnossa

Ti ti tsäääää tsäääää tsäääää

Hömötiaisella ovat ugrilaiset vokaalit edelleen kunnossa!

Vuosi luonnossa

Tänään siihen törmäsin

Tänään harmaapäätikka istahti ihan lähelleni koivuun Sipoossa.

Vuosi luonnossa

Harmaapäätikka, metsän salamyhkäinen!

Harmaapäätikan äänet ovat viehättäviä, sävyltään salaperäisiä ja tunnelmaa luovia.

Vuosi luonnossa

Ahman ankara elämä

Ahma on hieno eläin, joka elää ankarissa olosuhteissa.

Lapinpöllön tiukka katse!

Lapinpöllössä on mahtavaa metsäerämaan tunnelmaa!

Palokärjen huuto salolta!

Palokärjen voi nähdä myös lähellä asutusta.

Lintuja kaupungin laidalla

Talvisella kävelyretkellä voi törmätä vaikka urpiaiseen.

Heiluhäntä

Oravat viihtyvät hyvin kaupunkien puistoissa, mutta luonnossa niiden koti on havupuuvaltaisissa metsissä.

Koskikara, saukon naapuri

Koskikara laulelee jo talvella koskien partailla viserteleviä tarinoitaan.

Kukon askelen verran!

Vanha kansa tiesi, että päivä on tapanina jo kukon askelen verran pitempi.

Nyt voit löytää saukon!

Jäljet hangella paljastavat saukon.

Metsän hiljaisuudesta kuuluvat linnut!

Talvinen metsä on usein aivan hiljainen. Kuitenkin yhtäkkiä, jostakin, kuin tyhjästä, ilmestyy tiaisparvi ja tuo hiljaisuuteen sopivat äänet.

Uudenvuodenlupaus töyhtötiaiselle!

Töyhtötiainen on luonnon monimuotoisuuden tärkeä mittari. Kun metsässä asustaa töyhtäri, se kertoo, että metsän monimuotoisuus toteutuu.